2_2021 - Kielikello
Kielikello 2/2021
Julkaisun muut jutut
-
2/2021
Hanna Lappalainen
UT2020 – Uusi testamentti Elisalle ja muille nykysuomalaisille
Syksyllä 2020 suomenkielisten raamatunkäännösten joukkoon ilmestyi uusi tulokas, UT2020. Kyseessä on ensimmäinen suoraan ja pelkästään mobiililaitteille tehty Uuden testamentin käännös. Käännöstyön tavoitteet olivat kunnianhimoiset: pyrkimyksenä oli välittää mahdollisimman tarkasti alkutekstin merkitykset ja sävyt sekä ilmaista ne ymmärrettävästi ja vivahteikkaasti suomen kielellä. Miten näihin tavoitteisiin käytännössä pyrittiin, ja miten UT2020:n kielelliset ratkaisut poikkeavat edellisistä käännöksistä?
Lue lisää
-
2/2021
Elina Heikkilä
Ensimmäinen suomenkielinen evankeliumipostilla täyttää 400 vuotta
1620-luvulla Turun piispa Eerik Sorolainen julkaisi jykevän postillan eli saarnakokoelman, jossa koko kirkkovuoden evankeliumitekstit on selitetty perinpohjaisesti. Teos oli tarkoitettu sekä papeille että maallikkolukijoille.
Lue lisää
-
2/2021
Ulla-Maija Forsberg
Stadin slangin monikielinen tausta
Monille on tuttua, että Stadin slangissa on runsaasti lainoja ruotsista ja venäjästä. Slangisanojen lähteitä pitää kuitenkin etsiä paljon laajemmalta alalta, myös murteista ja jopa salakielistä. Sanastossa näkyvätkin niin historian vaiheet, ihmisten välinen kanssakäyminen kuin kielenkäyttäjien loputon kekseliäisyys.
Lue lisää
-
2/2021
Jaakko Leino
Suomen kielen lautakunnan toimikausi 2018–2021
Suomen kielen lautakunnan kolmivuotinen toimikausi päättyi toukokuun 2021 lopussa. Kesäkuun alusta vuoroon astui uusi, kokoonpanoltaan uudistunut lautakunta, jonka toimikausi jatkuu vuoteen 2024 asti. Päättynyt kolmivuotiskausi oli lautakunnan julkisen näkyvyyden kannalta poikkeuksellinen.
Lue lisää
-
2/2021
Henna Leskelä
Yleiskieli, puhekieli, murre – Kielimuodot kielenhuollon oppaissa
Kielenhuollon opaskirjat vilisevät erilaisiin kielenkäytön muotoihin viittaavia ilmauksia. Eniten huomiota oppaissa saavat yleiskieli ja puhutun kielen muodot. Näitä käsitteitä tarvitaan kielenohjailun kohteen jäsentämiseen ja rajaamiseen, jotta kielenkäytöstä ylipäätään voi antaa ohjeita.
Lue lisää
-
2/2021
Tuomo Niiranen
Kolmen pisteen käytöstä ja merkityksistä…
Kolme pistettä on monitulkintainen välimerkki, jolla on useita tehtäviä. Sitä hyödynnetään arkisessa viestittelyssä ja verkon keskustelupalstoilla eri tarkoituksissa aina tunnelmoinnista sarkasmiin.
Lue lisää
-
2/2021
Henna Makkonen-Craig
Hybridi vai jotain muuta?
Hybridi-alkuisista yhdyssanoista on kysytty usein Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta. Kysyjät ovat aprikoineet, voisiko hybridin tilalla käyttää jotain helpompaa, selvemmin suomenkielistä ilmausta. Vastaus on, että melko usein voi.
Lue lisää
-
2/2021
Minna Salonen
Poimimisesta päästäiseen
Yleiskielessä ja murteissa marjoja tai sieniä poimitaan, kerätään ja noukitaankin, mutta lisäksi tätä näppäriä sormia vaativaa toimintaa kuvataan murteissa monilla muillakin ilmauksilla. Merkityksen kuvallistumisen kautta päästään lopulta luonnehtimaan niin pitkäkuonoista päästäistä kuin ihmisen nenän asentoja.
Lue lisää
-
2/2021
Kalevi Koukkunen
Vitsi, vitsi, puujalkavitsi!
Kirjoittaja arvelee, että suomen kielen etymologinen tutkimus harppaa aimo askeleen, kun hän paljastaa käsityksensä puujalkavitsi-sanan alkuperästä. Hän on myös selvittänyt sanan esiintymistä kaksikielisissä sanakirjoissa, joten artikkeli on samalla kunnianosoitus uuraille leksikografeille.
Lue lisää
-
2/2021
Tuija Vertainen
Kanvaasi, kanveesi ja kanava – Kuitukasvin monet haarat
Vanha viljelykasvi hamppu, cannabis sativa, on levittänyt juurensa laajalle eri kieliin. Hamppua voi löytää esimerkiksi kankaista ja niistä tehdyistä tuotteista. Lisäksi kasvin nimi yhdistää monia eri elämänalueisiin liittyviä sanoja.
Lue lisää
-
2/2021
Aila Mielikäinen, Marjatta Palander
Murteista puhutaan edelleen − Kansanlingvistinen sanakirja jälleen verkossa
Kielikellon numerossa 4/2014 ilmestyi uutisjuttu sähköisestä sanakirjasta Miten murteista puhutaan. Kansanlingvistinen sanakirja (Mielikäinen & Palander 2014). Tämän sanakirjan ensimmäisen version oli julkaissut...
Lue lisää
-
2/2021
Anna Ryödi
Pitska ja pitsku
Lue lisää
-
2/2021
Sari Maamies
Koronaviruksen muunnosten nimitykset
Lue lisää
-
2/2021
Henna Makkonen-Craig
Fyysinen, sähköinen ja digitaalinen
Lue lisää
-
2/2021
Petra Saarnisto
Miksi Heikkisessä on ‑nen ja Mattilassa ‑la?
Lue lisää
-
2/2021
Petra Saarnisto
Uusimaalainen vai uusmaalainen?
Lue lisää
-
2/2021
Henna Makkonen-Craig
Rokotus ja rokote
Lue lisää
-
2/2021
Henna Makkonen-Craig
Milloin kuntavaalit-sana otettiin käyttöön?
Lue lisää