2_2009 - Kielikello
null 2_2009
Kielikello 2/2009
-
Alkusanat 2/2009
Sari Maamies
Suomen kielen tulevaisuus
Onko suomen kieli rappiolla? Tähän kysymykseen ovat useimmat suomen kielen huoltajat ja tutkijat saaneet vastata monta kertaa. Yleensä kysyjät odottavat kielen asiantuntijalta selvitystä mm. julkisen...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2009
Pirkko Nuolijärvi
Suomen kielen tulevaisuus on jokaisen asia
Suomen kielen asema on 2000-luvun alussa havahduttu huomaamaan eri näkökulmasta kuin muutama vuosikymmen sitten. On käynyt selväksi, että kielen aseman turvaamiseksi tarvitaan tietoisia toimia. Toimenpide-ehdotuksia esitetään kielipoliittisessa ohjelmassa, joka julkistettiin toukokuun lopulla.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2009
Kimmo Koskenniemi
Kieliteknologia ja suomen kieli
Kieliteknologialla tarkoitetaan niitä keinoja, joilla tietokone saadaan käsittelemään ihmiskieltä, ymmärtämään sitä ja jopa tuottamaan sitä. Tällainen tekniikka leviää nopeasti ja tulee yhä kiinteämmäksi osaksi arkipäiväämme. Suomen kielen käyttökelpoisuus uusien teknisten sovellusten kielenä säilyy, jos Suomi on mukana kieliteknologian kehityksessä.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2009
Auli Hakulinen
Suomen kieli koulussa
Osa nuorista ei saavuta kouluaikanaan sellaista äidinkielen kirjallista hallintaa, että se riittäisi teoreettiseen opiskeluun koulun jälkeen. Opetuksen ongelmat alkavat jo alakoulussa, jossa äidinkielen taitojen perusta tulisi luoda. Yläkoulussa ja lukiossa perustaitojen harjoittelemiseen ei ole enää aikaa. Samanaikaisesti vieraskielisen opetuksen suosio kasvaa. Historiaa opitaan englanniksi, mutta siitä suomeksi kirjoittaminen ei suju.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 2/2009
Taru Kolehmainen
Pipliasuomesta yleissuomeen
Suomen kirjakielen historiassa on kaksi kielipoliittisesti tärkeää vaihetta: Ensimmäinen on uskonpuhdistus, jonka vaikutuksesta kirjakieli luotiin, lähinnä kirkon tarpeisiin. Toinen on kansallisen heräämisen vaihe, jolloin kirjakieltä ryhdyttiin määrätietoisesti kehittämään sivistyksen välineeksi ja hallinnon kieleksi.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2009
Marja-Liisa Knuth
Suomenmaan kielet – Maamme kirjan asenteita
Topeliuksen Maamme kirja on yksi Suomen luetuimmista teoksista. Ilmestymisaikanaan se avasi lukijoilleen näköalan monikieliseen ja ‑kulttuuriseen Suomeen.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2009
Salli Kankaanpää, Aino Piehl, Matti Räsänen
Kohti parempaa säädöskieltä
Lakikielen ymmärrettävyys on ollut julkisen keskustelun aiheena jo pitkään. Parhaiten lakien kuten muidenkin tekstien kieleen voi vaikuttaa, kun kielenhuollon näkemykset otetaan huomioon jo tekstin valmisteluvaiheessa.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2009
Kirsti Aapala
Metsänpeitosta metsäkeskuksiin – sanakirjojen metsäkuva
Suomalaisten suhde metsään on kaksijakoinen: toisaalta metsä on turvannut toimeentulon, toisaalta siihen on suhtauduttu sangen tunnepitoisesti. Käsitykset heijastavat aikaansa ja sen arvoja, mikä näkyy myös eri-ikäisten sanakirjojen metsäsanoissa.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2009
Sanna Rask
Onnela ja Ryysyranta – rakkaan paikan monet nimet
Vapaa-ajanasuntojen nimet kertovat paitsi paikasta myös mielikuvista, joita mökkiin ja koko sen ympäristöön halutaan liittää. Mielikuvat ovat enimmäkseen myönteisiä, mutta usein myös humoristisia, joskus jopa ironisia.
Lue lisää
-
Perusasiaa 2/2009
Minna Salonen
Meren ja Merin – suku- ja etunimien taivutuksesta
Monia suomen kielen sanoja käytetään sekä appellatiiveina eli yleisniminä että erisniminä. Tällaiset sukunimet taipuvat kuten niitä vastaavat appellatiivit, kun taas etunimien taivutuksessa on enemmän vaihtelua. Sukunimenä Meri taipuu siis Meren, etunimenä Merin.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2009
Sirkka Paikkala
Nimibyrokratiaa – kunnallisten liikelaitosten nimet
Vuoden 2009 alusta täysin voimaan tullut kuntalain muutos velvoittaa käyttämään kunnan perustamasta liikelaitoksesta nimitystä kunnan liikelaitos ja määrää, että liikelaitoksen nimessä tulee olla sana...
Lue lisää
-
Kieli työssä 2/2009
Riitta Eronen
Ohjelmatekstitys: puheesta kirjoitusta
Yleisradion tekstittäjät osaavat pelkistämisen taidon. Kun tilaa on vain kaksi riviä, on osattava poimia puheesta olennainen.
Lue lisää
-
Uudissana 2/2009
Minna Haapanen
Hiiriä pöydällä
Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoot ‑projektissa on jo kymmenen vuotta laadittu suosituksia suomenkielisistä tietotekniikan termeistä. Termitalkoiden verkkosivuilla...
Lue lisää
-
Jokisen eväät 2/2009
Riina Klemettinen
Kaikki muumit laaksossa
Kieli tarjoaa ilahduttavan valikoiman kepeitä sanontoja, joiden avulla voimme kyseenalaistaa lähimmäisemme mielenterveyden tai älynlahjat. Toisen järjenjuoksua voi arvuutella esimerkiksi pohtimalla, onkohan...
Lue lisää
-
Uutisia 2/2009
Heidi Partanen
Nauhoitearkisto 50-vuotias
Suomen kielen nauhoitearkisto juhlisti merkkivuottaan tieteellisellä seminaarilla 17.4.2009 Helsingissä. Nykyisin Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen kuuluvan Suomen kielen nauhoitearkiston perusti vuonna...
Lue lisää
-
Julkaisuja 2/2009
Eero Voutilainen
Kielitieteen aakkoset
Suomen kieltä tutkitaan nykyään enemmän ja monipuolisemmin kuin koskaan. Tiina Onikki-Rantajääskön ja Mari Siiroisen toimittama Kieltä kohti on yleistajuinen johdatus alan tämänhetkisiin suuntauksiin ja siihen,...
Lue lisää
-
Julkaisuja 2/2009
Matti Räsänen
Perusteellinen opas lainlaatijoille
Professori Matti Niemivuo on kirjoittanut tähdellisen kirjan lain laatimisen muodoista. Kirja pyrkii vastaamaan siihen, millaisia ovat hyvät säädökset ja kuinka niitä kirjoitetaan. Teos on suunnattu ennen...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 2/2009
Etsi ja korjaa: Löydätkö kahdeksan korjattavaa kohtaa?
Uutissähkeitä lääketieteestä Yhdysvalloissa on tutkittu lutikan puremien hoitoa. Lutikka eli seinälude on vuoteissa viihtyvä, vertaimevä, siivetön ja litteä hyönteinen. Lutikat harvinaistuivat Suomessa ja muissa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2009
Riitta Hyvärinen, Petri Lauerma
Kuka keksi sisäolennon?
Kysymys: Ovatko sisäolento, ulkotulento ja muut sijamuotojen suomenkieliset nimet Elias Lönnrotin keksimiä? Vastaus: Ulkotulennolla ja muilla suomenkielisillä sijamuotojen nimillä on monta isää. Alkuperäistä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2009
Sari Vaula
Muutos suuntanumeron merkitsemiseen
Kysymys: Ovatko puhelinnumeroiden merkintäohjeet muuttuneet? Voiko suuntanumeron ympäriltä jättää sulkeet pois? Vastaus: Ohjeisiin on tosiaan tehty muutos. Suomen Standardisoimisliitto esittää...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2009
Heidi Partanen
Avatar
Kysymys: Mikä on avatar, ja miten sana taipuu? Vastaus: Avatar on tuttu sana varsinkin tietokonepelien harrastajille ja Internetin keskustelupalstojen käyttäjille. Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2009
Riitta Hyvärinen
Sulkeiden käyttö haastatteluissa
Kysymys: Milloin haastatteluissa käytetään kaari- ja milloin hakasulkeita? Onko sulkeiden käyttö haastatteluissa ylipäänsä suositeltavaa? Vastaus: Kaarisulkeita käytetään osoittamaan täsmennystä ja...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/2009
-
Suomen kielen tulevaisuus
Alkusanat -
Suomen kielen tulevaisuus on jokaisen asia
Artikkeli -
Kieliteknologia ja suomen kieli
Artikkeli -
Suomen kieli koulussa
Artikkeli -
Pipliasuomesta yleissuomeen
Kielenhuollon historiaa -
Suomenmaan kielet – Maamme kirjan asenteita
Artikkeli -
Kohti parempaa säädöskieltä
Artikkeli -
Metsänpeitosta metsäkeskuksiin – sanakirjojen metsäkuva
Artikkeli -
Onnela ja Ryysyranta – rakkaan paikan monet nimet
Artikkeli -
Meren ja Merin – suku- ja etunimien taivutuksesta
Perusasiaa -
Nimibyrokratiaa – kunnallisten liikelaitosten nimet
Artikkeli -
Ohjelmatekstitys: puheesta kirjoitusta
Kieli työssä -
Hiiriä pöydällä
Uudissana -
Kaikki muumit laaksossa
Jokisen eväät -
Nauhoitearkisto 50-vuotias
Uutisia -
Kielitieteen aakkoset
Julkaisuja -
Perusteellinen opas lainlaatijoille
Julkaisuja -
Etsi ja korjaa: Löydätkö kahdeksan korjattavaa kohtaa?
Kielivoimistelua -
Kuka keksi sisäolennon?
Kysyttyä -
Muutos suuntanumeron merkitsemiseen
Kysyttyä -
Avatar
Kysyttyä -
Sulkeiden käyttö haastatteluissa
Kysyttyä