2_2005 - Kielikello
null 2_2005
Kielikello 2/2005
-
Alkusanat 2/2005
Riitta Eronen
Maailma verkossa
Mitä sanat kertovat ajastamme? Ainakin ne viestivät kansainvälistymisestä – ja tietotekniikan kehityksestä. Kun tätä kehitystä edustava uudenlainen sähköinen sanakirja, CD-Perussanakirja, vuonna 1997 ilmestyi,...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2005
Harri Mantila
Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin
Kielenkäyttöä koskevat suositukset ja normit pohjautuvat kielenhuollon periaatteisiin. Mitä nämä periaatteet ovat, ja mitkä asiat niihin vaikuttavat? – Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/2005
Taru Kolehmainen
Roomalaiset numerot substantiiveina
Roomalaiset numerot (I, II, III, IV jne.) merkitsevät yleensä järjestyslukuja (’ensimmäinen’, ’toinen’,’ kolmas’, ’neljäs’ jne.). Roomalaisten numeroiden käyttö on kuitenkin levinnyt eräisiin yhteyksiin, joissa ne...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2005
Kimmo Svinhufvud
Yrityksen kotisivu tekstinä ja tekstilajina
Miten verkkoteksti eroaa perinteisten viestintävälineiden tekstistä? Jokaisella Internetiä käyttävällä lienee asiasta oma arkikokemuksensa, mutta kysymystä on selvitetty myös yritysten kotisivuja tutkimalla. Kotisivujen tuottaminen ja lukeminen onkin mahdollista vain, jos ymmärretään niiden luonne kokonaisuuksina, joissa kuva ja teksti vaikuttavat yhdessä.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2005
Raija Miikkulainen
Mikä teksti, mikä verkko?
Verkkoteksti eroaa perinteisistä teksteistä esimerkiksi niin, että sillä ei ole selvästi erottuvaa alkua, keskikohtaa ja loppua. Silti verkkokirjoituksessakin on olennaista, missä suhteissa tekstien eri ainekset ovat toisiinsa, miten ne toimivat yhdessä ja rinnakkain sekä miten ne rakentavat kirjoittajan ja lukijan välistä vuorovaikutusta.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2005
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Vieraita kieliä sanojen takana
Kansainvälisiin ilmiöihin liittyvät sanat omaksutaan nykyään suomeenkin lähes reaaliajassa, mikä näkyy Kielitoimiston sanakirjasta. Yleisin lainanantajakieli on edelleen englanti, mutta lainoja saadaan muualtakin.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2005
Minna Haapanen
Buutsit ja pieksut – vaatetussanojen rinnakkaiseloa sanakirjassa
Monet tietävät, mitä tarkoittavat muotilehtien parkat ja pillifarkut sekä laulun simmarit, sammarit, kummarit ja pipo. Muille sen kertoo sähköinen Kielitoimiston sanakirja: esimerkiksi 2. parka9...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2005
Liisa Nuutinen
Sitaattilainat sanakirjassa
CD-Perussanakirjan seuraajan Kielitoimiston sanakirjan noin 4 000 uudesta hakusanasta on sitaattilainoja vain muutama prosentti. Ryhmä on pieni, mutta monin tavoin ongelmallinen. Erityisesti näiden sanojen taivuttaminen on hankalaa.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2005
Jaakko Anhava
Sanojen puolielämää
Kamelikurkeen voi törmätä vanhoissa kirjoissa ja Aku Ankassa, muuten sama eläin on strutsi. Komeetta on nykyisin tutumpi sana kuin pyrstötähti, mutta ei sekään käytöstä täysin kadonnut ole. Kielen elävien ja vanhentuneiden sanojen välillä on kiintoisa harmaa vyöhyke.
Lue lisää
-
Kieli työssä 2/2005
Riitta Hyvärinen
YLEn huolellista kielenhuoltoa
Toimittajien käyttämä suomen kieli puhuttaa jatkuvasti suurta yleisöä. Erityisen tarkasti seurataan päivittäin radiossa ja televisiossa esiintyviä toimittajia. Tämän tietää myös Kaarina Karttunen, entinen kielitoimistolainen, joka on työskennellyt YLEssä pari vuosikymmentä, ensin kielenhuoltajana ja koulutuksen tuottajana, viime vuodet koulutuspäällikkönä.
Lue lisää
-
Kieli työssä 2/2005
Minna Pyhälahti
YLEn toimittajien kysymää
Yleisradio tilasi Kielitoimistolta syksyllä 2004 kielenhuollon intranetsivuston, joka sai nimekseen Kielo. Sen sisällön tuottivat Kielitoimiston tutkijat Riitta Hyvärinen ja Minna Pyhälahti, jotka saivat työhön...
Lue lisää
-
Julkaisuja 2/2005
Leija Arvassalo
Uusia ja vanhoja viljelykasvien nimiä
Viljelykasvien nimistö (2004) tarjoaa ajantasaistettua tietoa kasvien nimistä tutkijoille, toimittajille ja viherpeukaloille. Nimistöön on otettu mukaan Suomessa viljeltävät koriste- ja hyötykasvit sekä...
Lue lisää
-
Näkökulma 2/2005
Leija Arvassalo, Esa-Jussi Salminen, Sami Suviranta
Volgan vasen ranta
Käsitteet vasen ja oikea menevät usein lapsilta sekaisin, eikä aikuisenkaan ole niitä helppo hahmottaa. Mistä voi tietää, kummalla puolella on joen vasen ja kummalla oikea ranta?
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2005
Pirjo Mikkonen
Kirjain h vieraissa nimissä
Mitä enemmän uutisoidaan Euroopan ulkopuolisista maista, sitä useammin kysytään, miten paikan- ja henkilönnimet tulee ääntää ja kirjoittaa suomenkielisessä tekstissä. Hankalaksi ovat osoittautuneet nimet,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2005
Kirsti Aapala
Körpäkän jäljillä
Kielitoimistosta on kysytty, mitä tarkoittaa Suomea matkatessa vastaan tullut ruokasana körpäkkä. Onko se uusi vai vanha sana? Sana körpäkkä kuulostaa todellakin siltä, että sillä voisi hyvin olla ikää jo...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2005
Helena Suni
Mikä on porsaanreikä?
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tiedottajalta haluttiin varmistus siihen, mitä tarkoittaa lakia käsiteltäessä termi porsaanreikä ja onko kyseessä myönteinen vai kielteinen asia. Kysyjä ei ollut osannut...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2005
Tuomo Ilomäki
Standardisoida vai standardoida?
Kielikellon numeron 1/2005 artikkelissa Kritisoida (ks. Lue myös) vai kritikoida pohdittiin kiintoisasti kysymystä, ”miksi toiset sanat luontuvat oida-verbeiksi, toiset eivät”. Yhtenä esimerkkinä käytettiin sanaparia...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/2005
-
Maailma verkossa
Alkusanat -
Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin
Artikkeli -
Roomalaiset numerot substantiiveina
Suomen kielen lautakunta -
Yrityksen kotisivu tekstinä ja tekstilajina
Artikkeli -
Mikä teksti, mikä verkko?
Artikkeli -
Vieraita kieliä sanojen takana
Artikkeli -
Buutsit ja pieksut – vaatetussanojen rinnakkaiseloa sanakirjassa
Artikkeli -
Sitaattilainat sanakirjassa
Artikkeli -
Sanojen puolielämää
Artikkeli -
YLEn huolellista kielenhuoltoa
Kieli työssä -
YLEn toimittajien kysymää
Kieli työssä -
Uusia ja vanhoja viljelykasvien nimiä
Julkaisuja -
Volgan vasen ranta
Näkökulma -
Kirjain h vieraissa nimissä
Kysyttyä -
Körpäkän jäljillä
Kysyttyä -
Mikä on porsaanreikä?
Kysyttyä -
Standardisoida vai standardoida?
Keskustelua