2_2018 - Kielikello
null 2_2018
Kielikello 2/2018
.jpg/1fa6b129-e405-5b43-2358-cc07dcb2efea?imageThumbnail=2)
Julkaisun muut jutut
-
Artikkeli 2/2018
Ulla Tiililä
Virkakielityön periaatteet: työtä kielen parissa ihmisten hyväksi
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on viranomaisten ja julkisten palvelujen kielen eli virkakielen asiantuntemuksen keskus Suomessa. Kotuksen virkakielityö perustuu hallintoa ohjaaviin säädöksiin ja arvoihin, tutkimukseen ja kokemukseen. Toiminnassa pureudutaan enemmänkin virkakielen ongelmien syihin kuin oireisiin.
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/2018
Jaakko Leino, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunnan toimikausi 2015–2018
Suomen kielen lautakunnan kolmivuotinen toimikausi päättyi toukokuun 2018 lopussa, ja kesäkuun alusta alkoi uuden lautakunnan kausi. Toimikausien vaihteessa on hyvä tarkastella, mitä lautakunta ehti kolmen vuoden aikana tehdä. Lautakunta kokoontuu yleensä noin kolme kertaa vuodessa.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2018
Aino Piehl
Kohti syrjimätöntä kielenkäyttöä Osallistavan viestinnän EU-opas
Sanat voivat pahoittaa mielen ja vahvistaa stereotypioita. Miten viitata esimerkiksi ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen ketään loukkaamatta? Euroopan unionin neuvostossa laadittu opas antaa kielikohtaisia suosituksia asialliseen kielenkäyttöön.
Lue lisää
-
Virkakieli 2/2018
Henna Makkonen-Craig
Tekstien valta sosiaali- ja hoitotyössä
Kotimaisten kielten keskus järjesti 10.4.2018 Tekstien valta ihmistyössä ‑seminaarin, jonka teemana oli sosiaali- ja terveydenhuollon tekstityö. Seminaari oli Tekstualisoituva julkishallinto ‑hankkeen päätös, ja suurin osa esiintyjistä oli Elämän ja kuoleman tekstit ‑kirjan kirjoittajia.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2018
Ulla Onkamo
Mitä toimiala tarkoittaa nimissä?
Jos toimiala-sanaa käyttää nimessä yleiskielestä poiketen, nimestä tulee helposti epäselvä. Nimen loppuosana kannattaa käyttää sanaa, joka kuvaa kohdettaan mahdollisimman yksiselitteisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi sanat virasto ja osasto.
Lue lisää
-
Kieli työssä 2/2018
Merja Ponkala, Anna-Maria Weckström
Kynä käy ja sello soi – kirjoittamisen merkitys muusikon työssä
Sibelius-Akatemiassa suunniteltiin työelämäkirjoittamisen kurssia syksyllä 2016. Sitä varten haastateltiin jo valmistuneita muusikoita. Millainen merkitys teksteillä ja kirjoittamisella on muusikoille, ja millaisia viestintätaitoja olisi työelämää varten hyvä opettaa?
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2018
Minna Haapanen
Uuden sanan pitkä matka Kielitoimiston sanakirjaan
Minkälainen on sanan matka sanakirjaan, eli mitä kaikkea uudesta hakusanasta kirjoitetulle sana-artikkelille tapahtuu, ennen kuin se on valmis julkaistavaksi?
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2018
Riina Klemettinen
Kuka lohduttaisi Jonnea?
Kielitoimiston sanakirjan tuoreeseen päivitettyyn versioon on lisätty satojen uusien hakusanojen joukossa myös sana jonne. Moni ihmetteli, miksi tällainen sana on lisätty sanakirjaan. Sanakirjan toimittaja vastaa.
Lue lisää
-
Jokisen eväät 2/2018
Ilona Paajanen
Napsahtavat nakit
Nakkien voi kuulla viuhuvan yhä tiuhemmin. Enää nakeilla ei napata ainoastaan hiiriä, vaan myös pahaa-aavistamattomia työntekijöitä.
Lue lisää
-
Perusasiaa 2/2018
Sari Maamies
Sekä Pariisissa että Berliinissä Parikonjunktiot sekä–että, niin–kuin ja joko–tai
Parikonjunktioiksi kutsutaan kaksiosaisia, ilmauksessa toisistaan erillään sijaitsevista sanoista koostuvia yhdistelmiä, joilla rinnastetaan lauseen osia. Tavallisimmat parikonjunktiot ovat sekä–että ja joko–tai....
Lue lisää
-
Talkoohavaintoja 2/2018
Riitta Korhonen
Kiellon kiperyys: kieltosanan liika- ja vajaakäyttöä
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty monia kieltosanaa koskevia havaintoja: joko sitä on käytetty liikaa tai liian vähän.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 2/2018
Riikka Tervonen
Näillä mäillä
Mäkiä on suuria ja pieniä, jyrkkiä ja loivia. Murteissa mäki voi olla tasamaallakin.
Lue lisää
-
Kielen merkeissä 2/2018
Riitta Eronen
Braille ja pisteet
Näkövammaisten käyttämä pistekirjoitus eli braillekirjoitus on tullut suurellekin yleisölle tutummaksi, kun pistemerkintöjä on alettu käyttää mm. lääkepakkauksissa ja opasteissa.
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2018
Ulla Onkamo
Mikä on kampus?
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2018
Sari Vaula
Tilaisuuden isäntä ja emäntä
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2018
Elina Wihuri
Ansio- ja kunniamerkit
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2018
Henna Makkonen-Craig
Pöytäkirjanote vai ote pöytäkirjasta?
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2018
Henna Makkonen-Craig
Toimensijaisen lyhenne
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2018
Elina Wihuri
Saksanlahti
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 2/2018
Riitta Eronen
Suunnikas vai solu?
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2018
Henna Makkonen-Craig
Miten Flow taipuu?
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2018
Henna Makkonen-Craig
Unikoulusta tutkijakouluun
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/2018
-
Työtä kielenkäyttäjien hyväksi
Alkusanat -
Virkakielityön periaatteet: työtä kielen parissa ihmisten hyväksi
Artikkeli -
Suomen kielen lautakunnan toimikausi 2015–2018
Suomen kielen lautakunta -
Kohti syrjimätöntä kielenkäyttöä
Artikkeli -
Tekstien valta sosiaali- ja hoitotyössä
Virkakieli -
Mitä toimiala tarkoittaa nimissä?
Artikkeli -
Kynä käy ja sello soi
Kieli työssä -
Uuden sanan pitkä matka Kielitoimiston sanakirjaan
Artikkeli -
Kuka lohduttaisi Jonnea?
Artikkeli -
Napsahtavat nakit
Jokisen eväät -
Parikonjunktiot sekä–että, niin–kuin ja joko–tai
Perusasiaa -
Kiellon kiperyys: kieltosanan liika- ja vajaakäyttöä
Talkoohavaintoja -
Näillä mäillä
Kieli kartalla -
Braille ja pisteet
Kielen merkeissä -
Mikä on kampus?
Kysyttyä -
Tilaisuuden isäntä ja emäntä
Kysyttyä -
Ansio- ja kunniamerkit
Kysyttyä -
Pöytäkirjanote vai ote pöytäkirjasta?
Kysyttyä -
Toimensijaisen lyhenne
Kysyttyä -
Saksanlahti
Kysyttyä -
Suunnikas vai solu?
Kielivoimistelua -
Miten Flow taipuu?
Kysyttyä -
Unikoulusta tutkijakouluun
Kysyttyä