2_2008 - Kielikello
null 2_2008
Kielikello 2/2008
-
Alkusanat 2/2008
Sari Maamies
Suomessa suomeksi monella tavalla
Suomessa asuu nykyisin yli sataviisikymmentätuhatta ihmistä, jotka eivät puhu suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään. Koska suomen kielen oppiminen on yksi tärkeimmistä asioista jokaisen Suomeen muuttaneen...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2008
Maisa Martin
Puhu suomea! Oppijan kielestä ja kielipolitiikasta
Kehotukseen ”puhu suomea!” sisältyy monta kysymystä. Mitä kaikkea on puhuminen ja mikä on suomea? Mitä tämä kehotus merkitsee sen saajalle, mitä sen antajalle? Kysymyksistä ja vastauksista koostuu osa...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2008
Mia Halonen
Ensikielenä "muu" – maahanmuuttajataustaisten koululaisten suomi
Suomessa puhutaan ensikielenä monia maahanmuuttajien kieliä. Suomi on usein maahanmuuttajalasten toinen, kolmas tai neljäskin kieli. Kuinka se sujuu heiltä alakoulun loppusuoralla? Miten sitä arvioidaan?...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2008
Riitta Eronen
Slangi uudistuu
Nuoret eivät lainaa sanoja puhekieleensä enää vain englannista vaan myös esimerkiksi arabiasta. Itä-Helsingin nuorten kieltä tutkivan Heini Lehtosen mukaan suomeen on syntymässä uusi kielimuoto, eräänlainen...
Lue lisää
-
Kieli työssä 2/2008
Riitta Eronen
Suomi kakkosta yliopisto-opiskelijoille
Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos järjestää suomen opetusta erityisesti suomen kieltä ja kulttuuria opiskeleville mutta myös niille ulkomaalaisille opiskelijoille, jotka...
Lue lisää
-
Uutisia 2/2008
Riitta Eronen
Kielenhuoltoa Tukholmassa
Tukholmassa järjestettiin huhtikuussa Kielineuvoston ja Suomen instituutin kielenhuoltoseminaari, joka keräsi viitisenkymmentä kuulijaa – mm. ruotsinsuomalaisia opettajia ja toimittajia. Esitelmien aiheita...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2008
Ulla Tiililä, Annastiina Viertiö
Kirjoittajien koulutus kannattaa
Hyvän kielen merkityksestä ollaan yleensä yksimielisiä. Hyvänä pidetään esimerkiksi selkeää ja elävää kieltä, joka ottaa lukijan huomioon. Neuvoja hyvän kielen kirjoittamiseen etsitään kielenkäytön oppaista ja...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2008
Pekka Kukkonen, Sari Maamies
Sanomalehden kieli vaikuttaa
Suomessa ilmestyy kymmenittäin sanoma- ja aikakauslehtiä, joita luetaan ahkerasti. Sanomalehdet tuottavat päivittäin valtavan määrän kirjoitettua yleiskieltä, jonka tavoitteena on olla helposti luettavaa,...
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 2/2008
Taru Kolehmainen
Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä
”Äs” vai ”es”? Asiasta käytiin 1960-luvun alussa yksi kaikkien aikojen kiivaimmista kielikeskusteluista. Aiheesta järjestettiin jopa gallupkysely. Kirjainten l, m, n, r, s lukutapa vakiintui vähitellen, ja...
Lue lisää
-
Perusasiaa 2/2008
Sari Maamies
Niille, joita asia kiinnostaa
Se, joka lähtee viimeisenä, sammuttaa valot – vai pitäisikö sanoa hän, joka? Voiko ihmiseen viitata pronominilla se? Lehdessä kirjoitettiin: ”Hän, joka ei pidä juustosta, voi ostaa salamia, ja hän, joka ei...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2008
Kirsti Aapala
Siili ja kullero – Viron tuomisiako?
”Vuoden 1916 kesäkuun 16 päivän aamuna tehtiin kauhea löytö eräässä Vladimirinkadun [nykyisen Kalevankadun] varrella olevassa talossa. Rikkalaatikon alta löysi muuan palvelustyttö kauhukseen inhottavan olennon,...
Lue lisää
-
Anglismeja 2/2008
Jaakko Anhava
Länsirintamalta vaikka mitä uutta
Suomen turvallisuuspoliittiset haasteet voivat olla Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Kielellisenä haasteena suomella on pelkästään länsirintama, eikä sen osalta ikävä kyllä voida sanoa: ”Ei mitään uutta.” Vuonna...
Lue lisää
-
Uudissana 2/2008
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Kryptistä
Vieraasta kielestä omaksutulle ns. sivistyssanalle on ominaista, että se ainakin aluksi lainautuu toiseen kieleen paitsi alkukielistä kapeammassa merkityksessä myös suppean käyttäjäjoukon sanaksi. Tällainen...
Lue lisää
-
Uutisia 2/2008
Erkki I. Kolehmainen
Uusi suomalainen näppäimistö SFS:n lausuntokierrokselle
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa käynnistettiin vuonna 2004 tietotekniikan kotoistushanke, jonka tarkoituksena on helpottaa kieli- ja kulttuuriympäristön huomioon ottamista tietoteknisissä ratkaisuissa....
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2008
Pirjo Mikkonen
Naistenviikon naiset
Naistenviikkoa vietetään 18.–24.7. Näin on perinteisesti kutsuttu seitsemän päivän jaksoa, jonka kaikki päivät on nimipäiväkalenterissa omistettu naisille. Kansanperinteessä viikkoa leimaavat sääennusteet,...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2008
Jaakko Anhava
Sisäisten sotien nimitykset
Kielikellon 1/08 Kysyttyä-palstalla ( s. 41) Riitta Eronen vastasi kysymykseen, miksi monet historiantutkijat ovat 1990-luvulta lähtien alkaneet suosittaa Suomen vuoden 1918 sodasta nimeä sisällissota...
Lue lisää
-
Uutisia 2/2008
Riitta Eronen
Juhlamusikaalin aiheena äidinkieli
Jyväskylän Lyseo juhlii 150-vuotista taivaltaan. Sen kunniaksi koulussa valmistettiin ja esitettiin keväällä 2008 Raili Kivelän käsikirjoittama musikaali ”Ryöstetty kieli”, jonka tekemiseen osallistui lähes 90...
Lue lisää
-
Julkaisuja 2/2008
Raija Moilanen
Kokonaisvaltainen kirjoittaminen
Mitä kirjoittaminen on, ja miten sitä tulisi opettaa ja arvioida? Uusimpia näkemyksiä tästä esittelee Kimmo Svinhufvud kirjassaan Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Kirjassa tarkastellaan, mistä osa-alueista...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2008
Riitta Eronen
Aakkosnimet eli tavausaakkoset
Kysymys: Puhelimessa joudutaan joskus selventämään, miten jokin sana tai nimi kirjoitetaan. Tällöin luetellaan sanat kirjain kirjaimelta, ja kirjainten selventämiseksi käytetään vielä niillä alkavia nimiä tai...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2008
Minna Salonen
Jokkmokkista Intersportiin
Kysymys: Miten nimeä Jokkmokk taivutetaan? Kuinka monta k:ta sanan lopussa on? Vastaus: Suomenkielisten sanojen ja erikoislainojen lailla astevaihtelun alaisia ovat suomalaiset nimet ja ns....
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2008
Riitta Eronen
Pekingin olympialaiset
Kysymys: Elokuussa 2008 pidettävät kesäolympialaiset järjestetään Kiinan pääkaupungissa, mutta mitä nimeä siitä pitäisi käyttää? Järjestetäänkö kisat Pekingissä vai Beijingissä? Vastaus: Kiinan pääkaupungin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2008
Minna Salonen
Pyreneiden vai Iberian niemimaa?
Kysymys: Käytetäänkö Etelä-Euroopan läntisimmästä ja suurimmasta niemimaasta nimeä Pyreneiden niemimaa vai Iberian niemimaa? Vastaus: Etelä-Euroopan suurimman niemimaan vanha ja vakiintunut nimi on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2008
Minna Salonen
Asukkaannimityksistä
Kysymys: Miten maan nimestä El Salvador muodostetaan asukkaannimitys? Miten kutsutaan Kärsämäen asukkaita? Vastaus: Asukkaannimitykset ovat yleisnimiä, ja siksi ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: Ystäväni äiti...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 2/2008
Etsi ja korjaa: yhdysmerkkejä
Seuraavassa tekstissä on yhdysmerkkipulmia. Löydätkö seitsemän korjattavaa kohtaa? Lähde lomalle! Suunnitteletko ulkomaanmatkaa omin päin? Ota yhteyttä, niin ideoidaan yhdessä toiveisiisi sopiva ohjelma....
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/2008
-
Suomessa suomeksi monella tavalla
Alkusanat -
Puhu suomea! Oppijan kielestä ja kielipolitiikasta
Artikkeli -
Ensikielenä "muu" – maahanmuuttajataustaisten koululaisten suomi
Artikkeli -
Slangi uudistuu
Artikkeli -
Suomi kakkosta yliopisto-opiskelijoille
Kieli työssä -
Kielenhuoltoa Tukholmassa
Uutisia -
Kirjoittajien koulutus kannattaa
Artikkeli -
Sanomalehden kieli vaikuttaa
Artikkeli -
Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä
Kielenhuollon historiaa -
Niille, joita asia kiinnostaa
Perusasiaa -
Siili ja kullero – Viron tuomisiako?
Artikkeli -
Länsirintamalta vaikka mitä uutta
Anglismeja -
Kryptistä
Uudissana -
Uusi suomalainen näppäimistö SFS:n lausuntokierrokselle
Uutisia -
Naistenviikon naiset
Artikkeli -
Sisäisten sotien nimitykset
Keskustelua -
Juhlamusikaalin aiheena äidinkieli
Uutisia -
Kokonaisvaltainen kirjoittaminen
Julkaisuja -
Aakkosnimet eli tavausaakkoset
Kysyttyä -
Jokkmokkista Intersportiin
Kysyttyä -
Pekingin olympialaiset
Kysyttyä -
Pyreneiden vai Iberian niemimaa?
Kysyttyä -
Asukkaannimityksistä
Kysyttyä -
Etsi ja korjaa: yhdysmerkkejä
Kielivoimistelua