2_2006 - Kielikello
null 2_2006
Kielikello 2/2006
-
Alkusanat 2/2006
Riitta Eronen
Merkeillä on väliä
Kirjoitustaidoksi ei riitä, että hallitsee kirjaimet: tärkeä osa tekstiä ovat myös numerot ja merkit, varsinkin välimerkit. Niiden avulla tekstiä jäsennetään ja järjestetään, osoitetaan lauseiden ja muiden...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Virkkeen päättövälimerkit
Välimerkit ovat tekstissä kirjainten ja numeroiden lisäksi käytettäviä apumerkkejä. Niiden avulla jaksotetaan tekstiä ja ilmaistaan virkkeiden ja lauseiden sekä niiden osien suhdetta toisiinsa. Välimerkeistä...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Piste .
Pistettä käytetään välimerkkinä virkkeiden rajalla. Se on tärkein tekstiä jaksottava merkki. Piste on käytössä myös erilaisissa merkinnöissä, varsinkin lyhenteissä ja järjestysluvuissa. Pisteellä erotetaan...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Kysymysmerkki ?
Kysymysmerkki on kysymysmuotoisen virkkeen päättävä välimerkki. Se kirjoitetaan edeltävän sanan jälkeen ilman välilyöntiä. Kuka on lempikirjailijasi? Onko muuta järjestettyä ohjelmaa kuin huviretki omenatarhaan ja...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Huutomerkki !
Huutomerkki on tavallisesti virkkeen päättävä välimerkki, jolla ilmaus osoitetaan huudahdukseksi. Sitä käytetään myös painokkaiden käskyjen, kehotusten, kieltojen ja vetoomusten lopussa. Huutomerkkiä voi...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Kolme pistettä ...
Kolme pistettä on välimerkki, joka osoittaa, että lause jää kesken tai että ilmauksesta muuten puuttuu jotain. Merkkiä käytetään varsinkin kaunokirjallisessa ja tuttavallisessa tyylissä. Myös jonon (esim....
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Välimerkit erisnimissä
Uudentyyppiset toimi- ym. nimet, joihin on liitetty huutomerkki, kolme pistettä tai muita välimerkkejä, kirjoitetaan juoksevassa tekstissä ilman kyseistä merkkiä ja niitä taivutetaan, niin kuin merkkejä ei...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Pilkku ,
Pilkkua käytetään tekstissä selventämään virkkeiden ja lauseiden osien suhteita. Suomen pilkutukselle on ominaista, että pilkulla erotetaan virkkeen lauseet toisistaan. Lisäksi pilkkua käytetään lauseenjäsenten ja...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Puolipiste ;
Puolipiste ei päätä virkettä, vaan sitä käytetään erottamaan kahta virkkeen veroista ilmausta (yleensä lausetta), jotka kuuluvat läheisesti yhteen. Puolipisteen voi korvata pisteelläkin – tai pilkulla: vanhan...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Kaksoispiste :
Kaksoispiste osoittaa, että sen jäljessä tuleva tekstin osa täydentää tai perustelee edellä olevaa. Kaksoispistettä käytetään suoran lainauksen ja sitä edeltävän johdantolauseen välissä. (Lainauksesta ks. tarkemmin s....
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Sulkeet
Erilaisista sulkeista käytetään tavallisimmin kaarisulkeita ( ). Muita sulkeita ovat hakasulkeet [ ], aaltosulkeet {} ja kulmasulkeet ‹› (joiden korvaajana käytetään usein pienempi kuin- ja suurempi kuin...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Lainausmerkit ”
Kokolainausmerkki Kun puhutaan lainausmerkistä, tarkoitetaan kokolainausmerkkiä. Suomenkielisessä tekstissä käytettävät kokolainausmerkit ovat samanmuotoiset lainatun jakson alussa ja lopussa (”_”). Kirjoissa ja...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Yhdysmerkki ‑
Yhdysmerkki on näppäimistöltä helpoimmin löytyvä viiva (-), joka on selvästi lyhyempi kuin ajatusviiva (–). Yhdysmerkki tunnetaan myös nimityksillä yhdysviiva ja tavuviiva. Nämä nimitykset kertovat yhdysmerkin...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Ajatusviiva –
Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pitempi viiva, jota käytetään virkkeen välimerkkinä, rajakohtailmauksissa ja poiston merkkinä. Miten ajatusviiva tuotetaan? Standardissa SFS 4175 Numeroiden ja merkkien...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Erisnimiin liittyvät viivat
• Yhdysmerkki ‑ Rinnasteisten nimien väliin tulee yhdysmerkki. Samoin lempinimiin kuuluva luonnehtiva nimenosa yhdistetään varsinaiseen henkilönnimeen yhdysmerkillä. Anna-Liisa, Kettunen-Vuori,...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Vinoviiva /
Oikealle kallistuvan viivan virallinen nimi on vinoviiva. Usein siitä käytetään nimitystä kauttaviiva. Vinoviivaa käytetään ensisijaisesti lomakkeen tyyppisissä yhteyksissä vaihtoehdon osoittamiseen. ...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Kenoviiva
Kenoviiva on vasemmalle kallistuva vinoviiva. Sitä käytetään tietotekniikassa eräissä käyttöjärjestelmissä mm. hakemistojen, alihakemistojen ja tiedostojen nimien välissä ns. polkumerkinnöissä: ...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Alaviiva _
Alaviivaa käytetään tavallisimmin tietotekniikassa, esimerkiksi monisanaisia tiedostonimiä muodostettaessa silloin, kun välilyöntiä ei voi käyttää. merkit_2006.htm
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Pystyviiva |
Pystyviivaa käytetään esimerkiksi sanakirjoissa erottimena. Lisäksi sillä on käyttöä muilla aloilla, kuten matemaattisissa teksteissä ja tietotekniikassa, erilaisissa tehtävissä kunkin alan käytäntöjen mukaan. ...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Luetelma
Monissa teksteissä käytetään osana luetelmaa eli allekkain kirjoitettua luetteloa. Erityisen kätevä se on silloin, kun halutaan selventää monikohtaista asiakokonaisuutta, kuten ohjeissa. Luetelmaa tarkoitettaessa...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Ät-merkki @
Merkin @ nimi on ät-merkki. Sitä käytetään mm. sähköpostiosoitteissa. jaska.joku@yritys.fi (lue: jaska piste joku ät yritys piste fi) Tämä merkki oli aiemmin toisenlaisessa käytössä, ja sitä...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Et-merkki &
Et-merkin merkitys on ’ja’. Sitä käytetään lähinnä nimiluetteloissa. Kun merkki yhdistää kahta nimeä, sen molemmin puolin on tyhjä lyönti. Asianajotoimisto Järvinen & Virtanen Joissakin...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Prosenttimerkki %
Prosenttimerkkiä käytetään vain numeroin ilmaistujen lukujen yhteydessä. Luvun ja merkin väliin jätetään tyhjä väli. Lauseyhteyden vaatima sijapääte liitetään prosenttimerkkiin kaksoispisteen avulla. ...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Promillemerkki ‰
Promille on tuhannesosa; sen merkki on ‰. Alttius sairauteen on noin 4 ‰:lla väestöstä.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Pykälämerkki §
Pykälämerkkiä käytetään lähinnä lakipykälien merkinnöissä ja vain numeroin ilmaistujen lukujen yhteydessä. Kirjoitetaan siis 6. § tai kuudes pykälä, mutta ei ”kuudes §”. Numeron ja pykälämerkin väliin tulee...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Asteen merkki
Kun asteen tunnusta (°) käytetään numeron yhteydessä lämpö- tai kulma-asteen osoittamiseen, tunnus kirjoitetaan numeron perään ilman välilyöntiä. 10° lämmintä 90°:n kulma Jos ilmaistaan myös käytetty asteikko,...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Plus- ja miinusmerkki + –
Miinusmerkkinä käytetään tavallisesti ajatusviivaa, mutta tarkoitusta varten on olemassa myös erillinen merkki. Yhteen- ja vähennyslaskua osoittavissa laskutoimituksissa plus- ja miinusmerkin molemmin puolin on...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Kertomerkki, jakomerkki ja yhtäsuuruusmerkki ×, ·, :, /, =
Kertolaskun merkkinä käytetään kertomerkkiä tai rivinkeskistä pistettä; myös pientä x-kirjainta käytetään. Jakomerkkinä käytetään kaksoispistettä (numeroiden välissä) tai vinoviivaa. Kerto-, jako- ja...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Asteriski eli tähti *
Asteriskia (*) käytetään mm. kielitieteessä osoittamassa, että sana on rekonstruoitu tai ilmaus epäkieliopillinen. Sanan käsi oletettu lähtömuoto on *käte. Taivutus *me olette ei ole suomen kielen...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Tavaramerkin symbolit ® ja ™
Rekisteröidyn tavaramerkin symboli on ® ja rekisteröimättömän ™. Ne voidaan merkitä sanan tai sanaliiton jälkeen (ilman välilyöntiä) osoittamaan, että kyseessä on rekisteröity tai rekisteröimätön tavaramerkki....
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Tekijänoikeusmerkki ©
Tekijänoikeusmerkkiä voidaan käyttää ilmoittamaan, kenellä on teoksen tekijänoikeudet. Tätä merkintää ei käytetä juoksevassa tekstissä. © 2006 Kustannus Oy ja Kaija Kirjaniekka Suomenkielinen laitos ©...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Ristikkomerkki #
Ristikkomerkkiä eli ruutua käytetään esimerkiksi puhelimissa. Lisäksi sitä käytetään erityistarkoituksiin, mm. tietotekniikassa verkkosivujen osoitteissa. Merkkiä ei suositella käytettäväksi sanan numero...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Tarkkeet
Tarkkeeksi kutsutaan kirjaimeen liitettävää lisämerkkiä, joka vaikuttaa kyseisen kirjaimen ääntämiseen, painotukseen tai merkitykseen. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset aksentit ja suhuäännettä kuvaava hattu...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Elina Heikkilä
Merkit ruotsiksi
Numeroita ja merkkejä koskevat oikeinkirjoitusperiaatteet ovat suomessa ja ruotsissa varsin samanlaiset. Muutamassa kohdin ne kuitenkin eroavat toisistaan. Seuraavassa esitellään keskeisimmät erot samassa...
Lue lisää
-
Kieli työssä 2/2006
Inkaliisa Vihonen
Intohimona merkit
Miten uusi numero- ja merkkistandardi syntyi? Kielikello haastatteli aiheesta standardia uudistaneen työryhmän puheenjohtajaa Mirja Reijosta.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Luvut ja numerot
Luku on käsite, joka ilmaisee elementtien määrää tai järjestystä jossakin kokonaisuudessa. Luvut ovat peruslukuja ( yksi, kaksi, kolme jne.) tai järjestyslukuja ( ensimmäinen, toinen, kolmas...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Numeroin vai kirjaimin?
Juoksevassa tekstissä luvut yhdestä kymmeneen on tapana esittää kirjoitettuina sanoina: Heille syntyi kahdeksan lasta, joista kaksi oli tyttöä. Joka neljäs kaupunkilainen vastusti hanketta. Suomen...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Numeroilmausten ryhmittely
Hahmottamisen helpottamiseksi nelinumeroiset ja suuremmat luvut ryhmitellään yleensä kolmen numeron ryhmiin lopusta alkaen, vaikka ne sinänsä ovatkin yhdyssanoja. Numeroryhmät erotetaan toisistaan välilyönnillä, ei...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Perusluvut ja sijapäätteiden merkitseminen
Luvut taipuvat periaatteessa kuten muutkin sanat. Jos yhteys on sopiva, perusmuotoinen luku ilmaistaan tekstissä numerolla: Työntekijöitä oli 230. Yksiköistä 17 paransi tulostaan. Jos tekstissä...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Järjestysluvut
Järjestysluvut eli ordinaaliluvut ensimmäinen, toinen, kolmas jne. osoittavat järjestystä. Järjestysluvun tunnuksena on sanan perusmuodossa ‑s ja taivutusmuodoissa ‑nte-, ‑nne- tai ‑t- ja ‑nsi- (jossa ‑i- on...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Desimaali- ja murtoluvut
Desimaaliluvun merkinnöissä käytetään suomenkielisissä teksteissä pilkkua eikä pistettä. Päättötodistuksen keskiarvo on 9,2. Yhtiön osakkeen hinta nousi 0,2 % 13,05 euroon. 2,5-vuotias 17,5-prosenttinen ...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Ajanilmaukset
Päiväys ja vuosiluku Suomen kielessä on käytössä niin sanottu nouseva päiväys: ensin tulee päivä, sitten kuukausi ja lopuksi vuosi. Sekä päivää että kuukautta ilmaisevan numeron jälkeen merkitään piste, koska...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Rahasummien merkintä
Rahasummat esitetään tavallisesti lukumäärän ja rahayksikön yhdistelmänä. Juoksevassa tekstissä rahayksikkö kirjoitetaan ensisijaisesti kirjaimin. Jos luku on pieni tai kyseessä on tasasumma, kirjoitetaan myös...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Puhelin- ja faksinumerot
Suomessa puhelinnumerot jaksotellaan yleensä kolmen tai neljän numeron ryhmiin. Kotimaan kiinteän puhelinverkon suuntanumerot kirjoitetaan sulkeisiin. Näin osoitetaan, että suuntanumeroa ei tarvita, kun...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Postinumerot ja ‑osoitteet
Kotimainen postinumero kirjoitetaan ilman välilyöntejä ja erotetaan postitoimipaikan nimestä yhdellä välilyönnillä. Postilähetyksissä postitoimipaikka kirjoitetaan Suomen Postin ohjeen mukaan suuraakkosin. ...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Sähköpostiosoitteet
Yleensä sähköpostiosoite ilmaistaan ilman sanaa sähköposti. Sitä voi kuitenkin käyttää, kuten myös lyhenteitä sähköp. tai s-posti. Lyhennettä e-mail suositellaan käytettäväksi vain englanninkielisissä...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Internet-osoitteet
Internet-osoitteet kirjoitetaan kokonaisuudessaan yhdelle riville. Osoitteen voi erottaa muusta tekstistä pelkillä välilyönneillä, mutta selvyyden vuoksi alussa ja lopussa voi käyttää merkkejä < ja >. Näitä...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Viittaaminen sähköisiin lähteisiin
Sähköisiin lähteisiin viittaamisessa noudatetaan pitkälti samoja periaatteita kuin perinteisten kirjallisuusviitteiden tekemisessä (ks. sivu XX). Lähdeluettelossa ilmoitetaan perinteisissä...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2006
Koodinumeroita
Merkkejä ja numeroita sekä niiden ja kirjaimien yhdistelmiä käytetään monenlaisissa koodinumeroissa, joilla ihmisiä, yhteisöjä, tuotteita jne. yksilöidään ja luokitellaan. Lyhyet kirjain-numerokoodit Osa...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/2006
-
Merkeillä on väliä
Alkusanat -
Virkkeen päättövälimerkit
Artikkeli -
Piste .
Artikkeli -
Kysymysmerkki ?
Artikkeli -
Huutomerkki !
Artikkeli -
Kolme pistettä ...
Artikkeli -
Välimerkit erisnimissä
Artikkeli -
Pilkku ,
Artikkeli -
Puolipiste ;
Artikkeli -
Kaksoispiste :
Artikkeli -
Sulkeet
Artikkeli -
Lainausmerkit ”
Artikkeli -
Yhdysmerkki ‑
Artikkeli -
Ajatusviiva –
Artikkeli -
Erisnimiin liittyvät viivat
Artikkeli -
Vinoviiva /
Artikkeli -
Kenoviiva
Artikkeli -
Alaviiva _
Artikkeli -
Pystyviiva |
Artikkeli -
Luetelma
Artikkeli -
Ät-merkki @
Artikkeli -
Et-merkki &
Artikkeli -
Prosenttimerkki %
Artikkeli -
Promillemerkki ‰
Artikkeli -
Pykälämerkki §
Artikkeli -
Asteen merkki
Artikkeli -
Plus- ja miinusmerkki + –
Artikkeli -
Kertomerkki, jakomerkki ja yhtäsuuruusmerkki ×, ·, :, /, =
Artikkeli -
Asteriski eli tähti *
Artikkeli -
Tavaramerkin symbolit ® ja ™
Artikkeli -
Tekijänoikeusmerkki ©
Artikkeli -
Ristikkomerkki #
Artikkeli -
Tarkkeet
Artikkeli -
Merkit ruotsiksi
Artikkeli -
Intohimona merkit
Kieli työssä -
Luvut ja numerot
Artikkeli -
Numeroin vai kirjaimin?
Artikkeli -
Numeroilmausten ryhmittely
Artikkeli -
Perusluvut ja sijapäätteiden merkitseminen
Artikkeli -
Järjestysluvut
Artikkeli -
Desimaali- ja murtoluvut
Artikkeli -
Ajanilmaukset
Artikkeli -
Rahasummien merkintä
Artikkeli -
Puhelin- ja faksinumerot
Artikkeli -
Postinumerot ja ‑osoitteet
Artikkeli -
Sähköpostiosoitteet
Artikkeli -
Internet-osoitteet
Artikkeli -
Viittaaminen sähköisiin lähteisiin
Artikkeli -
Koodinumeroita
Artikkeli