2_2015 - Kielikello

Alkusanat 2/2015

Riitta Eronen

Kysymys nimistä

Nimet ovat niin suuri osa ympäristöä ja kieltä, että niitä pitää helposti itsestäänselvyytenä, kunnes joutuu miettimään, miten pitäisikään taivuttaa ministerin sukunimeä Orpo (Orvon vai Orpon?) tai millainen olisi...

Lue lisää

Kielitoimisto 70-vuotias 2/2015

Sirkka Paikkala

Nimistönhuolto − kieltä, kulttuuria ja kansainvälistä yhteistyötä

Kielitoimisto täyttää 70 vuotta. Sen kunniaksi Kielikellossa julkaistaan kirjoitussarja, jossa esitellään Kielitoimiston nykyisiä toimintoja ja niiden taustaa. Ensimmäisenä on vuorossa yleinen kielenhuolto. Sarjan seuraavissa osissa esitellään nimistönhuoltoa, virkakielen kehittämistä ja koulutusta sekä yleiskielen sanakirjatyötä.

Lue lisää

Artikkeli 2/2015

Helinä Uusitalo

Sata vuotta nimistön keruuta ja tallennusta

Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkistoon on koottu aineistoja ensisijaisesti nimistöntutkimuksen ja nimistönhuollon tarpeisiin, mutta niistä on hyötyä myös muiden alojen tutkijoille.

Lue lisää

Artikkeli 2/2015

Sami Suviranta

Pysäkkien ja asemien nimeäminen

Reittiopas neuvoo: mene Kantokaskesta bussilla 156 Espoontorille ja jatka Espoon asemalta S-junalla Kiloon. Pysäkkien ja asemien nimet ovat hyödyksi matkanteossa. Miten nimet valitaan?

Lue lisää

Artikkeli 2/2015

Riitta Korhonen, Sari Maamies

Kieliopillisten vaihtoehtojen välissä – tiukkoja ja väljiä normeja

Jotta yleiskieli olisi toimiva yhteinen käyttöväline, ilmausvaihtoehtojen käyttöä on tarpeen jossain määrin ohjailla. Keväällä 2015 ilmestynyt Kielitoimiston kielioppiopas antaa vastauksia kieliopillista vaihtelua koskeviin kysymyksiin. Ohjailevat normit ovat osin tiukkoja, osin väljiä ja vaihtoehtoja sallivia. Kaikesta vaihtelusta ei voi antaa selviä ohjeita.

Lue lisää

Artikkeli 2/2015

Sini Kyytsönen

Karuselli, Kieputin ja Vekkula – Linnanmäen laitteiden nimet

Linnanmäellä pitkän tauon jälkeen vierailleet saattavat hämmästellä huvipuiston laitteiden nimiä: tutun näköinen laite, mutta outo nimi. Mistä on kysymys?

Lue lisää

Artikkeli 2/2015

Ulla Onkamo

Ammatillisten oppilaitosten nimet

Millaisia ovat ammatillisten oppilaitosten nimet, ja mitä ne kertovat koulutusta etsivälle nuorelle? Hakisitko mieluummin Porin taidekouluun vai WinNovaan?

Lue lisää

Artikkeli 2/2015

Ulla Onkamo, Sirkka Paikkala

Viranomaisten ja palveluiden nimet

Kun viranomaisorganisaatioita, niiden toimialaa ja hallinnollisia rakenteita muutetaan, myös monien viranomaisten, julkisten palvelujen ja hallintoalueiden nimet muuttuvat. Koska nimi on linkki palvelun ja kansalaisen...

Lue lisää

Jokisen eväät 2/2015

Riina Klemettinen

Paljon melua kuplasta

Kevään 2015 eduskuntavaaleja seurasi kiihkeä kuplakeskustelu, kun kulttuuriväki hämmästeli Helsingin Sanomissa, keitä ne perussuomalaisia äänestävät oikein mahtavat olla. Nuori näyttelijätär arvelikin elävänsä...

Lue lisää

Kieli kartalla 2/2015

Kirsti Aapala

Hillat tupella, lakat muuraimella

Hilla, lakka, muurain, valokki, lintti, rahkamarja: rakkaalla lapsella on monta nimeä! Ja omat nimensä voi olla vielä erikseen kypsille ja raaoille marjoille.

Lue lisää

Havaintoja 2/2015

Marjatta Palander

Maailman helpoin puhde

Ennen aikaan iltapuhteella tehtiin puhdetöitä. Nykyajan elämänmeno on muuttunut niin paljon, että puhde-sanan merkitys on hämärtynyt ja kielenkäyttäjät ymmärtävät sen uudella tavalla.

Lue lisää

Sananen 2/2015

Elina Heikkilä

Mene helsinkiin!

Miten kannattaa reagoida, jos joku tiuskaisee sinulle: ”Mene Helsinkiin siitä”? Entä mistä tulee ilmaus ”Mene Helsinkiin” – onko sen taustalla ennakkoluulo pääkaupunkia kohtaan vai jotain muuta?

Lue lisää

Uudissana 2/2015

Riitta Eronen

Ässähallitus ja yhteiskuntasopimus

Politiikan kieleen ilmestyy aina vaalien yhteydessä uusia sanoja, joita luovat sekä poliitikot itse että media ja kansalaiset. Sanat ovat usein tyyliltään leikillisiä – tuttuina esimerkkeinä edellisten...

Lue lisää

Keskustelua 2/2015

Erkki Lyytikäinen

Mennäänkö kuopioitse vai sittenkin Kuopioitse?

Kielikellon 1/2015 kysymyspalstalla käsitellään erisnimikantaisia prolatiivimuotoja (Kuopioitse ’Kuopion kautta’, twitteritse tai Twitteritse ’Twitterin välityksellä’). Lehti suosittaa, että ainakin...

Lue lisää

Kysyttyä 2/2015

Elina Wihuri

Vanhakirkko vai Vanha kirkko?

Kysymys: Kirjoitetaanko Helsingissä sijaitsevan vuonna 1826 valmistuneen kirkon nimi yhdyssanaksi Vanhakirkko vai erikseen Vanha kirkko? Entä miten kirjoitetaan Vanha kirkkopuisto? Vastaus: Kun ilmaukseen sisältyy...

Lue lisää

Kysyttyä 2/2015

Ulla Onkamo

Luke ja Syke

Kysymys: Miten Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen lyhenteet kirjoitetaan ja miten niitä taivutetaan? Vastaus: Luonnonvarakeskuksen lyhenne on LUKE tai Luke ja Suomen ympäristökeskuksen SYKE tai Syke....

Lue lisää

Kysyttyä 2/2015

Riitta Hyvärinen

Titteleiden alkukirjain

Kysymys: Tarvitaanko titteleissä isoa kirjainta? Vastaus: Tittelit kirjoitetaan suomessa yleensä pienellä alkukirjaimella: rouva, tuottaja, presidentti, perushoitaja, varatoimitusjohtaja, filosofian maisteri. Pientä...

Lue lisää

Kysyttyä 2/2015

Riitta Hyvärinen

Huutomerkki asiakasviesteissä

Kysymys: Voiko asiakasviesteissä käyttää huutomerkkiä? Vastaus: Huutomerkki on nimensä mukaisesti merkki huudahduksesta tai painokkaasta ilmauksesta. Tällaiset tyylikeinot ovat asiateksteissä melko harvinaisia, ja...

Lue lisää

Kysyttyä 2/2015

Sari Maamies

Ykkösluokka ja kakkoslaatu

Kysymys: Miten kirjoitetaan numeroita käyttäen sanat ykkönen, kakkonen jne. esimerkiksi sellaisissa ilmauksissa kuin ykkösluokka, kakkoslaatu? Vastaus: Suomen kielen oikeinkirjoituksessa ei ole vakiintunutta,...

Lue lisää

Uutisia 2/2015

Onnistumistarinoita virkakielen parantamisesta

Monessa virastossa kiinnitetään paljon huomiota siihen, että asiakkaat saisivat luettavakseen ymmärrettäviä tekstejä ja lomakkeita. Virkakieli ei ole vain huonojen uutisten aihe! Tiedätkö viraston, jossa on onnistuttu...

Lue lisää

Uutisia 2/2015

Ulla Onkamo

FINNSAM Kotuksessa ‒ tunnelma lämmin kuin savupirtissä!

Finnsam-konferenssin tunnelmaa. Kuva: Ulla Onkamo. Perjantaina 13. päivä maaliskuuta Kotimaisten kielten keskuksen Kotus-sali täyttyi metsäsuomalaisten ja metsäsuomalaismurteen ystävistä, kun FINNSAM...

Lue lisää

Uutisia 2/2015

Suomen kielen lautakunnan uusi kausi alkaa

Kotimaisten kielten keskuksen johtaja on nimittänyt suomen kielen lautakunnan jäsenet kolmivuotiskaudeksi 2015–2018. Suomen kielen lautakunta 1.6.2015–31.5.2018 professori Jaakko Leino (puheenjohtaja)...

Lue lisää

Uutisia 2/2015

Hanna Hämäläinen

Normipäivässä vielä kerran "alkaa tekemään"

Huhtikuun 17. päivänä 2015 järjestettiin Helsingissä Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen lautakunnan ja Kotikielen Seuran teemapäivä eli Normipäivä, joka veti Tieteiden taloon salin täyteen yleisöä. Tapahtuma...

Lue lisää

Kielivoimistelua 2/2015

Ulla Onkamo

Nimien taivutusta

Täydennä teksti suluissa annettujen nimien taivutusmuodoilla. Marketta heräsi kotonaan 1. _________________ (Kauniainen). Hän joi aamukahvia ja luki samalla uutiset 2.__________________(Uusimaa, lehden...

Lue lisää

2_2015 - Kielikello

Kielikello 2/2015

Kysymys nimistä

Nimistönhuolto − kieltä, kulttuuria ja kansainvälistä yhteistyötä

Sata vuotta nimistön keruuta ja tallennusta

Pysäkkien ja asemien nimeäminen

Kieliopillisten vaihtoehtojen välissä – tiukkoja ja väljiä normeja

Karuselli, Kieputin ja Vekkula – Linnanmäen laitteiden nimet

Ammatillisten oppilaitosten nimet

Viranomaisten ja palveluiden nimet

Paljon melua kuplasta

Hillat tupella, lakat muuraimella

Maailman helpoin puhde

Mene helsinkiin!

Ässähallitus ja yhteiskuntasopimus

Mennäänkö kuopioitse vai sittenkin Kuopioitse?

Vanhakirkko vai Vanha kirkko?

Luke ja Syke

Titteleiden alkukirjain

Huutomerkki asiakasviesteissä

Ykkösluokka ja kakkoslaatu

Onnistumistarinoita virkakielen parantamisesta

FINNSAM Kotuksessa ‒ tunnelma lämmin kuin savupirtissä!

Suomen kielen lautakunnan uusi kausi alkaa

Normipäivässä vielä kerran "alkaa tekemään"

Nimien taivutusta

Sisällysluettelo 2/2015

Kielikellon lehdet