2_2004 - Kielikello
null 2_2004
Kielikello 2/2004
-
Artikkeli 2/2004
Riitta Eronen
Leikkivä kieli
Kieli on ihmeellinen instrumentti – onhan se paitsi tiedon myös mitä erilaisimpien tunteiden välittäjä. Kielellä voi koskettaa, satuttaa, lämmittää. Kielellä voi myös leikkiä, ja erilaiset kielileikit...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2004
Kirsti Aapala
Rakkaiden lintujen monet nimet
Mihin perustuvat lintujen nimitykset? Miksi toisilla linnuilla on useita nimiä mutta toisilla vain yksi? Lintujen nimitysten aarreaitta on Kaisa Häkkisen hiljattain ilmestynyt laaja teos Linnun nimi; murteellisten nimitysten kirjon näkee suomen murteiden sana-arkistosta. Sanaston tutkija Kirsti Aapala tarkastelee seuraavassa joitakin lintunimistön luonteenomaisia piirteitä.
Lue lisää
-
Aikamatka kieleen 2/2004
Outi Paloposki
Macbeth ja Ruunulinna. Paljaasta suomennoksesta mukaelmaan – ja takaisin
Käännökset ovat vaikuttaneet suomen kirjakielen kehitykseen ratkaisevasti. Käännöksiä on eri aikoina tehty kovin erilaisin perustein, ja niitä on nimitettykin eri tavoin: milloin on puhuttu suomennoksista, milloin käännöksistä tai mukaelmista. Eri aikakausien erilaiset käsitykset näkyvät suomennostenkin historiassa.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2004
Jaakko Anhava
Suomen kieli, englannin mieli
Englannin vaikutus suomeen on niin valtaisa, että Ludwig Wittgensteinin tunnettu lausuma alkaa olla päivityksen tarpeessa: nykyään englannin kielen rajat merkitsevät maailmamme rajoja.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2004
Ninni Lehtniemi
Riimislangia suomeksi
– Voi jokusen jaska! Mä oon hävittäny mun sami kapaset! – Ihan anssi kelasti vaan hei. Ne on varmaan sun satu hassissa. Esimerkiksi tähän tapaan saattaisi taipua suomalainen riimislangi. Varsinaisesti riimislangi...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2004
Salli Kankaanpää
Virasto leikkii kielellä
Hallintolain 9. pykälässä säädetään hallinnon kielenkäytöstä: ”Viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.” Kaikki monitulkintaisuus ei kuitenkaan ole vastoin lain henkeä, vaan hallinnonkin teksteissä voi joskus leikitellä kielellä.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2004
Toini Rahtu
Saako olla ironiaa?
Ironialla ilmaistaan jotain kielteistä, mutta kätketysti ja monimielisesti, ja siksi sen tulkinta ei aina ole helppoa. Käsitykset ironianviljelyn sopivuudesta erilaisiin tilanteisiin ja rooleihin kietoutuvat monenlaisiin käytösnormeihin ja kielellisiin odotuksiin.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2004
Matti Punttila
”Sanasuosituksia”
Kielitoimistolla on erikoinen asema suomalaisten ajatusmaailmassa: sitä kunnioitetaan, mutta samalla sen asiantuntemusta halutaan epäillä.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2004
Anne-Maria Nupponen
Röllintöllistä Aamuaurinkoon. Joensuulaisten asunto-osakeyhtiöiden nimiä
Kaupunki kukkii kerrostaloja: nimeämätöntä massaako? Ei suinkaan, sillä monet kerrostalot ovat oma asunto-osakeyhtiönsä, jolla on nimi. Esimerkiksi Joensuun Louhelassa kuntolenkillä pistäytyvä voi juosta Sepänsoihdun ja Kalevankaaren ohi, nähdä Länsikajon ja pysähtyä Neliapilan eteen vetämään henkeä.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2004
Heikki Hurtta
Anagrammi, palindromi ja sananmuunnos
Sanoilla, lauseilla, muodoilla ja merkityksillä leikkiminen on yhteistä eri aikakausille ja eri kielille. Tässäpä ohjeet muutamaan klassiseen kielipeliin.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2004
Maija Länsimäki
Tea taas utala. Sanaristikkosanoja
Mitä ovat amia, etui, lues, sial ja tii? Entä Assen, Kisil, Luna, Seem ja Talita? Ainakaan kaikki eivät taida kuulostaa kovin tutuilta, jos ei satu olemaan jonkin erikoisalan asiantuntija – tai intohimoinen sanaristikkojen ratkoja.
Lue lisää
-
Kieli työssä 2/2004
Riitta Hyvärinen
Säännöt ohjaavat ristikon laatijaa
Voisi luulla, että ristikon laadinta on helppoa hommaa: riittää, että muistaa tea istat ja atik ismailit. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Hyvä ristikon laatija välttää fakkisanoja sekä tekaistuja sanoja ja ottaa huomioon visuaaliset asiat.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2004
Matti Punttila
Sananparsien uuskäyttöä
Suomesta on pantu muistiin suunnaton määrä sananlaskuja ja puheenparsia, erilaisia kiteytyneitä sanontoja, fraaseja. Ne kuuluvat yleensä kielen kiteytyneimpiin osiin. Niitä käytetään usein silloinkin, kun ei täysin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2004
Salli Kankaanpää
Onko sää sateista vai sateinen?
Kesälomalaista ärsyttää, jos usein ennustetaan sateista säätä. Myös ennusteen muoto kiinnittää huomiota. Vaikka voi hyvin ennustaa sateista säätä, yhtä hyvältä ei kuulosta lause ”sää on tänään sateista”. Sää...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2004
Salli Kankaanpää
Näkyykö taivaalla salamia?
Sanan salama monikkotaivutus aiheuttaa joskus päänvaivaa. Pitäisikö taivuttaa salamoita vai salamia? Yleiskielessä salama taipuu monikossa o:llisena: Taivaalla näkyy salamoita. Salamoiden...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2004
Raija Moilanen
Miten uudissanat kotoutua ja kotouttaa ovat kotiutuneet kieleemme?
Verbien syntytarinassa täytyy lähteä liikkeelle sanasta integraatio ja ajasta, jolloin liityimme Euroopan unioniin. EU-kielessä oli ahkerasti käytetty sanaa integraatio alueellisesta ja taloudellisesta yhdentymisestä....
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2004
Aino Piehl
Eurooppa ja Euroopan unioni
Sanoja Eurooppa ja eurooppalainen käytetään teksteissä yhä useammin viittaamaan koko maanosan sijasta pelkästään Euroopan unioniin, eikä kirjoittajan tarkoitus aina selviä tekstiyhteydestä. Kannattaa harkita, milloin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2004
Pentti Järvinen
Matkustaja-rahtilaiva ja puolipasaseeri
Kielikellossa 1/2004 (ks. Lue myös) kysyttiin termiä sekä matkustajia että rahtia ottavalle laivalle. Vastauksessa todettiin, ettei suomen kielessä ole termiä vanhastaan ja tarjottiin vastineeksi sanaa...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/2004
-
Leikkivä kieli
Artikkeli -
Rakkaiden lintujen monet nimet
Artikkeli -
Macbeth ja Ruunulinna. Paljaasta suomennoksesta mukaelmaan – ja takaisin
Aikamatka kieleen -
Suomen kieli, englannin mieli
Artikkeli -
Riimislangia suomeksi
Artikkeli -
Virasto leikkii kielellä
Artikkeli -
Saako olla ironiaa?
Artikkeli -
”Sanasuosituksia”
Artikkeli -
Röllintöllistä Aamuaurinkoon. Joensuulaisten asunto-osakeyhtiöiden nimiä
Artikkeli -
Anagrammi, palindromi ja sananmuunnos
Artikkeli -
Tea taas utala. Sanaristikkosanoja
Artikkeli -
Säännöt ohjaavat ristikon laatijaa
Kieli työssä -
Sananparsien uuskäyttöä
Artikkeli -
Onko sää sateista vai sateinen?
Kysyttyä -
Näkyykö taivaalla salamia?
Kysyttyä -
Miten uudissanat kotoutua ja kotouttaa ovat kotiutuneet kieleemme?
Kysyttyä -
Eurooppa ja Euroopan unioni
Kysyttyä -
Matkustaja-rahtilaiva ja puolipasaseeri
Kysyttyä