2_2010 - Kielikello
null 2_2010
Kielikello 2/2010
-
Alkusanat 2/2010
Sari Maamies
Monikerroksinen Helsingin kieli
Pääkaupungilla on maassa kuin maassa asukkaiden mielessä erityisasema, ja siksi siihen liittyy paljon mielikuvia. Usein toistettujen käsitysten mukaan Helsinki on kylmä ja kivinen, sen asukkaat kiireisiä ja...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2010
Terhi Ainiala, Hanna Lappalainen
Helsinki, Hesa vai Stadi: miten Helsingistä puhutaan?
Helsinki tunnetaan myös Hesana ja Stadina. Perinteisesti Hesaa on pidetty muualla asuvien ja muualta muuttaneiden ja Stadia taas paljasjalkaisten käyttämänä. Missä määrin helsinkiläiset käyttävät näitä slanginimiä, ja mitä nimien käyttö voi kertoa identifioitumisesta helsinkiläiseksi?
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2010
Anu Rouhikoski
Pohjois-Savosta pääkaupunkiseudulle – muuttajan kieli suurennuslasin alla
Paikkakunnalta toiselle muuttava sopeutuu uuteen asuinympäristöön ja sen tapoihin mutta usein myös uuteen puhumisen tapaan. Vanhan ja uuden asuinpaikan murteen sekä yleiskielen piirteiden yhdistelmistä syntyy monia mahdollisuuksia tarjoava tilanteittain vaihteleva kielenkäytön kirjo.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2010
Sami Suviranta
Polku, solmu ja silta tarvitsevat nimensä
Lähiympäristössämme on monenlaisia paikkoja, joista puhumiseen tarvitsemme nimiä. Nimistönsuunnittelu palvelee näitä asukkaitten tarpeita. Nimiä annetaan paitsi asuinalueille, kaduille ja puistoille myös muun muassa silloille, alikuluille ja pallo- ja leikkikentille. Jotta asukkaat voivat ottaa suunnitellun nimen myös käyttöönsä, tarvitaan kilpiä, karttoja ja tiedotusta.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2010
Riina Klemettinen
Suurella sydämellä – tai isolla
Adjektiiveilla iso ja suuri on kielitajussamme toimiva työnjako, joka ohjaa valitsemaan käyttöyhteyteen jommankumman sanan. On alkanut näkyä merkkejä siitä, että tämä työnjako saattaa olla murroksessa. Iso on hiipimässä suuren alueelle.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 2/2010
Taru Kolehmainen
Allan Saratien unohdettu kieliopas
Kielenkäytön oppaita kaivattiinjo 1800-luvulla vakiintumassa olleen kirjakielen käytön avuksi. Oppaita julkaistiinkin sitten peräjälkeen kaksi: Knut Cannelinin ja Allan Saratien oppaat. Näistä Saratien teos on jäänyt melko tuntemattomaksi.
Lue lisää
-
Uutisia 2/2010
Laura Murto-Lindén
Selkeän kielen edistäjät koolla
Maailmanlaajuinen mutta tiivishenkinen selkeän kielen järjestö PLAIN kokoontui Sydneyssä Australiassa 15.–17.10.2009. PLAIN eli Plain Language Association International on riippumaton kansainvälinen järjestö,...
Lue lisää
-
Uutisia 2/2010
Eero Voutilainen
Neljäs lukiolaisten kielioppikilpailu Jyväskylässä
Jyväskylän yliopisto järjesti 29.1.2010 neljättä kertaa lukiolaisten valtakunnallisen kielioppikilpailun. Alkukilpailuun osallistui 242 lukiolaista 64 lukiosta. Kilpailijoista 23 parhaiten menestynyttä...
Lue lisää
-
Kieli työssä 2/2010
Sari Maamies, Raija Moilanen
Selkouutiset – uutisia selkeästi ja yksinkertaisesti
Selkokieliset uutiset ovat kuuluneen Yleisradion ohjelmistoon vuodesta 1992, jolloin niitä alettiin lähettää osana Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden toimintaa. Kimmoke lähetysten aloittamiseen saatiin...
Lue lisää
-
Julkaisuja 2/2010
Sari Vaula
Selkeästi selkokielellä
Selkokielen käsikirja on Hannu Virtasen – Selkokeskuksen johtajan ja alan pioneerin – tiivis katsaus 30 vuoden aikana kertyneeseen tietoon selkokielestä. Selkokielen olemusta lähestytään monesta näkökulmasta....
Lue lisää
-
Julkaisuja 2/2010
Liisa Raevaara
Selkokieli ja vuorovaikutus: ensimmäinen puhutun kielen opas
Selkokieli ja vuorovaikutus on opaskirja tilanteisiin, joissa osallistujilla on erilaiset kieli- ja vuorovaikutustaidot ja joissa kaikilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia saada itseään ymmärretyksi ja...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2010
Merja Karjalainen
Näin ollen
Kirjoitetussa kielessä on rakenteita, jotka ovat ominaisia erityisesti asiateksteille. Kirjoittaja saattaa käyttää näitä rakenteita korostaakseen asiansa tärkeyttä tai omaa asiantuntijuuttaan. Yksi tällainen asiateksteissä tavallinen rakenne on sanaliitto näin ollen.
Lue lisää
-
Perusasiaa 2/2010
Sari Maamies
Painakaa mieleenne – vai mieliinne?
Kielikellossa 1/2010 (ks. Lue myös) esiteltiin yksikön ja monikon käyttöä rakenteissa, joissa yhdyssanoilla on yhteinen perusosa (Liisan- ja Kalevankadun ~ ‑katujen kulma) tai joissa pääsanan edellä on rinnasteisia...
Lue lisää
-
Uutisia 2/2010
Sirkka Paikkala
Läänistä aluehallintoviraston toimialue
1.1.2010 toimintansa aloittaneiden kuuden aluehallintoviraston suomen- ja ruotsinkieliset nimet määrättiin asetuksessa. Siinä ei kuitenkaan määritelty, mitä nimitystä uudesta hallintoalueesta tulee käyttää,...
Lue lisää
-
Havaintoja 2/2010
Leena Joki
Fiilistellen
Erkki Lyytikäinen kirjoitti edellisessä Kielikellossa ‑skele-johtimisista frekventatiiviverbeistä otsikolla Tarkkuutta ammuskeluun (ks. Lue myös). Lyytikäisen artikkeli kirvoitti ihmettelemään...
Lue lisää
-
Jokisen eväät 2/2010
Riina Klemettinen
Ajasta ikuisuuteen
Usein ajatellaan, että idiomit liittyvät epämuodolliseen, puhekieliseen ilmaisuun, eivät niinkään asiatyyliin. Esimerkiksi useimmat kuolemaa merkitsevät idiomit ovat tyylillisesti värittyneitä. Arkisten ja...
Lue lisää
-
Kieli kartalla 2/2010
Kirsti Aapala
Huilaa sinä, minä levähdän
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 2/2010
Etsi ja korjaa: Sauvat käteen ja lenkille
Seuraavassa tekstissä on korjattavia kohtia sekä kielenpiirteitä, joissa vaihtelu on mahdollista. Mitä korjaisit? Sauvat käteen ja lenkille Sauvakävely on edullinen ja turvallinen laji, jota voi harrastaa niin...
Lue lisää
-
Julkaisuja 2/2010
Klaus Laalo
Monta Kalevalan sanakirjaa yksissä kansissa
Kokenut sanakirjamies ja tietokirjailija Raimo Jussila on laatinut Kalevalan sanakirjan, jonka yksien kansien väliin mahtuu peräti useita sanakirjoja Kalevalan kielestä: deskriptiivinen sanakirja, joka kuvaa...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2010
Ritva-Liisa Harjumaa
Pätkäsuomea
Kommunikointia on monenlaista. Varmaan useimmilla meistä on kokemusta runsaasta ja rikkaasta kirjeenvaihdosta. Siis ystävien ja sukulaisten kesken eikä vain tilauksenvahvistuksia ja karhumakirjeitä. Tekstit vilisivät...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2010
Sirkka Paikkala
Islannissa purkautuneen tulivuoren nimi
Kysymys: Islannin hiljattain purkautuneesta tulivuoresta on suomenkielisissä viestimissä käytetty nimiä ”Eyjafjöll” ja ”Eyjafjalla”. Kumpi on oikein? Vastaus: Ei kumpikaan. Tulivuori sijaitsee jäätikön alla,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2010
Sirkka Paikkala
Kuka päättää, miten nimi taipuu
Kysymys: Saako nimeänsä taivuttaa miten haluaa ja vaatia muita noudattamaan samaa taivutustapaa? Pitääkö siis etu- ja sukunimen taivutuksessa ottaa huomioon nimenkantajan oma mielipide? Vastaus:...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2010
Elina Wihuri
Kallis ja Lassas
Kysymys: Miten taipuu sukunimi Kallis? Vastaus: Sukunimi Kallis näyttää suomen kieleltä ja siksi mieleen tuleekin taivuttaa nimeä kuten yleissanaa kallis, joka taipuu kalliin : kallista. Sukunimi on kuitenkin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2010
Elina Wihuri
Mennään Töölöön
Kysymys: Miksi Töölö-nimeä näkee taivutettavan kahdella tavalla, Töölöön ja Töölööseen? Kumpi on oikein? Vastaus: Helsingin kaupunginosan nimi Töölö taipuu kuten vastaavat yleissanat, esim. talo : taloon....
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2010
Sari Maamies
Diggaatsä mua – vai musta?
Kysymys: Sanooko poika friidulle: ”Mä diggaan sua” vai ”susta”? Kumpi on slangin mukainen tapa? Vastaus: Slangin luonteeseen kuuluu vaihtelevuus, monimuotoisuus ja normittamattomuus, joten ”oikeaa” slangia ei...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2010
Heikki Hurtta
Messevät puheet
Kysymys: Lehdessä kerrottiin, että joku oli saanut messevän korvauksen. Mitä sana messevä tarkoittaa? Vastaus: Messevä tarkoittaa ’mahtavaa, hienoa, upeaa’. Kielitoimiston sanakirja tuntee sanan,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2010
Sari Maamies
Nyt hivotaan jo ennätystä
Kysymys: Lehdessä oli otsikko ”Helsingissä hivotaan viikonloppuna kongressiennätystä”. Mikä muoto on hivotaan? Vastaus: Muoto hivotaan on hipoa-verbin passiivin preesens ja aivan oikein muodostettu....
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2010
Elina Heikkilä
Kuka kertojan mukaan toimii?
Kysymys: Uutiskielessä on yleistynyt tapa ilmaista tiedon lähde ilmauksella jonkun mukaan ja viitata samassa lauseessa samaan henkilöön pronominilla hän. Siis näin: Kataisen mukaan hän kuuli asiasta...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/2010
-
Monikerroksinen Helsingin kieli
Alkusanat -
Helsinki, Hesa vai Stadi: miten Helsingistä puhutaan?
Artikkeli -
Pohjois-Savosta pääkaupunkiseudulle – muuttajan kieli suurennuslasin alla
Artikkeli -
Polku, solmu ja silta tarvitsevat nimensä
Artikkeli -
Suurella sydämellä – tai isolla
Artikkeli -
Allan Saratien unohdettu kieliopas
Kielenhuollon historiaa -
Selkeän kielen edistäjät koolla
Uutisia -
Neljäs lukiolaisten kielioppikilpailu Jyväskylässä
Uutisia -
Selkouutiset – uutisia selkeästi ja yksinkertaisesti
Kieli työssä -
Selkeästi selkokielellä
Julkaisuja -
Selkokieli ja vuorovaikutus: ensimmäinen puhutun kielen opas
Julkaisuja -
Näin ollen
Artikkeli -
Painakaa mieleenne – vai mieliinne?
Perusasiaa -
Läänistä aluehallintoviraston toimialue
Uutisia -
Fiilistellen
Havaintoja -
Ajasta ikuisuuteen
Jokisen eväät -
Huilaa sinä, minä levähdän
Kieli kartalla -
Etsi ja korjaa: Sauvat käteen ja lenkille
Kielivoimistelua -
Monta Kalevalan sanakirjaa yksissä kansissa
Julkaisuja -
Pätkäsuomea
Keskustelua -
Islannissa purkautuneen tulivuoren nimi
Kysyttyä -
Kuka päättää, miten nimi taipuu
Kysyttyä -
Kallis ja Lassas
Kysyttyä -
Mennään Töölöön
Kysyttyä -
Diggaatsä mua – vai musta?
Kysyttyä -
Messevät puheet
Kysyttyä -
Nyt hivotaan jo ennätystä
Kysyttyä -
Kuka kertojan mukaan toimii?
Kysyttyä