2_2011 - Kielikello
null 2_2011
Kielikello 2/2011
-
Alkusanat 2/2011
Riitta Eronen
Politiikkaa ja retoriikkaa
Palapelihallitus, paellahallitus, basaarihallitus, sixpack-hallitus, kirppusirkus… Kielikuvia riitti julkisuudessa, kun Helsingin Säätytalossa toukokuussa 2011 käytiin kuuden puolueen hallitusneuvotteluja....
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/2011
Sari Maamies
Puolueiden nimet: iso vai pieni alkukirjain?
Suomen kielen lautakunta käsitteli puolueiden nimien oikeinkirjoitusta keväällä 2011. Pohdittavana oli kysymys, pitäisikö puolueiden käyttönimet, esimerkiksi kokoomus, vihreät, sosiaalidemokraatit, kirjoittaa...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2011
Elina Heikkilä
Sanajärjestys jäsentää tekstiä
Lauseiden harkittu sanajärjestys edistää tekstin ymmärtämistä. Lukijan urakka helpottuu, kun tutun ja uuden tiedon annostelu toimii eikä tarvitse arvailla, liittyykö jokin määrite edellä vai jäljessä sanottuun.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2011
Kalevi Koukkunen
Miksi automobiilista ei tullut hyrysysyä?
Autoa merkitsevien sanojen synty- ja kehitysvaiheet ovat olleet monipolvisia. Loppujen lopuksi oli hyvä, että suomalainen kieliyhteisö ei vakiinnuttanut uuden kulkuneuvon nimeksi hyrysysyä.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 2/2011
Taru Kolehmainen
Nominatiivi vai genetiivi yhdyssanan alussa?
Vaikeimpia kysymyksiä läpi kielenhuollon historian on ollut yhdyssanan alkuosan eli määriteosan sijamuoto: milloin se on nominatiivissa (tekijäoikeus), milloin taas genetiivissä (tekijänoikeus)? Asiasta on jopa käyty ns. kielioppaiden sotaa.
Lue lisää
-
Vähemmistökielet 2/2011
Leena Joki
Mittuine on sinun muamankieli?
Monille suomalaisille on uutta, että yksi Suomen vähemmistökielistä on karjala.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2011
Kimmo Granqvist, Sirkka Paikkala
Kreikan paikannimet suomen kielessä
Kreikan-kävijää hämmentää se, että saman paikan nimi saattaa esiintyä monessa eri muodossa. Siihen on historialliset syyt. Tavoitteena on kuitenkin kirjoitusasun yhdenmukaisuus, mihin pyritään kansainvälisten suositusten avulla.
Lue lisää
-
Perusasiaa 2/2011
Sari Maamies
Saarten nimien taivutus: Kaunissaaressa ja Caprilla
Paikannimiä käytetään mm. silloin, kun kerrotaan, missä ollaan, mistä tullaan tai minne mennään. Silloin nimet taipuvat lauseyhteyden vaatimalla tavalla ns. paikallissijassa, joita on kahdenlaisia: ...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2011
Sirkka Paikkala
Asiaa areenoilta ja areenoista
Sanaa areena käytetään nykyisin monessa yhteydessä. Perusmerkityksen lisäksi sana esiintyy etenkin urheiluhallien nimen osana, mutta myös tapahtumien ja palvelujen nimissä. Oikeinkirjoitus ja taivutus herättävät joskus kysymyksiä.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2011
Sirkka Paikkala, Sami Suviranta
Sama nimi kahdessa paikassa – ongelmia osoitteessa?
Samojen nimien toistuminen on paikannimissä tavallista. Miten osoitenimet saadaan toimiviksi?
Lue lisää
-
Jokisen eväät 2/2011
Tarja Heinonen
Niiloja ja ihmisiä
Onhan näitä ollut, vauhtivillejä ja rytmiveikkoja, mutta nyt on syntynyt kokonaan uusi ja ällistyttävän muuntautumiskykyinen mieslaji nimeltä niilo. Joskus vain pelkkä niilo, mutta useimmiten kuitenkin johonkin...
Lue lisää
-
Havaintoja 2/2011
Riitta Hyvärinen
Houkutellaan ja hämätään sanoilla!
Meri välkkyy turkoosina, hiekka kimaltelee, leppeät tuulet puhaltavat. Lukija kääntää matkaesitteen sivua ja nauttii uuden annoksen kaukokaipuuta. Matkailumainoksessa on aina aurinkoista, kauniilla ihmisillä...
Lue lisää
-
Uudissana 2/2011
Liisa Nuutinen
Piukkatrikoita leggingseistä treggingseihin
Vuonna 1993 Suomen Kuvalehti uutisoi ”pitkistä piukkatrikoista”, joiden englanninkielinen nimitys on leggings. Muotitaiteilija Riittaliisa Lehto kertoi piukkatrikoiden eli leggingsien tulleen katumuotiin...
Lue lisää
-
Kieli kartalla 2/2011
Kirsti Aapala
Onko kesä kaikilla?
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Lue lisää
-
Havaintoja 2/2011
Marjatta Palander
Juurikin niin
Partikkelia juuri voidaan käyttää tähdentävänä ja kieltolauseissa lieventävänä sanana: (Tähdennys:) Juuri eilenhän asiasta oli puhetta. Pyörä ei ollut juuri siinä, mihin sen jätin.(Lievennys:) Lämpötilojen...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2011
Jaakko Anhava
Helsingin nimityksistä
Kielikellon numerossa 2/2010 (Helsinki, Hesa vai Stadi: miten Helsingistä puhutaan?) tutkijat Terhi Ainiala ja Hanna Lappalainen kirjoittavat: Helsinkiä tarkoittava Stadi on vahvistunut slangissa 1900-luvun...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2011
Markus Lång
Kirjallisuudenomaisuus
Ansioitunut fennisti Erkki Lyytikäinen on parissakin yhteydessä mainostanut uudissanaansa kirjallisuuteus, jota hän tarjoaa venäjän käsitteen literaturnost suomennosvastineeksi (viimeksi Kielikellossa 1/2011). Hän...
Lue lisää
-
Nimistö 2/2011
Sirkka Paikkala
Muutoksia maiden nimissä: Fidži ja Myanmar
Fidžin pitkä virallinen nimi on muuttunut tammikuussa 2011. Aiempi Republic of the Fiji Islands on nyt Republic of Fiji. Suomen kielessä aiempi Fidžisaarten tasavalta on sen mukaisesti nyt Fidžin tasavalta....
Lue lisää
-
Nimistö 2/2011
Elina Wihuri
Alankomaiden Antillien tilalle uusia hallinnollisia alueita
Alankomaiden merentakainen alue Alankomaiden Antillit lakkautettiin hallinnollisen alueen nimenä vuoden 2010 lokakuussa. Yhden hallinnollisen kokonaisuuden tilalle on syntynyt kolme uutta, joista kaksi on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2011
Matti Räsänen
Toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja
Kysymys: Mitä tarkoittaa toiminnantarkastus? Entä mitä tekee toiminnantarkastaja? Vastaus: Säädösmuutokset ovat tuoneet sekä asunto-osakeyhtiöön että yhdistystoimintaan uudet termit toiminnantarkastus ja...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2011
Sari Maamies
Miten taivutetaan nimeä Hetemaj?
Kysymys: Miten liitetään taivutuspäätteet j:hin loppuviin vierasperäisiin nimiin? Vastaus: Vuoden 2009 pakolaisnainen ja kansanedustajaehdokas (2011) Fatbardhe Hetemaj sekä hänen jalkapalloilijaveljensä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2011
Aino Piehl
Dinaari vai denaari?
Kysymys: Onko Makedonian valuutta nimeltään dinaari vai denaari? Vastaus: Kielitoimiston suositus Makedonian valuutan nimeksi on denaari; makedoniaksi денар. Standardissa SFS-ISO 4217 Valuuttojen tunnukset...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2011
Vaihtoraha sentti
Kysymys: Koska valuutan sadasosasta voi käyttää sanaa sentti? Vastaus: Euron sadasosa on sentti, mutta sama nimitys on monen muunkin valuutan vaihtorahalla. Jo vanhastaan Yhdysvaltain dollarin sadasosan nimi...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2011
Sari Maamies
Jälempänä vai jäljempänä
Kysyttyä: Lakitekstissä käytetään tekstin myöhempiin kohtiin viitattaessa sanaa jäljempänä. Eikö oikea muoto olisi kuitenkin jälempänä? Vastaus: Muoto jäljempänä perustuu sanaan jälki, joka nyky-yleiskielessä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2011
Eija-Riitta Grönros
Katsotaanko kiikarilla vai kiikareilla?
Kysymys: Ennen opetettiin, että kiikari on yksiköllinen sana, mutta nykyään puhutaan kiikareista, vaikka laitteita olisi vain yksi. Mikä on oikein? Vastaus: Kiikari on alkuaan yksiköllinen sana. Sen pohjana...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2011
Elina Wihuri
Kajannin teos, Valannin työ
Kysymys: Miten taipuvat sellaiset sukunimet kuin Kajanti ja Valanti? Vastaus: Sukunimet, jotka päättyvät kotimaiseen johtimeen (esim. ‑nti, ‑nto, ‑rto, ‑kko), mukautuvat suomen kielen astevaihteluun....
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2011
Elina Wihuri
Ramses ja Aristoteles
Kysymys: Miten taipuu nimi Ramses? Entä muut es-loppuiset nimet? Vastaus: Antiikin nimistä varsinkin kreikkalaiset es-loppuiset henkilönnimet taipuvat usein pitkävokaalisina, esimerkiksi Aristoteles :...
Lue lisää
-
Näkökulma 2/2011
Raija Kangassalo
Suomen elvytystä Ruotsissa
Vähemmistökielet ovat laajeneva osa [Ruotsin] Kielineuvoston toimintaa. Kielineuvosto on monikielinen: siellä ovat edustettuina ruotsi, suomi, romani, ruotsalainen viittomakieli, meänkieli ja jiddiš. Kielen ja...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 2/2011
Riitta Eronen
Kielivoimistelua
Mitä nykyiseen yleiskieleen ja oikeinkirjoitukseen kuulumattomia muotoja on seuraavassa tekstissä? Huomaatko kuusi eroa?
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/2011
-
Politiikkaa ja retoriikkaa
Alkusanat -
Puolueiden nimet: iso vai pieni alkukirjain?
Suomen kielen lautakunta -
Sanajärjestys jäsentää tekstiä
Artikkeli -
Miksi automobiilista ei tullut hyrysysyä?
Artikkeli -
Nominatiivi vai genetiivi yhdyssanan alussa?
Kielenhuollon historiaa -
Mittuine on sinun muamankieli?
Vähemmistökielet -
Kreikan paikannimet suomen kielessä
Artikkeli -
Saarten nimien taivutus: Kaunissaaressa ja Caprilla
Perusasiaa -
Asiaa areenoilta ja areenoista
Artikkeli -
Sama nimi kahdessa paikassa – ongelmia osoitteessa?
Artikkeli -
Niiloja ja ihmisiä
Jokisen eväät -
Houkutellaan ja hämätään sanoilla!
Havaintoja -
Piukkatrikoita leggingseistä treggingseihin
Uudissana -
Onko kesä kaikilla?
Kieli kartalla -
Juurikin niin
Havaintoja -
Helsingin nimityksistä
Keskustelua -
Kirjallisuudenomaisuus
Keskustelua -
Muutoksia maiden nimissä: Fidži ja Myanmar
Nimistö -
Alankomaiden Antillien tilalle uusia hallinnollisia alueita
Nimistö -
Toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja
Kysyttyä -
Miten taivutetaan nimeä Hetemaj?
Kysyttyä -
Dinaari vai denaari?
Kysyttyä -
Vaihtoraha sentti
Kysyttyä -
Jälempänä vai jäljempänä
Kysyttyä -
Katsotaanko kiikarilla vai kiikareilla?
Kysyttyä -
Kajannin teos, Valannin työ
Kysyttyä -
Ramses ja Aristoteles
Kysyttyä -
Suomen elvytystä Ruotsissa
Näkökulma -
Kielivoimistelua
Kielivoimistelua