2_2022 - Kielikello
Kielikello 2/2022
Julkaisun muut jutut
-
2/2022
Jaakko Raunamaa
Iha, Lempi ja Ihalempi ‒ esikristilliset itämerensuomalaiset henkilönnimet
Esikristilliset henkilönnimet kertovat muinaisista uskomuksista ja maailmankuvasta. Samalla ne tuovat lisävalaistusta itämerensuomalaisten kansojen historiaan.
Lue lisää
-
2/2022
Petra Saarnisto
Pohjoismaiset henkilönnimikäytännöt – yhtäläisyyksiä ja eroja
Kaikissa Pohjoismaissa henkilönnimistä säädetään laissa. Näissä laeissa on paljon yhteistä, mutta selviä erojakin on.
Lue lisää
-
2/2022
Ulla Onkamo
Hyvä viranomaisen verkkotunnus yhdistyy selvästi viranomaisen nimeen
Toimivat verkkosivut ovat sähköisen viestinnän kulmakivi. Niitä varten viranomainen tarvitsee verkkotunnuksen tai ‑tunnuksia. Lainsäädäntö ei aseta verkkotunnuksille erityisiä vaatimuksia, mutta hyvin suunniteltu tunnuskokonaisuus voi lisätä luottamusta organisaatioon ja edistää palvelujen löytymistä.
Lue lisää
-
2/2022
Lauri Hauru
Tarkastellessa vai tarkasteltaessa? Nollapersoonan ja passiivin työnjako temporaalisessa lauseenvastikkeessa
Arkiset havainnot ja uutisteksteistä kerätty aineisto osoittavat, että subjektittomat tarkastellessa- ja tutkiessa-tyyppiset aktiivimuodot pyrkivät usein tarkasteltaessa- ja tutkittaessa-passiivimuotojen reviirille lauseenvastikkeissa. Millaisissa yhteyksissä muodot pyrkivät sekoittumaan? Entä mitä merkityksen ja rakenteen piirteitä sekoittumiseen voi liittyä?
Lue lisää
-
2/2022
Riitta Korhonen
”Asia on eri” – yleiskielitalkoiden satoa
Tämä on eri asia, asumme eri maissa: tällä tavoin eri-sanaa käytetään yleiskielessä. Eri ei siis taivu, ja se esiintyy vain toisen sanan määritteenä. – Kuitenkin sitä näkee asiatekstejä myöten paitsi taivutetussa...
Lue lisää
-
2/2022
Thomas Rosén
Kielet sodan varjossa: ukraina ja venäjä
Ukrainan sota on ohjannut huomion valtion ohella paikallisiin kieliin. Yhtäkkiä monia kiinnostaa, kuinka läheistä sukua ukraina ja venäjä ovat toisilleen. Ymmärtävätkö niiden puhujat toisiaan? Kieliolot ja niihin liittyvät kysymykset ovat korostuneet Ukrainassa entistäkin enemmän Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Lue lisää
-
2/2022
Petri Lauerma
Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä
Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?
Lue lisää
-
2/2022
Henna Makkonen-Craig
Riemuylioppilaita ja riemujuhlia
Yhä useampi suomalainen on riemuylioppilas, ‑maisteri tai ‑tohtori. Lisäksi meillä kaikilla on mahdollisuus viettää riemujuhlaa.
Lue lisää
-
2/2022
Kirsti Aapala
Muistetaan muikkuja
Muikku on tärkeä ja arvostettu ruokakala, jolle on aikojen kuluessa kehittynyt useita eri nimityksiä. Järvien ja meren lisäksi muikeita muikkuja voi löytää myös kuivalta maalta.
Lue lisää
-
2/2022
Tuija Vertainen
Kurkistus Molièren teatterin kulisseihin
Näytelmäkirjailija Molièren syntymästä on kulunut 400 vuotta. Molièren näytelmissä esitetään tarkkanäköisiä havaintoja kielestä. Lisäksi monet teatterisanat, kuten kulissi, ovat lähtöisin ranskasta.
Lue lisää
-
2/2022
Henna Kara
Uudistettu selkokielen mittari arvioi tekstin selkokielisyyttä
Selkokeskus on julkaissut selkokielen mittarista uudistetun version. Selkokielen mittari 2.0 on selkokielen asiantuntijoille ja kielentutkijoille kehitetty apuväline, jolla voi arvioida, vastaavatko teksti ja sen ulkoasu selkokielen kriteerejä. Mittari soveltuu parhaiten tietotekstien, kuten esitteiden, oppaiden ja viranomaisten verkkotekstien, tarkasteluun.
Lue lisää
-
2/2022
Henna Makkonen-Craig
Outoakin oudompi astroturffaus
Lue lisää
-
2/2022
Kirsti Aapala
Voihan juupeli!
Lue lisää
-
2/2022
Elina Heikkilä
Piiparista pillipiipariin
Lue lisää
-
2/2022
Henna Makkonen-Craig
FFP2-tason suojain
Lue lisää