2_2017 - Kielikello
null 2_2017
Kielikello 2/2017

Julkaisun muut jutut
-
Suomen kielen lautakunta 2/2017
Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen
Suomen kielen lautakunnan kannanotto 4.5.2017 Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ehdottaa raportissaan Gaudeamus igitur – ylioppilastutkinnon kehittäminen (OKM:n julkaisuja 2017:16) äidinkielen...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2017
Sirkka Paikkala
Itämeri pintaa syvemmältä
Itämeren alueella on monia rantavaltioita, ja sen mukaisesti merellä on useita nimiä, jotka ovat eri muodoissa lainautuneet muihinkin kieliin. Mistä Itämeren nimet kertovat?
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2017
Sirkka Paikkala
Japaninmeri eli Itämeri?
Itämeri on vanha nimi suomen kielessä ja Itämeren rantavaltioissa, mutta myös Aasiassa on samansisältöinen meren nimi, joka on noussut poliittiseksi kiistanaiheeksi. Korean niemimaan ja Japanin välisen vesialueen nimi...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2017
Minna Saarelma-Paukkala
Sofia ja Onni, Svetlana ja Ahmed – satavuotiaan Suomen nimitrendit
Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta. Miltä maamme kansalaisten etunimistö näyttää tänä itsenäisyyden juhlavuonna? Millaisia ovat uusimmat nimitrendit ja kuinka kansainvälistä nykynimistömme on?
Lue lisää
-
Nimistö 2/2017
Tiina Manni-Lindqvist
Nimitauluja 15 vuotta
Kotimaisten kielten keskuksesta voi tilata vaikkapa kummilahjaksi tai merkkipäivämuistoksi nimitaulun eli kartongille tulostetun henkilökohtaisen, yksilöllisesti laaditun etunimiselvityksen. Nimitauluissa on tietoa...
Lue lisää
-
Nimistö 2/2017
Sirkka Paikkala
Nimilaki uudistuu
Nykyinen etu- ja sukunimen käyttöä koskeva nimilaki on vuodelta 1986. Sen uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi Suomen väestössä ja yhteiskunnan arvostuksissa tapahtuneiden muutosten vuoksi.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2017
Elina Wihuri
Kylännimiä Aakkolasta Öyrilään – Asutusnimihakemiston kylät ja niiden taustat
Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla julkaistiin vuoden 2016 joulukuussa Asutusnimihakemisto, joka sisältää monenlaista tietoa asutuista paikoista ja niiden nimistä. Suuri osa hakemiston nimistä on kylien nimiä.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2017
Elina Heikkilä
Nyt joka iikka höyhensaarille! Erisnimet Kotuksen sanakirjoissa
Tavallisissa yksikielisissä sanakirjoissakin on mukana jonkin verran erisnimiä, mutta nimet eivät löydy niistä ihan helposti. Erisnimiä on sekä hakusanoina että hakusanojen osina, vieläpä esimerkeissä. Miten erisnimiä kannattaa hakea Kotuksen julkaisemista sanakirjoista?
Lue lisää
-
Kieli työssä 2/2017
Riitta Eronen, Johanna Lehtonen
Historiaa ja kaukokaipuuta kaupungin nimissä
Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen on vastannut nimistönsuunnittelijan työtä koskeviin kysymyksiin Kielikellossa kymmenen vuotta sitten (ks. Lue myös). Helsinki kasvaa kohisten, ja nimiä tarvitaan yhä enemmän. Mitä nyt kuuluu nimistönsuunnitteluun?
Lue lisää
-
Nimistö 2/2017
Petra Saarnisto
Nimistökonsulttina kaupunkisuunnitteluvirastolle – Selvitys Malmin lentokentän ympäristön vanhoista nimistä
Helsingin Malmin lentokentän alueelle ja sen ympäristöön suunnitellaan uutta asuinaluetta. Vaikka suunnitelman toteutuminen on vielä epävarmaa, alueen uuden kaavan suunnittelu on jo käynnissä. Tein vuonna 2016...
Lue lisää
-
Suomi 100 2/2017
Suvi Syrjänen
Sanoin saavutettu: Heteka ja muita 1930-luvun ilmiöitä
Kielikellon edellisessä numerossa esittelimme Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla julkaistavan Sanoin saavutettu ‑aineiston sisältöjä Suomen itsenäisyyden ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Tällä kertaa vuorossa on 1930-luku.
Lue lisää
-
Perusasiaa 2/2017
Ulla Onkamo
Nimissä tarvitaan genetiiviä
Paikkojen, rakennusten, tapahtumien ja ohjelmien nimissä tarvitaan usein joko yleissanan tai nimeen sisältyvän toisen erisnimen genetiivimuotoa eli n-loppuista sijamuotoa: Isonjärvensuo (paikka) Itä-Suomen yliopisto...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2017
Kirsti Aapala, Klaas Ruppel
Lomalle!
Olemme aiemmissa Kielikelloissa (4/2016 ja 1/2017, ks. Lue myös) perehtyneet sanaston kautta nykykaupunkilaisen arkeen ja vapaa-ajan viettoon. Tällä kertaa keskitymme lomailuun.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 2/2017
Kirsti Aapala
Hatut, lakit ja hattulakit
Lakit ja hatut ovat tarpeellisia vaatekappaleita, mutta keskustelua voi syntyä siitä, paneeko päähänsä lippalakin vai lippahatun. Itä- ja länsisuomalainen kielikorva joutuvat tässä vastakkain.
Lue lisää
-
Jokisen eväät 2/2017
Minna Haapanen
Onko vihreä uusi keltainen?
Olen tottunut siihen, että kaksi kertaa vuodessa postilaatikkooni kannetaan tarjouksia pullisteleva mainoskirjanen, jonka kirkkaankeltaisesta väristä ei voi erehtyä: on taas Stockmannin Hullujen Päivien aika. Tänä...
Lue lisää
-
Vuosien varrelta 2/2017
Riitta Korhonen
Eriöpuhetta vieheistä ja pikkohousuista
Suomen kielen lautakunnan ja sen edeltäjien Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan ja Suomen Akatemian kielilautakunnan kokouspöytäkirjoista voi lukea paitsi kielenkäytön ja kielenkäyttöä koskevien...
Lue lisää
-
Julkaisuja 2/2017
Raija Lehtinen
"Ma lemmin kieltä ja kansaa sen"
Suomi, sen kansa ja kieli ovat innoittaneet toimittaja Ville Elorannan ja professori Jaakko Leinon kokoamaan kirjan Suomen itsenäisyyden merkkivuodeksi. Tekijät ovat suomen kielen lautakunnan jäseniä, Leino sen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2017
Riitta Korhonen
Pilkku ja puhutteluilmaus
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2017
Sari Maamies
Väkevä esitys Argentiinalta!
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 2/2017
Tiina Manni-Lindqvist
Missä, mistä ja minne?
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2017
Riitta Brelih
Kielivartteja naapuruuspiirissä
Kielikellosta 3/2016 (ks. Lue myös) saatiin lukea, miten Kotuksen aineistoja on käytetty mm. palvelutaloissa visailujen materiaalina. (”Varmaan olen oikeutettu aikuispakkaukseen”). Tuolloin haastateltavana...
Lue lisää
-
Uutisia 2/2017
Raija Moilanen
Kielikellon ja Kielitoimiston ohjepankin luetuimmat alkuvuonna 2017
Kielitoimiston ohjepankki on verkossa toimiva hakupalvelu, josta voi hakea vastauksia kieli- ja nimikysymyksiin. Sen osoite on www.kielitoimistonohjepankki.fi. Kielikellon arkisto sisältää suurimman osan lehdessä...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/2017
-
Itää vai länttä?
Alkusanat -
Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen
Suomen kielen lautakunta -
Itämeri pintaa syvemmältä
Artikkeli -
Japaninmeri eli Itämeri?
Artikkeli -
Sofia ja Onni, Svetlana ja Ahmed – satavuotiaan Suomen nimitrendit
Artikkeli -
Nimitauluja 15 vuotta
Nimistö -
Nimilaki uudistuu
Nimistö -
Kylännimiä Aakkolasta Öyrilään
Artikkeli -
Nyt joka iikka höyhensaarille!
Artikkeli -
Historiaa ja kaukokaipuuta kaupungin nimissä
Kieli työssä -
Nimistökonsulttina kaupunkisuunnitteluvirastolle
Nimistö -
Sanoin saavutettu: Heteka ja muita 1930-luvun ilmiöitä
Suomi 100 -
Nimissä tarvitaan genetiiviä
Perusasiaa -
Lomalle!
Artikkeli -
Hatut, lakit ja hattulakit
Kieli kartalla -
Onko vihreä uusi keltainen?
Jokisen eväät -
Eriöpuhetta vieheistä ja pikkohousuista
Vuosien varrelta -
"Ma lemmin kieltä ja kansaa sen"
Julkaisuja -
Pilkku ja puhutteluilmaus
Kysyttyä -
Väkevä esitys Argentiinalta!
Kysyttyä -
Missä, mistä ja minne?
Kielivoimistelua -
Kielivartteja naapuruuspiirissä
Keskustelua -
Kielikellon ja Kielitoimiston ohjepankin luetuimmat alkuvuonna 2017
Uutisia