Nimilaki uudistuu

Nykyinen etu- ja sukunimen käyttöä koskeva nimilaki on vuodelta 1986. Sen uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi Suomen väestössä ja yhteiskunnan arvostuksissa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Lue lisää

Kylännimiä Aakkolasta Öyrilään – Asutusnimihakemiston kylät ja niiden taustat

Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla julkaistiin vuoden 2016 joulukuussa Asutusnimihakemisto, joka sisältää monenlaista tietoa asutuista paikoista ja niiden nimistä. Suuri osa hakemiston nimistä on kylien nimiä.

Lue lisää

Nyt joka iikka höyhensaarille! Erisnimet Kotuksen sanakirjoissa

Tavallisissa yksikielisissä sanakirjoissakin on mukana jonkin verran erisnimiä, mutta nimet eivät löydy niistä ihan helposti. Erisnimiä on sekä hakusanoina että hakusanojen osina, vieläpä esimerkeissä. Miten erisnimiä kannattaa hakea Kotuksen julkaisemista sanakirjoista?

Lue lisää

Historiaa ja kaukokaipuuta kaupungin nimissä

Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen on vastannut nimistönsuunnittelijan työtä koskeviin kysymyksiin Kielikellossa kymmenen vuotta sitten (ks. Lue myös). Helsinki kasvaa kohisten, ja nimiä tarvitaan yhä enemmän. Mitä nyt kuuluu nimistönsuunnitteluun?

Lue lisää

Nimistökonsulttina kaupunkisuunnitteluvirastolle – Selvitys Malmin lentokentän ympäristön vanhoista nimistä

Helsingin Malmin lentokentän alueelle ja sen ympäristöön suunnitellaan uutta asuinaluetta. Vaikka suunnitelman toteutuminen on vielä epävarmaa, alueen uuden kaavan suunnittelu on jo käynnissä. Tein vuonna 2016...

Lue lisää

Sanoin saavutettu: Heteka ja muita 1930-luvun ilmiöitä

Kielikellon edellisessä numerossa esittelimme Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla julkaistavan Sanoin saavutettu ‑aineiston sisältöjä Suomen itsenäisyyden ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Tällä kertaa vuorossa on 1930-luku.

Lue lisää

Nimissä tarvitaan genetiiviä

Paikkojen, rakennusten, tapahtumien ja ohjelmien nimissä tarvitaan usein joko yleissanan tai nimeen sisältyvän toisen erisnimen genetiivimuotoa eli n-loppuista sijamuotoa: Isonjärvensuo (paikka) Itä-Suomen yliopisto...

Lue lisää

Lomalle!

Olemme aiemmissa Kielikelloissa (4/2016 ja 1/2017, ks. Lue myös) perehtyneet sanaston kautta nykykaupunkilaisen arkeen ja vapaa-ajan viettoon. Tällä kertaa keskitymme lomailuun.

Lue lisää

Hatut, lakit ja hattulakit

Lakit ja hatut ovat tarpeellisia vaatekappaleita, mutta keskustelua voi syntyä siitä, paneeko päähänsä lippalakin vai lippahatun. Itä- ja länsisuomalainen kielikorva joutuvat tässä vastakkain.

Lue lisää

Onko vihreä uusi keltainen?

Olen tottunut siihen, että kaksi kertaa vuodessa postilaatikkooni kannetaan tarjouksia pullisteleva mainoskirjanen, jonka kirkkaankeltaisesta väristä ei voi erehtyä: on taas Stockmannin Hullujen Päivien aika. Tänä...

Lue lisää

Eriöpuhetta vieheistä ja pikkohousuista

Suomen kielen lautakunnan ja sen edeltäjien Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan ja Suomen Akatemian kielilautakunnan kokouspöytäkirjoista voi lukea paitsi kielenkäytön ja kielenkäyttöä koskevien...

Lue lisää

"Ma lemmin kieltä ja kansaa sen"

Suomi, sen kansa ja kieli ovat innoittaneet toimittaja Ville Elorannan ja professori Jaakko Leinon kokoamaan kirjan Suomen itsenäisyyden merkkivuodeksi. Tekijät ovat suomen kielen lautakunnan jäseniä, Leino sen...

Lue lisää

Pilkku ja puhutteluilmaus

Lue lisää

Väkevä esitys Argentiinalta!

Lue lisää

Missä, mistä ja minne?

Lue lisää

Kielivartteja naapuruuspiirissä

Kielikellosta 3/2016 (ks. Lue myös) saatiin lukea, miten Kotuksen aineistoja on käytetty  mm. palvelutaloissa visailujen materiaalina. (”Varmaan olen oikeutettu aikuispakkaukseen”).  Tuolloin haastateltavana...

Lue lisää

Kielikellon ja Kielitoimiston ohjepankin luetuimmat alkuvuonna 2017

Kielitoimiston ohjepankki on verkossa toimiva hakupalvelu, josta voi hakea vastauksia kieli- ja nimikysymyksiin. Sen osoite on www.kielitoimistonohjepankki.fi. Kielikellon arkisto sisältää suurimman osan lehdessä...

Lue lisää