2_2014 - Kielikello
null 2_2014
Kielikello 2/2014
-
Alkusanat 2/2014
Riitta Eronen
Kielen liikkeet
Tässä Kielikellon numerossa kuvataan erilaisia suomen kielen ääripäitä, kun esillä ovat toisaalta vanha kirjasuomi ja toisaalta tuorein Helsingin koululaisslangi. Kieli joustaa, liikkuu ja omaksuu ajan mukanaan...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2014
Sirkka Paikkala
Suomeenkin paikannimilaki
Opetusministeriön asettama virkakielityöryhmä luovutti tammikuussa 2014 Hyvän virkakielen toimintaohjelman, jossa mainituista toimenpide-ehdotuksista yksi on paikannimilain säätäminen. Miksi paikannimilakia tarvitaan?
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2014
Maria Lehtonen
Suomalaisten muinaisusko vanhassa kirjasuomessa – paheksuntaa ja dokumentointia
Painetun suomenkielisen kirjallisuuden ensimmäisinä vuosisatoina julkaistiin pääasiassa kristillistä kirjallisuutta ja säädöstekstejä. Minkälainen kuva vanhimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa annettiin suomalaisten muinaisuskosta?
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2014
Aila Mielikäinen
Uskonpuhdistus ja reformaatio
Reformaatiosta eli Lutherin alulle panemasta kirkollisesta uudistuksesta on suomen kielessä käytetty 1800-luvulta saakka omaperäistä sanaa uskonpuhdistus. Viime aikoina on pyritty vahvistamaan reformaatio-sanan asemaa. Mikä on näiden sanojen suhde, ja millaista valoa kirjasuomen historia antaa uskonpuhdistuksen taustoihin?
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2014
Taru Kolehmainen
Raamatun kieltä eri suuntiin
Suomen kirjakielen perusta on Raamatun kielessä, jota on kehitetty ja ohjailtu koko suomenkielisen Raamatun historian. Kuka kieltä on ohjannut ja mihin suuntaan?
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2014
Laura Niemi
Sikahyvästä hallelujaan – slangin ja uskonnollisen kielen rinnakkaiseloa
Uskonnollinen sanasto ja slangi ovat tyylillisesti erilaisia, mutta ne saattavat myös yhdistyä nuorten aikuisten puheessa. Keskusteluntutkimuksen keinoin selviää, millaisia tehtäviä näillä kahdenlaisilla ilmauksilla on vuorovaikutuksessa.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2014
Marianne Laaksonen
Sinä vai te viranomaisviestinnässä?
Suomessa on kohteliasta käyttää asioinnissa ja viranomaisviestinnässä sinuttelua, vaikka teitittelyä käytetäänkin edelleen monissa tilanteissa. Käytössä on myös muita kohteliaita puhuttelumuotoja.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2014
Marianne Laaksonen
Puoliveli ja bonusäiti – uusperheen nimitysten kirjoa
Ydinperheen perinteiset nimitykset eivät yksinään riitä kuvaamaan uusperheen monimuotoisia perhesuhteita. Millaisia nimityksiä on käytössä äiti- tai isäpuolista, uusista sisaruksista ja perheenjäsenistä sekä heidän sukulaisistaan?
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2014
Lasse Hämäläinen
Etunimien taivutus: Sammon vai Sampon?
Sammon vai Sampon? Ebban vai Eban? Ilmarien vai Ilmareitten? Etunimien taivuttamiseen vaikuttaa ensisijaisesti niiden sanarakenne, mutta on myös poikkeuksia.
Lue lisää
-
Uutisia 2/2014
Terhi Ainiala
Tsiigaa tota tytsyy! Mitä uutta koululaisslangissa?
2010-luvun koululaisslangi ammentaa aineksia sosiaalisesta mediasta ja englannin kielestä. Tuoretta 2010-luvun slangia taltioitiin alkuvuonna 2014 Helsingin kouluissa. Slangia kerättiin lähinnä...
Lue lisää
-
Uudissana 2/2014
Liisa Nuutinen
Amerikan herkkuja: kronitsi
Tämän vuoden maaliskuussa lehdet uutisoivat amerikkalaisen hittiherkun saapuneen Suomeen. Nyt meilläkin on päästy maistamaan uppopaistettua, kermalla täytettyä, sokerissa pyöriteltyä ja kuorrutettua...
Lue lisää
-
Kieli kartalla 2/2014
Ilona Paajanen
Virutettii veren kans
Valtaosassa suomen murteita viruttaminen merkitsee huuhtelemista. Karjalassa ja Savossa kuitenkin virutetaan vain venyttämistarkoituksessa.
Lue lisää
-
Havaintoja 2/2014
Kalevi Koukkunen
Onko historia unohdettu?
Kun puhutaan tai kirjoitetaan jonkin yhdistyksen tai yrityksen vaiheita käsittelevästä teoksesta, käytetään usein sanaa historiikki, vaikka kysymyksessä olisi monisatasivuinen kirja. Vanhastaan historiikki on...
Lue lisää
-
Havaintoja 2/2014
Jussi Pahikkala
Etupainoisia lauseita
Yleisin suomenkielinen lausetyyppi on sellainen, jossa lauseen taipuva verbi, finiittiverbi, on toisena jäsenenä, esimerkiksi harmaa kissa leikkii pallolla . Tällaista lausetta voidaan kutsua...
Lue lisää
-
Jokisen eväät 2/2014
Riina Klemettinen
Sydän edellä – vai pää?
Suhteellista sijaintia ilmaiseva sana edellä kertoo, että joku tai jokin on edempänä johonkuhun tai johonkin muuhun nähden (kävellä jonkun edellä). Yhtä hyvin edellä voi tarkoittaa ajallista edeltämistä (joulun...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2014
Erkki Kolehmainen
Kotoistushanke laajenee sekä sisällöltään että toteutusalustoiltaan
Kotoistushankkeen ja sen kansainvälisen isovelihankkeen (Unicoden Common Locale Data Repository, CLDR) tavoitteena on tuoda tietojärjestelmissä toteutettavat käytänteet ja terminologia mahdollisimman lähelle...
Lue lisää
-
Vähemmistökielet 2/2014
Inga-Britt Uusitalo
Meänkielen revitaliseerinkiä
Meänkieli on yksi Ruotsin virallisista vähemmistökielistä. Se on kehittynyt Pohjois-Ruotsissa puhutusta suomesta, mistä syystä suomenkielisten on melko helppo ymmärtää sitä. Miten saada kieli säilymään? Siitä kertoo yksi meänkielen ahkerista käyttäjistä.
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2014
Katriina Martikainen-Lauttamus
Seriöösiä säestystä
Musiikkiaiheisessa artikkelissaan (Kielikello 1/2014) Taru Kolehmainen arveli, että termi vakava musiikki olisi käännöslainaa ruotsista (seriös musik) ja esitti kysymyksen, mitä vakavaa on Mozartin hilpeissä...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2014
Markus Lång
Pari sanaa kanneltajasta
Kielikellon viime numerossa Taru Kolehmainen käsitteli musiikkitekstien kielenhuoltoa (”Apua musiikista kirjoittaville”). Hän mainitsi, että soittajannimi kanneltaja (’kanteleensoittaja’) voidaan muodostaa verbistä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2014
Liisa Nuutinen
Kiovan vai Kievin kanaa?
Kysymys: Miksi puhutaan Kievin kanasta eikä Kiovan kanasta? Vastaus: Kievin kana on ruokalaji, joka koostuu leivitetyistä ja uppopaistetuista broilerin rintafileistä, jotka on täytetty voin ja mausteiden seoksella....
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2014
Elli-Noora Virkkunen
Energiaprosentti
Kysymys: Miten lyhennetään sana energiaprosentti? Vastaus: Energiaprosentti on yleistyvä termi ravitsemusalalla, ja sillä tarkoitetaan tietyn energiaravintoaineen (hiilihydraattien, proteiinin tai rasvan)...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2014
Laura Niemi
Joogaa
Kysymys: Kirjoitetaanko joogalajien nimet isolla vai pienellä alkukirjaimella? Entä kirjoitetaanko ne yhteen vai erilleen? Vastaus: Joogalajien nimitykset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, koska ne eivät...
Lue lisää
-
Uutisia 2/2014
Pirkko Kuutti
Vanhan kirjasuomen sanakirja etenee
Vanhan kirjasuomen sanakirjan kirjoittaminen jatkuu Kotimaisten kielten keskuksessa Koneen Säätiön tuella. Kirja kuvaa sanastoa, jota on käytetty vuosina 1540–1810 suomenkielisessä painetussa kirjallisuudessa....
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 2/2014
Maria Lehtonen
Kumisevat kielileikit
Tunnistatko seuraavat vanhan kirjasuomen ilmaukset? 1. Agricolan Psalttarissa on psalmissa 33 kehoitus: ”Weijsacat henelle wsi wirsi / hywesti weijsatkat cumisewaijsilla kielileijkille”. Mitä kumisevat kielileikit...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/2014
-
Kielen liikkeet
Alkusanat -
Suomeenkin paikannimilaki
Artikkeli -
Suomalaisten muinaisusko vanhassa kirjasuomessa – paheksuntaa ja dokumentointia
Artikkeli -
Uskonpuhdistus ja reformaatio
Artikkeli -
Raamatun kieltä eri suuntiin
Artikkeli -
Sikahyvästä hallelujaan – slangin ja uskonnollisen kielen rinnakkaiseloa
Artikkeli -
Sinä vai te viranomaisviestinnässä?
Artikkeli -
Puoliveli ja bonusäiti – uusperheen nimitysten kirjoa
Artikkeli -
Etunimien taivutus: Sammon vai Sampon?
Artikkeli -
Tsiigaa tota tytsyy! Mitä uutta koululaisslangissa?
Uutisia -
Amerikan herkkuja: kronitsi
Uudissana -
Virutettii veren kans
Kieli kartalla -
Onko historia unohdettu?
Havaintoja -
Etupainoisia lauseita
Havaintoja -
Sydän edellä – vai pää?
Jokisen eväät -
Kotoistushanke laajenee sekä sisällöltään että toteutusalustoiltaan
Artikkeli -
Meänkielen revitaliseerinkiä
Vähemmistökielet -
Seriöösiä säestystä
Keskustelua -
Pari sanaa kanneltajasta
Keskustelua -
Kiovan vai Kievin kanaa?
Kysyttyä -
Energiaprosentti
Kysyttyä -
Joogaa
Kysyttyä -
Vanhan kirjasuomen sanakirja etenee
Uutisia -
Kumisevat kielileikit
Kielivoimistelua