2_2020 - Kielikello
Kielikello 2/2020
Julkaisun muut jutut
-
2/2020
Aino Piehl, Ulla Tiililä
Viestintä on tärkeä osa kriisinhallintaa
Tavallisissa oloissa asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä viestintä säästää aikaa ja rahaa. On silti myös tilanteita, joissa hyvä viestintä on elintärkeää. Kriisioloissa viestinnän onnistuminen voi vaikuttaa jopa koko väestön selviytymiseen.
Lue lisää
-
2/2020
Salli Kankaanpää
Perumista kerrakseen
Autolla peruutetaan mutta miten ilmaistaan, jos jo sovittua tilaisuutta ei voidakaan järjestää: se peruutetaan vai perutaan? Millaisia merkityksiä näillä verbeillä ja niistä muodostetuilla johdoksilla on?
Lue lisää
-
2/2020
Salli Kankaanpää
Vinkkejä perumistiedotteen laadintaan
Keväällä 2020 moni taho on joutunut jättämään suunnittelemansa tilaisuuden järjestämättä koronavirustilanteen takia. Voiko asiasta tiedotettaessa käyttää sekä verbiä perua että peruuttaa? Entä mikä verbinmuoto sopii...
Lue lisää
-
2/2020
Riitta Suominen
Viisi vinkkiä ammattimaiseen someviestintään
Erilaisia somekanavia on ollut tarjolla jo parikymmentä vuotta, mutta julkisella alalla aktiivikäyttö on melko tuore asia. Varsinkin kriiseissä sosiaalinen media toimii tehokkaasti, kunhan verkosto on valmiina.
Lue lisää
-
2/2020
Kirsti Aapala, Klaas Ruppel
Korona on muutakin kuin virus
Koronan juuret ovat monen muun vierassanan tapaan latinassa. Sieltä se on levinnyt lukuisiin kieliin, saanut uusia merkityksiä ja joskus muuntunut muodoltaankin.
Lue lisää
-
2/2020
Riikka Tervonen
Koronasuosta parvekevappuun – uudissanoja kahden metrin yhteiskunnasta
Koronakeväänä 2020 on syntynyt runsaat määrät uudissanoja. Myös jo olemassa olleet sanat ovat saaneet uusia käyttötapoja, ja eräiden erikoisalojen sanat ovat nousseet kaikkien tietoisuuteen.
Lue lisää
-
2/2020
Henna Leskelä
Mitä sosiaalisen median aihetunnisteet kertovat keväästä 2020?
Somekanavissa käytettävät aihetunnisteet tarjoavat monipuolisen näkökulman koronavirustilanteeseen ja sen muuttumiseen. Miltä #koronakevät näytti somessa?
Lue lisää
-
2/2020
Tarja Korhonen
Keuhkot kurkussa
Nykykielessä kurkkuun hyppää yleensä sydän, mutta kansankielessä myös keuhkot voivat vaihtaa paikkaa. Keuhkoihin liittyy paljon sanontoja, ja sanalla on myös paljon erilaisia murremuotoja. Paikoin käytössä on tyystin eri sanakin, tävyt.
Lue lisää
-
2/2020
Anna Ryödi
Lentsu ja muut läänintaudit
Vieraasta kielestä lainattua taudinnimeä ei helposti tule yhdistäneeksi sen taustalla oleviin kansanomaisiin uskomuksiin. Asiaa lähemmin tarkastellessa kuitenkin huomaa, että latinalaisperäinen influenssa ei ole taustaltaan sen tieteellisempi kuin suomalainen karannainenkaan.
Lue lisää
-
2/2020
Sari Maamies
Aktiivilukijoita ja satunnaisia vierailijoita – Kielikellon lukijakyselyn antia
Kielikellon lukijakysely toteutettiin verkossa maaliskuussa 2020, ja siihen vastasi tuhat lukijaa. Juttujen sisältöön ja laatuun oltiin tyytyväisiä, mutta verkkolehden ulkoasu ja käytettävyys jakoivat mielipiteitä.
Lue lisää
-
2/2020
Riina Klemettinen
Potta päähän ja menoksi!
Lue lisää
-
2/2020
Elina Heikkilä
Elämmekö tyyristä aikaa?
Lue lisää
-
2/2020
Minna Pyhälahti
Vohveli, sämpylä ja hampurilainen – verkkopalveluiden kuvakkeita
Lue lisää
-
2/2020
Riitta Hyvärinen
Haavoittua ja loukkaantua
Lue lisää
-
2/2020
Henna Makkonen-Craig
Kutsupuhuja, juhlapuhuja, plenaaripuhuja ja plenaristi
Lue lisää
-
2/2020
Kirsti Aapala
Mistä karanteeni-sana on tullut?
Lue lisää
-
2/2020
Henna Makkonen-Craig
Tuottaja-kuluttaja, parturi-kampaaja ja metsästäjä-keräilijä
Lue lisää
-
2/2020
Minna Pyhälahti
Tilaisuus striimataan eli suoratoistetaan
Lue lisää