2_2013 - Kielikello
null 2_2013
Kielikello 2/2013
-
Alkusanat 2/2013
Riitta Eronen
Rinnakkaiseloa
Kun Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta vuonna 1990 valmistui esittelyvideo, sen nimeksi tuli Kolmen kielen talo. Tuolloin Kotuksen kieliä olivat suomi, ruotsi ja saame. Myöhemmin mukaan tulivat romanikieli...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2013
Anu Rouhikoski
Meitsi ja stadiässä. Näkökulmia Helsingin puhekieleen
Helsingin puhekielen tutkimus on aiemmin keskittynyt lähinnä syntyperäisten, kantakaupungissa asuvien stadilaisten puheeseen. Tässä esiteltävässä tutkimushankkeessa kuvauskohde on laajempi: kieli, jota kuulee 2000-luvulla Helsingin keskustan kaduilla, lähiöiden ostareilla, koulujen pihoilla, raitiovaunuissa ja metrossa.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2013
Johanna Vaattovaara
”Helsinkiläisen ässän” mysteeri
”Yrittäisit vähän peittää tuota helsinkiläistä ässääsi. Se voi ärsyttää meidän asiakkaita.” Näin muistelee Saska Saarikoski kolumnissaan Stadilainen piilottaa ässänsä (HS 28.2.2013) forssalaisen matkanjohtajan...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2013
Ulla Horstia
Sanakirjoja maahanmuuttajille
Kotimaisten kielten keskuksessa on aloitettu hanke, jonka tavoitteena on tuottaa maahanmuuttajakielten sanakirjoja. Ensimmäisenä on tekeillä suomi–somali-sanakirja.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2013
Liban Ali Hersi, Abdi Musse
Suomesta somaliin
Kaksi äidinkielenään somalia puhuvaa tulkkia ja kääntäjää, Abdi Musse ja Liban Ali Hersi, aloittivat suomi–somali-sanakirjan laadinnan sanakirjan toimittajina Kotimaisten kielten keskuksessa syyskuussa 2012. Kumpikin on asunut Suomessa yli 20 vuotta ja opiskellut suomen kieltä Helsingin yliopistossa.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2013
Tarja Riitta Heinonen
Tsunami vesilasissa – leikittelyä sanonnoilla
Kielellä leikittely pitää kielen ja mielen virkeänä. Antoisa aines leikilliseen vääntelyyn ovat erilaiset sanonnat ja lentävät lauseet, joita muuntelemalla syntyy parhaimmillaan tekstiä hauskasti elävöittävää kieltä.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2013
Riitta Korhonen
Eikä on entisensä. – Eikä!
Kaksi lausetta voidaan yhdistää rinnastuskonjunktiolla ”ja”. Kielteisissä lauseissa sen tilalla on useimmiten sana ”eikä”, mutta joskus näkee käytettävän myös rakennetta ”ja ei”.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2013
Kirsti Aapala
Sananjalan mahti
Sananjalka, kuolleenkoura – tutulla kasvilla on useita nimityksiä. Mistä ne juontuvat? Sananjalkaan liittyy myös uskomuksia, ja sitä on käytetty eri tavoin hyödyksi.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2013
Ville Eloranta
Kiirettä ja suuria tunteita – Kielenhuoltoa Helsingin Sanomissa
Suuren päivälehden kieliasu merkitsee paljon sekä lehden tekijöille että lukijoille. Virheiltäkään ei valitettavasti vältytä.
Lue lisää
-
Sananen 2/2013
Vesa Heikkinen
Huippuja ja huiputtajia
Olin kavereiden kanssa parikymmentä vuotta sitten pilkkireissulla Luirojärvellä. Elettiin toukokuuta, ja hiihtokelit olivat Saariselällä mainiot. Sattuipa autiotuvalle samaan aikaan turisteja, jotka kehuskelivat...
Lue lisää
-
Jokisen eväät 2/2013
Ilona Paajanen
Kuka syö Manun illallisen?
Itsestään selvien asioiden sanotaan toisinaan putoilevan kohdalle kuin manulle illallinen. Se kuuluu kun Manulle iltanen, todetaan Kuusamossa, kun taas Pieksämäellä se pikemminkin laokes ku Manulle illallinen. Ilman...
Lue lisää
-
Perusasiaa 2/2013
Riitta Eronen
Kehysriihtä ja irtoripseä ihmetellessä
Suomen kielen sanojen taivutukseen liittyvät kysymykset ovat yleisiä – tässä vastauksia joihinkin niistä.
Lue lisää
-
Kieli työssä 2/2013
Minna Pyhälahti
”Kirjoittamisessa ei ole mitään mystistä”
Metro-lehden toimittaja ja kolumnisti Janne Metso on tätä haastattelua tehtäessä hoitovapaalla. Hän on työskennellyt myös MTV 3:ssa, Taloussanomissa ja Kauppalehdessä. Tällä hetkellä Metso on yksi Nelosen...
Lue lisää
-
Kieli kartalla 2/2013
Anna Ryödi
Käsialoja ja laskoksia
Käsiala voi olla kaunis, epäselvä tai vaikka horjuva, mutta voiko käsialoja olla monta? Suomen murteissa sekin on mahdollista.
Lue lisää
-
Havaintoja 2/2013
Marjatta Palander
Voivatko jotkut kuolla enemmän kuin muut?
Eräät suomen kielen verbit ilmaisevat punktuaalista, hetken kestävää tapahtumaa ja samalla tilanteen päätepistettä tai siirtymistä tilasta toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi verbit kuolla, syntyä, nukahtaa, pyörtyä...
Lue lisää
-
Uudissana 2/2013
Liisa Nuutinen
Greige – beigenharmaata rosoisuutta
Viime syksyn (2012) hittiväri oli greige. Väriä löytyi ainakin meikeistä, kynsilakoista, kankaista, astioista, laminaateista ja keramiikkalaatoista, ja sisustusblogeissa sävytettiin greigeen. Vierasperäinen...
Lue lisää
-
Julkaisuja 2/2013
Riitta Eronen
Sanoja ja tarinoita Suomalaisessa purjehdussanastossa
Pinna, puntti ja elämänlanka? Tuttuja sanoja, mutta erikoisalalla, purjehduskielessä, niillä onkin yleiskielestä poikkeava merkitys. Niihin ja moniin muihinkin tämän erikoiskielen sanoihin tutustuttaa Sirke...
Lue lisää
-
Julkaisuja 2/2013
Heikki Hurtta
Suomen murrekirja
Yleinen kaavamainen käsitys murteesta painottaa sanastoa: murteellisena pidetään erikoista sanastoa, jota on ehkä vaikea ymmärtää. Tämä monissa murrepakinoissa ja muissa murteella kirjoitetuissa teksteissä...
Lue lisää
-
Julkaisuja 2/2013
Emilia Hämäläinen
Intiaanisanastoa tyylikkäästi suomeksi
Rani-Henrik Anderssonin, Riku Hämäläisen ja Saara Kekin uunituore Intiaanikulttuurien käsikirja pyrkii tekijöidensä mukaan yhtenäistämään intiaanikulttuurien suomenkielistä termistöä ja samalla kertomaan...
Lue lisää
-
Julkaisuja 2/2013
Liisa Raevaara
Tutkimus Kelan puhelinpalvelusta
Kun Kela aloitti valtakunnallisen puhelinpalvelun, Kotimaisten kielten keskus ja Kela käynnistivät yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää puhelinpalvelun vuorovaikutuskäytänteitä ja tuottaa tietoa palvelun...
Lue lisää
-
Uutisia 2/2013
Suomen ruotsalaismurteiden sanakirja verkossa
Ordbok över Finlands svenska folkmål eli Suomen ruotsalaismurteiden sanakirja on nyt vapaasti luettavissa Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla osoitteessa http://kaino.kotus.fi/fo. Aluksi verkossa on...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2013
Kielikuulumisia: tienata
Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla ilmestyy sähköinen uutiskirje Kielikuulumisia, joka on Kielitoimiston tietoisku kielestä kiinnostuneille. Keskeinen kohderyhmä ovat yläkoululaiset, lukiolaiset ja...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2013
Vesa-Matti Peltola
Vielä häiriköstä ja rentun ruususta
Kielikellossa 1/2013 eräs lukija katsoi, että Irwin Goodman oli keksinyt häirikkö-sanan ennen Matti Viherjuurta. Irwinin Vain elämää ‑CD-boksiin liittyvän kirjan sivulla 35 Vexi Salmi kertoo, että Matti...
Lue lisää
-
Kieli ja tietotekniikka 2/2013
Termitalkoiden uusia suosituksia
Sanastokeskus TSK:n Termitalkoissa on huhtikuussa 2013 annettu mm. seuraavat suositukset (http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot): aihetunniste; avainsanaengl. hashtag tunniste, joka ohjaa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2013
Raija Moilanen
Kasvuyritys ja startup-yritys
Kysymys: Mitä tarkoittaa startup-yritys? Onko se sama kuin kasvuyritys? Miten se kirjoitetaan? Vastaus: Startup-yritys on yleensä nuori, enintään muutaman vuoden ikäinen innovatiivisiin ideoihin perustuva...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2013
Riitta Eronen
3D-tulostus
Kysymys: 3D-tulostus ja 3D-tulostimet ovat päivän puheenaiheita. Näinkö sanat kirjoitetaan? Vastaus: 3D-tulostus mahdollistaa esineiden, ei siis vain tekstien tai kuvien tulostamisen. Kolmeen dimensioon eli kolmeen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2013
Sari Maamies
Majesteetin, tutkijan ja hoivakielen me
Kysymys: Entisaikojen hallitsijat puhuivat itsestään me-muodossa tähän tapaan: ” Me Aleksanteri I teemme tiettäväksi – –.” Jos verbi on liittomuodossa (esim. on tehnyt, ovat tehneet), onko verbirakenteen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2013
Sari Maamies
Onko huomenna pouta?
Kysymys: Milloin pouta on ruvennut tarkoittamaan sateetonta eikä pilvetöntä säätä. Harmaaseen ja sateettomaan säähän on hankala kuvitella untuvaisia poutapilviä. Vastaus: Kielitoimiston sanakirjan mukaan...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2013
Sari Maamies
Juna-asema
Kysymys: Milloin ja miksi rautatieasemat ovat muuttuneet juna-asemiksi? Vastaus: Juna-aseman käyttö rautatieaseman sijasta on uudehko ilmiö. Nykysuomen sanakirja ja sen pohjana oleva laaja sanakokoelma eivät...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2013
Sari Maamies
Sudenkorentoja ja pirunhevosia
Kysymys: Mistä tulee sudenkorennon nimitys? Onko totta, että nimityksen oikeastaan pitäisi olla suvenkorento? Vastaus: Monien mielikuvissa sudenkorennotkuuluvat kesän eli suven lämpimiin päiviin. Miten tällä...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 2/2013
Heikki Hurtta
Murrevoimistelua
Mitähän merkitsevät seuraavat murresanat? 1) konnunsuo 2) kopio 3) koppakännäri 4) kortisto 5) kostopaita 6) kotus 7) kraka 8) kravekyrsä Vastaukset 1) Konnunsuo merkitsee lähinnä...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/2013
-
Rinnakkaiseloa
Alkusanat -
Meitsi ja stadiässä. Näkökulmia Helsingin puhekieleen
Artikkeli -
”Helsinkiläisen ässän” mysteeri
Artikkeli -
Sanakirjoja maahanmuuttajille
Artikkeli -
Suomesta somaliin
Artikkeli -
Tsunami vesilasissa – leikittelyä sanonnoilla
Artikkeli -
Eikä on entisensä. – Eikä!
Artikkeli -
Sananjalan mahti
Artikkeli -
Kiirettä ja suuria tunteita – Kielenhuoltoa Helsingin Sanomissa
Artikkeli -
Huippuja ja huiputtajia
Sananen -
Kuka syö Manun illallisen?
Jokisen eväät -
Kehysriihtä ja irtoripseä ihmetellessä
Perusasiaa -
”Kirjoittamisessa ei ole mitään mystistä”
Kieli työssä -
Käsialoja ja laskoksia
Kieli kartalla -
Voivatko jotkut kuolla enemmän kuin muut?
Havaintoja -
Greige – beigenharmaata rosoisuutta
Uudissana -
Sanoja ja tarinoita Suomalaisessa purjehdussanastossa
Julkaisuja -
Suomen murrekirja
Julkaisuja -
Intiaanisanastoa tyylikkäästi suomeksi
Julkaisuja -
Tutkimus Kelan puhelinpalvelusta
Julkaisuja -
Suomen ruotsalaismurteiden sanakirja verkossa
Uutisia -
Kielikuulumisia: tienata
Artikkeli -
Vielä häiriköstä ja rentun ruususta
Keskustelua -
Termitalkoiden uusia suosituksia
Kieli ja tietotekniikka -
Kasvuyritys ja startup-yritys
Kysyttyä -
3D-tulostus
Kysyttyä -
Majesteetin, tutkijan ja hoivakielen me
Kysyttyä -
Onko huomenna pouta?
Kysyttyä -
Juna-asema
Kysyttyä -
Sudenkorentoja ja pirunhevosia
Kysyttyä -
Murrevoimistelua
Kielivoimistelua