2_2007 - Kielikello
null 2_2007
Kielikello 2/2007
-
Alkusanat 2/2007
Riitta Eronen
Päivän sanat
Tänä Agricolan juhlavuonna suomen kieli on ollut näkyvästi esillä tiedotusvälineissä. Esimerkiksi Ylen Sanakirja-ohjelmassa julkisuuden henkilöt kertovat päivittäin itselleen läheisestä sanasta. Valintojen...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/2007
Taru Kolehmainen
Internet suomen kielen lautakunnassa
Internetin kirjoittamistavasta on keskusteltu niin kauan kuin sana on ollut meillä yleisessä käytössä eli 1990-luvun puolivälistä lähtien. Internet on suositettu kirjoitettavaksi isolla alkukirjaimella. Suosituksen...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2007
Sari Maamies
Kielitoimiston uusi johtaja esittäytyy
Kielitoimiston uudeksi johtajaksi on valittu filosofian tohtori Salli Kankaanpää. Hän ei suinkaan hyppää tehtävään tuntemattomuudesta, vaan monelle Kielitoimiston asiakkaalle hän on tuttu nimi jo usean vuoden...
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 2/2007
Taru Kolehmainen
Tulla-futuuri – suomea vai ei
Tässä uudessa kirjoitussarjassa Kielenhuollon historiaa Taru Kolehmainen käsittelee eräiden kielenhuollon ohjeiden vaiheita ja kehittymistä nykyiselleen. Sarjan artikkelit ovat osa laajempaa kielilautakunnan historiaa...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2007
Pirkko Kuutti
Mettisestä mysteeriin
Vanhan kirjasuomen sanoista nykykielen puhuja löytää sekä jotain tuttua että jotain vierasta. Mikael Agricolan tuotannosta (1543–1552) alkaa vanha kirjasuomi, jonka aika jatkuu aina 1800-luvun ensi...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2007
Matti Räsänen
Ovatko oppilaat sairaana vai sairaina? Predikatiiviadverbiaalin luku
Kielessä esiintyy yksikkö- ja monikkomuotojen vaihtelua mm. sellaisissa tapauksissa kuin Oppilaat ovat sairaana ~ sairaina ja Pienenä ~ pieninä he elivät niukkuudessa. Mihin vaihtelu perustuu? Onko jompikumpi muoto ensisijainen?
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2007
Sari Maamies
Standardi asiakirjan tekstin asettelusta
Maaliskuussa 2007 vahvistettiin jo kahdeksas painos standardista SFS 2487 ”Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot”. Standardin ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1972 nimellä ”Järjestelmällinen...
Lue lisää
-
Kieli työssä 2/2007
Riitta Hyvärinen
Suomentajana Ylessä – ei hullumpi ammatti
Yli kolmannes päivittäin lukemistamme teksteistä on käännöksiä. Suomentajaa on kiittäminen esimerkiksi siitä, että muita kieliä taitamatonkin voi kotisohvallaan syventyä television lauantai-illan...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2007
Pirjo Mikkonen
Ravintoloiden nimikimara
Edellisessä Kielikellossa kerrottiin iloisena kieliuutisena, että on muodikasta antaa ravintoloille suomenkielisiä nimiä. Nyt katsahdetaan laajemmin Helsingin ravintoloiden erilaisiin nimiin ja nimenantoperusteisiin.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2007
Riitta Eronen
Retromuoti näkyy nimissäkin
Retromuoti eli nostalginen paluu takavuosien tunnelmiin on viime vuosina ilmennyt paitsi pukeutumisessa myös nimissä. Ilmiötä on jo ehditty tutkiakin. Helsingin yliopistossa on helmikuussa 2007 hyväksytty Päivi...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2007
Riitta Eronen
Suomea Prahassa
Noin sadassa yliopistossa eri puolilla maailmaa opetetaan suomen kieltä – pelkästään Tšekissä kolmessa eri kaupungissa. Vanhin näistä opinahjoista on Prahassa sijaitseva Kaarlen yliopisto, jossa sain tilaisuuden vierailla tämän vuoden maaliskuussa kaupungin juuri herätessä uuteen kevääseen.
Lue lisää
-
Näkökulma 2/2007
Riitta Korhonen
Urpaanit parpaarit. Oikeinkirjoituksen ja oikeinääntämyksen kysymyksiä
Vankkana elää uskomus, että suomea puhutaan niin kuin kirjoitetaan – ja päinvastoin. Missä määrin se pitää paikkansa? Entä miten uudet vieraat sanat tulevat suomeksi, yhtäältä kirjoituksessa ja toisaalta puheessa?
Lue lisää
-
Julkaisuja 2/2007
Taru Kolehmainen
Sata vuotta Virittäjän kielenhuoltoa
Viime vuonna ilmestyi Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän historiikki, ”Sata vuotta Virittäjää” (SKS 2006). Teoksen kirjoittaja on dosentti Kaisu Juusela, joka yliopistovirkansa ohella on toiminut...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2007
Jaakko Anhava
Puolipisteen pääpulma
Kielikellon numero 2/2006 oli kokonaan väli- ja muille merkeille omistettu teemanumero. Siinä käsiteltiin myös puolipistettä, mutta ei riittävästi. Aikaansa seuraavan välimerkkiohjeen tulisi ensi sijassa kiinnittää...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2007
Kaino Laaksonen
Äidinkielen ylioppilaskoe uudistunut
Kevään 2007 ylioppilaskirjoituksissa oli ensi kertaa käytössä uudistettu äidinkielen koe. Sen tarkoitus on entistä tarkemmin mitata koulussa opittua eli äidinkieleen ja kirjallisuuteen kuuluvan oppisisällön hallintaa....
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2007
Elina Wihuri
Transnistria
Viime aikoina on Kielitoimistosta kyselty, mitä kirjoitusasua pitäisi käyttää suomen kielessä Moldovan erityishallintoalueesta. Alue sijaitsee Moldovassa Nistrun, venäjäksi Dnestrjoen, itäpuolella. Nykyään...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2007
Elina Wihuri
Varrella Nokianvirran
Etenkin Suomen rajojen ulkopuolella on ihmetelty, onko yhtiön nimi Nokia jotakin vierasta kieltä, esimerkiksi japania. Kyse on kuitenkin suomalaisesta paikannimestä; Nokia-paikannimiä on Suomessa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2007
Aino Piehl
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri
Uudessa hallituksessa on jälleen eurooppaministeri. Tosin ministeri Astrid Thorsin nimikkeessä on kaksi osaa: maahanmuutto- ja eurooppaministeri. Tämän tittelin oikeinkirjoitus tuottaa selvästi pulmia,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2007
Aino Piehl
Euromaksualue eli SEPA
Suunnitelmissa on, että lähivuosina Euroopassa voidaan lähettää maksuja maasta toiseen samalla tavalla ja samalla hinnalla kuin kotimaahankin. Myös pankkikorttia voisi silloin käyttää kuten Suomessakin. Tämän...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2007
Heikki Hurtta
Kantasuomalaiset ja uussuomalaiset
Sana kantasuomalainen näyttää olevan saamassa uuden merkityksen. Keitä olivat ja ovat kantasuomalaiset, entiset ja nykyiset?Kantasuomalainen on vanhastaan ollut kielitieteen termi, ja semmoisena se kuuluu...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2007
Raija Moilanen
Työperusteinen vai työperäinen maahanmuutto
Ministeriöt, työmarkkinajärjestöt, puolueet, kunnat ym. ovat viime aikoina laatineet työvoiman saantiin liittyviä ohjelmia. Niitä laaditaan mm. ”työvoimapulan vähentämiseksi”, ”osaamispohjan vahvistamiseksi” ja...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2007
Sari Maamies
Sairauslomalla
Myönnetäänkö minulle sairastuessani sairaslomaa vai sairauslomaa? Kumpaakin muotoa käytetään. Sairauden vuoksi myönnetään sairauslomaa. Käytössä tavallinen, mutta merkitykseltään epälooginen muoto...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2007
Timo Alanen, Taru Kolehmainen
Vielä kirkkoherrasta
Taru Kolehmainen on Kielikellossa 4/2006 (Korjaus kirkkoherraan) korjannut Jaakko Anhavan aiemmin (3/2006: Kiinanšakki ja salamurha – virheitä ja jäänteitä) kirkkoherra-sanan taustasta julkaiseman käsityksen,...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/2007
-
Päivän sanat
Alkusanat -
Internet suomen kielen lautakunnassa
Suomen kielen lautakunta -
Kielitoimiston uusi johtaja esittäytyy
Artikkeli -
Tulla-futuuri – suomea vai ei
Kielenhuollon historiaa -
Mettisestä mysteeriin
Artikkeli -
Ovatko oppilaat sairaana vai sairaina? Predikatiiviadverbiaalin luku
Artikkeli -
Standardi asiakirjan tekstin asettelusta
Artikkeli -
Suomentajana Ylessä – ei hullumpi ammatti
Kieli työssä -
Ravintoloiden nimikimara
Artikkeli -
Retromuoti näkyy nimissäkin
Artikkeli -
Suomea Prahassa
Artikkeli -
Urpaanit parpaarit. Oikeinkirjoituksen ja oikeinääntämyksen kysymyksiä
Näkökulma -
Sata vuotta Virittäjän kielenhuoltoa
Julkaisuja -
Puolipisteen pääpulma
Keskustelua -
Äidinkielen ylioppilaskoe uudistunut
Artikkeli -
Transnistria
Kysyttyä -
Varrella Nokianvirran
Kysyttyä -
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri
Kysyttyä -
Euromaksualue eli SEPA
Kysyttyä -
Kantasuomalaiset ja uussuomalaiset
Kysyttyä -
Työperusteinen vai työperäinen maahanmuutto
Kysyttyä -
Sairauslomalla
Kysyttyä -
Vielä kirkkoherrasta
Kysyttyä