2_2003 - Kielikello
null 2_2003
Kielikello 2/2003
-
Artikkeli 2/2003
Riitta Eronen
Kielenhuollon kevät
Toukokuun lopussa Helsingissä vietettiin kielenhuollon kannalta kiinnostavia päiviä. Suomen kielen lautakunta kokoontui kolmivuotisjaksonsa viimeiseen istuntoon. Asialistalla oli mm. tavan adessiivi...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2003
Kaarina Pitkänen
Sepivä ja silposuoninen – Elias Lönnrotin kasvisanoja
Mitä yhteistä on sanoilla hede ja emi tai puikea ja suikea? Ne ovat Elias Lönnrotin kasvitieteeseen tuomia sanoja. Miten ja mistä aineksista uudissanoja muodostettiin 1800-luvulla, ja pätevätkö samat periaatteet nykyisessäkin sanastotyössä?
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2003
Tapani Harviainen, Martti Kahla
Jevgeni vai Yevgeniy? – Kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnus suomessa
Venäjän kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnus suomenkielisessä asiatekstissä on edelleenkin ongelma. Vaikka venäläisten erisnimien siirrekirjainnuksesta on olemassa selkeät kansalliset ohjeet ja suositukset,...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2003
Sirkka Paikkala
Venäjän kielen siirrekirjainnus eri kielissä
Uutistoimitukset välittävät venäläisiä nimiä muillakin kielillä kuin venäjäksi, eikä alkuperäistä venäläisin kirjaimin kirjoitettua nimeä ole aina tarjolla. Asiaa voi auttaa, jos tunnistaa välittävän kielen ja oman...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2003
Henna Jumppanen
Buuttaista ja renderöidä – atk-slangin verbejä
Atk-slangi on tulvillaan uusia sanoja; tämä kirjoitus keskittyy verbeihin. Ne muodostetaan usein johdinten avulla suoraan englannin kielestä, mutta käytössä on myös suomen ikiomia deskriptiivisanoja. Atk-alan kieleen tietoisesti luotuja ”virallisia” sanoja käytetään slangissakin.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2003
Marianne Laaksonen
Etsimme Sinua, Development Manager
Mainosten, lehtitekstien ja työpaikkailmoitusten sekakielisyys puhuttaa niin maallikoita kuin kielenkäytön ammattilaisiakin. Keskusteluissa suomen kieli nähdään usein yksistään hyvänä ja oikeanlaisena ja englannin kieli huonona ja vääränlaisena kielenkäyttönä. Pitäisi kuitenkin pohtia myös sitä, minkälaista englantia käytetään, missä ja miksi.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2003
Maija Länsimäki
Letut, blinit ja krepit – hyvällä on monta nimeä
Miten nimitetään löysästä taikinasta hellalla, uunissa tai avotulella kypsennettyä ohutta, pyöreätä paistosta? Niin reseptit kuin nimityksetkin vaihtelevat sekä alueittain että uusien ruokakulttuurien myötä.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2003
Kirsti Aapala
Sisilisko
Sisilisko-nimelle on eri kielissä monia erilaisia äänteellisiä muunnoksia. Myös suomen kielen murteissa ja vanhassa kirjallisuudessa sisiliskoa tarkoittavasta sanasta on käytetty kymmeniä eri variantteja.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2003
Matti Punttila
Asiatyylin rajoilla – tunkua näytille ja pyrkyä tyrkylle
Sopivatko arkikielen ilmaukset uutiskieleen tai juhlapuheeseen? Ne voivat olla harkittu teho- tai tyylikeino, mutta usein ne kuitenkin ovat tahattomia ja asian kannalta jopa haitaksi.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2003
Taru Kolehmainen
Itsensä hukkaamisesta itsemurhaan
Millaisin sanoin suomen kielessä on puhuttu ja puhutaan kuolemasta, jonka ihminen on itse itselleen aiheuttanut? Mikä on itsemurha-sanan historia?
Lue lisää
-
Kieli työssä 2/2003
Riitta-Kaisa Voipio
Arkista ja ylevää – kieli papin työssä
Papin pitää löytää oikeat sanat monenlaisissa tilanteissa, joissa hän kohtaa seurakuntalaisensa. Mitä kaikkea liittyy papin kieleen? Siitä kertovat viestintää teologisessa tiedekunnassa opettava Heikki-Tapio Nieminen ja seurakuntapastori Mikko Ojanen.
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2003
Jarmo Anttila, Taru Kolehmainen
Uskontunnustuksen kielestä
Kommentoin Taru Kolehmaisen Kielikellossa 3/2002 (ks. Lue myös) ollutta kirjoitusta, jossa käsiteltiin sijamuodon vaihtumista suomenkielisessä uskontunnustuksessa, kun Pyhän Kolminaisuuden persoonista siirrytään...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2003
Marja Torikka
Uhtualta Tolloon
Kirjoitin Kielikellon edellisessä numerossa (1/2003, ks. Lue myös) Karjalasta ja käytin karjalan kielen murteiden puhuma-alueita mainitessani sisäpaikallissijoja. Jonkin verran olen saanut kuulla...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2003
Minna Haapanen, Tuula Karjalainen
Pro shopista greenille?
Kysymys: Työni kautta olen joutunut tekemisiin golfsanaston kanssa ja menettänyt hermoni kerran jos toisenkin. Kun golfin suosio on jatkuvassa kasvussa, olisiko aiheellista ottaa Kielikellossa joskus esille...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2003
Raija Moilanen
liittouma ~ liittoutuma
Viime aikoina usein esillä ollut sana liittouma, merkityksessä ’liitto, yhteenliittymä’, on herättänyt kysymyksiä. Monen mielestä pitäisi käyttää sanaa liittoutuma, kun on olemassa verbi liittoutua. Totta...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2003
Raija Moilanen
ekspatriaatti
Nykyisin näkee käytettävän nimitystä ekspatriaatti kotimaansa ulkopuolella toimivasta työntekijästä, työharjoittelussa ulkomailla olevasta opiskelijasta ja ylipäänsä ulkomailla työskentelevästä. Vastaava...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2003
Pirjo Mikkonen
Erisnimiäkin taivutetaan
Melko sitkeästi on vallalla käsitys, ettei erisnimiä saa taivuttaa niin, että niiden sanavartalo muuttuu. Oletetaan, että etu- ja sukunimet ovat kivettyneitä äännejonoja, joiden perään voi korkeintaan liittää...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2003
Raija Moilanen
tarjooma
Monet yritykset, erityisesti huipputekniikan osaajat, käyttävät myymiensä palvelujen ja tuotteiden kokonaisuudesta sanaa tarjooma. Esimerkkejä: yrityksen tarjooma asiakkaalle nähdään prosessina; asiakkaan...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2003
Innokki ihareissa
Viime vuonna Elias Lönnrotin juhlavuoden kunniaksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Äidinkielen opettajain liitto, Opetushallitus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjestivät Suomen koululaisille...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/2003
-
Kielenhuollon kevät
Artikkeli -
Sepivä ja silposuoninen – Elias Lönnrotin kasvisanoja
Artikkeli -
Jevgeni vai Yevgeniy? – Kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnus suomessa
Artikkeli -
Venäjän kielen siirrekirjainnus eri kielissä
Artikkeli -
Buuttaista ja renderöidä – atk-slangin verbejä
Artikkeli -
Etsimme Sinua, Development Manager
Artikkeli -
Letut, blinit ja krepit – hyvällä on monta nimeä
Artikkeli -
Sisilisko
Artikkeli -
Asiatyylin rajoilla – tunkua näytille ja pyrkyä tyrkylle
Artikkeli -
Itsensä hukkaamisesta itsemurhaan
Artikkeli -
Arkista ja ylevää – kieli papin työssä
Kieli työssä -
Uskontunnustuksen kielestä
Keskustelua -
Uhtualta Tolloon
Kysyttyä -
Pro shopista greenille?
Kysyttyä -
liittouma ~ liittoutuma
Kysyttyä -
ekspatriaatti
Kysyttyä -
Erisnimiäkin taivutetaan
Artikkeli -
tarjooma
Kysyttyä -
Innokki ihareissa
Artikkeli