3_1970 - Kielikello
null 3_1970
Kielikello 3/1970
-
Artikkeli 3/1970
Matti Sadeniemi
Pääkirjoitus
Tämä Kielikellon numero ei anna täsmällisiä ohjeita siinä määrin kuin kaksi ensimmäistä. Pääteemana on puhe- ja kirjakielen suhteen selvittely. Kirjoitettu kieli on alkuun syntynyt puhutun kuvaksi. Kuitenkin...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1970
Pauli Saukkonen
Puhekielen luonteesta
Kielen päätehtävä on tiedottaminen, informaatio. Oikeata ja parasta kieltä on se, joka antaa häiriöttömimmän informaation. Jos slangia puhuvassa nuorisojoukossa joku alkaisi käyttää huolellisesti äännettyä...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1970
Simo O. Hämäläinen
Äänteelliset puhekielisyydet radiossa
Meillä on vakiintunut ja varsin tarkkaan säännötetty kirjakieli, jokainen suomalainen kirjoittaa kieltään suunnilleen samoin. Puhunta sen sijaan on monimuotoista ja vaihtelevaa. Asteikko ulottuu aivan luetun...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1970
Terho Itkonen
Kirjakielen viisaudenhampaita
Puhekielelle on paljolti ominaista ilmaisun löyhyys, laveus, ”analyyttisyys”, kirjakielelle taas kiinteys, suppeus, ”synteettisyys”. Tällaista ilmaisun tiiviyttä voi yleensä pitää kirjallisen asiaproosan suoranaisena...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1970
Terho Itkonen
Terveisiä kaukaa kantasuomesta – onnea uudeksi vuodeksi
Suomen paikallissijojen järjestelmässä vallitsee erikoinen ja hyvin ilmaisukykyinen symmetria. Ajatellaan vaikka sisäisen tulo-, olo- ja erosijan (illatiivin, inessiivin ja elatiivin) sarjaa (A) järveen : järvessä :...
Lue lisää