2_2002 - Kielikello
null 2_2002
Kielikello 2/2002
-
Artikkeli 2/2002
Sari Maamies
Koulun eväin maailmalle
Työpaikan ilmoitustaululle ilmestyi tiedote kiinteistössä tehtävistä korjaustöistä. Tekstissä kerrottiin ohjeena talossa liikkuville, että ”henkilöliikenne tulee suorittaa portaiden kautta suoraan kadulle”....
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2002
Pentti Leino
Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari
Korkeakouluihin tulevien kielentaidoissa on aikaisempaa enemmän puutteita, ja samalla myös heidän opiskeluvalmiutensa ovat heikentyneet. Havainnot sopivat äidinkielen kokeen antamiin tuloksiin; niiden mukaan ongelman juuret juontavat koulujärjestelmään. Lukio on muuttunut luokattomaksi, ja sen tuntikehystä on rukattu. Sinänsä positiivisilla uudistuksilla näyttää kuitenkin olleen ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2002
Sari Maamies
Ylioppilasaine ja ajan henki – sensorien ajatuksia aineista
Pentti Leino esittelee kirjoituksessaan "Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari" tilastoja ylioppilasaineista (ks. Lue myös). Opettajat ja aineiden arvostelijat eli sensorit tuntevat tilastojen lukuihin tiivistyvän tekstien todellisuuden. Se ei ole yksiselitteinen eikä yksivärinen.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2002
Riitta Eronen
Ylioppilasaineen ja sen arvostelun avainsanoja
Ylioppilastutkintoasetuksen mukaisesti kaikkien kokeeseen osallistuvien on suoritettava äidinkielen koe, joka järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Koetta kutsutaan myös ylioppilasaineeksi. Äidinkielen kokeeseen on varattu kaksi erillistä päivää ja koetta, niin sanotut aineistoaine ja otsikkoaine. Niistä saaduista arvosanoista parempi päätyy ylioppilastodistukseen. Mutta millä mittapuilla ja miten ylioppilaskokelaan suoritusta arvioidaan?
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2002
Tuula Uusi-Hallila
Mitä miettii opettaja?
Ylioppilastutkinnon tulosten pohdinnasta syntyy vääristynyt kuva, jos koulun arkitodellisuus ohitetaan. Sen tuntevat opettajat, jotka tekevät oppilaidensa kirjoitustaitojen kehittämiseksi parhaansa.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2002
Petteri Laihonen
Kielisota Unkarissa
Unkarilaiset kielenhuoltajat ja kielentutkijat ovat ajautuneet kiistaan uudesta kielilaista. Vastakkain ovat jyrkkälinjaiset kielenhuoltajat ja kielenkäytön ohjailua tiukasti vastustavat modernit kielentutkijat. Kielenhuolto – sen määritelmä, kohde, toimijat ja käytäntö – riippuu kulloisestakin ajankohdasta, sen arvoista ja ihanteista. Tämän lisäksi kielenhuolto on erilaista eri kulttuureissa ja maissa sekä suhtautuminen siihen vaihtelee samoin.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2002
Tarja Riitta Heinonen
Pölkky- ja muut päät, eräs kiintoisa yhdyssanatyyppi
Suomessa on monenrakenteisia yhdyssanoja. Erikoisimpia ovat niin kutsutut bahuvriihisanat, joita ovat esimerkiksi harmaahapsi ja silkkiturkki. Seuraavasta selviää, millaisia nämä sanat ovat ja mistä on peräisin niiden oudonkuuloinen nimitys.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2002
Jaakko Anhava
Sanontojen elämää
Kieleen tulee kaiken aikaa uusia sanontoja, ja vanhat tutut muuntuvat, halusimme tai emme. Joskus silti sanonnatkin voivat elämässään joutua harhateille, on syynä sitten vaihtelunhalu, mielleyhtymät toisiin sanontoihin tai silkka väärinkäsitys.
Lue lisää
-
Kieli työssä 2/2002
Riitta Hyvärinen
Aku Ankassa puhutaan harkitun hulvattomasti
Aku Ankka on sarjakuvalehti, jota ainakin Suomessa monet aikuisetkin lukevat. Yhtenä syynä kiinnostavuuteen on kieli – lehden toimituksessa kiinnitetäänkin siihen erityistä huomiota.
Lue lisää
-
Näkökulma 2/2002
Pekka Lammivaara
Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme
Kieliopin osuus on vähentynyt äidinkielenopetuksessa. Kielioppia – sanaluokkia ja lauseenjäsennystä – on pidetty vaikeana. Pekka Lammivaara esittää, että yksi syy siihen saattaa olla teorian ja arkiajattelun etäisyys.
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2002
Matti Räsänen, Heikki Summanen
Luovutaanko aggressiosta?
Psykologian tohtori Timo Lajunen antoi jokin aika sitten näyteluennon dosentuuria varten aiheenaan aggressiivisuus liikenteessä. Esitelmäkalvoissaan hän kirjoitti sanat aggressiivisuus ja aggressio johdonmukaisesti...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2002
Pirjo Mikkonen, Risto Simonen
Onko herra Ivanovin puoliso rouva Ivanov vai rouva Ivanova?
Kysymys: Minua on pitkän aikaa askarruttanut kysymys, kuinka venäläiset naisten sukunimet kirjoitetaan Suomessa virallisesti. Käytännössä tuntuu olevan kahdenlaista ilmaa. Ymmärtääkseni Suomessa on vanhastaan...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2002
Riitta Eronen, Pekka Kuisma
Yksiniitinen
Kysymys: Jokin aika sitten radiossa puhuttiin eräässä haastattelussa ”yksiniittisestä”, kun ilmiselvästi tarkoitettiin yksiniitistä. Onko sekaannuksen syynä pelkästään kulttuurin muuttuminen vai myös kielen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2002
Raija Moilanen
Alumnin monet muodot
Kielikellon lukijoilta on tullut palautetta viime numerossa käsiteltyyn alumniin. Amerikkalaisessa käytännössä alumni ei tarkoita pelkästään entistä korkeakouluoppilasta vaan ylipäänsä entistä oppilasta tai...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2002
Riitta Eronen
Kaksipuolinen mutta oikeanpuoleinen
Yhdyssanan jälkiosana esiintyy kaksi erilaista substantiivista puoli saatua adjektiivijohdinta: ‑ puoleinen ja ‑ puolinen. Joskus on vaikea erottaa, kumpaa pitäisi käyttää. Muistisääntö on, että sana ‑ ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2002
Riitta Eronen
Mainitunlainen ja viimeksi mainitun lainen
Suomessa on itsenäinen sana lainen, joka tarkoittaa samaa kuin kaltainen. Niinpä sellaiset ilmaukset kuin Pariisin lainen kaupunki ja Simbergin lainen taiteilija ovat mahdollisia. Monen mielestä lainen yksinään...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2002
Raija Moilanen
Seutuistua ja seutuistaa
Kunnista on kysytty verbijohdosten seutuistua ja seutuistaa käypyyttä. Niitä käytetään kuntien väliseen yhteistyöhön liittyvissä yhteyksissä. Useista pienistä alueista, jotka tekevät yhteistyötä, muodostuu tai...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2002
Raija Moilanen
Oulun seutu, Oulunseutu vai Ouluseutu?
Toinen kuntien yhteistyöhön liittyvä kysymys on alueellisten yhteenliittymien nimet. Voidaanko käyttää sellaisia yhdyssanamuotoja kuin Oulunseutu ja Ouluseutu? Nominatiivialkuisuutta ja yhteen kirjoittamista...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2002
Heikki Hurtta
Piekana ei ole kana
Mistä nimi tulee piekanan nimi ja miten sana taipuu? Piekana on hiirihaukan sukuinen petolintu, joka syö lähinnä pikkujyrsijöitä. Nimestään huolimatta sillä ei siis ole mitään tekemistä kanan kanssa. Sana ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/2002
Heikki Hurtta
Puun taimenia
Suomen yleiskielessä sana taimen merkitsee ainoastaan erästä lohikalaa; tämä merkitys mainitaan Suomen kielen perussanakirjassa ja Nykysuomen sanakirjassa. Kummastusta voikin herättää se, että joskus...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/2002
-
Koulun eväin maailmalle
Artikkeli -
Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari
Artikkeli -
Ylioppilasaine ja ajan henki – sensorien ajatuksia aineista
Artikkeli -
Ylioppilasaineen ja sen arvostelun avainsanoja
Artikkeli -
Mitä miettii opettaja?
Artikkeli -
Kielisota Unkarissa
Artikkeli -
Pölkky- ja muut päät, eräs kiintoisa yhdyssanatyyppi
Artikkeli -
Sanontojen elämää
Artikkeli -
Aku Ankassa puhutaan harkitun hulvattomasti
Kieli työssä -
Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme
Näkökulma -
Luovutaanko aggressiosta?
Keskustelua -
Onko herra Ivanovin puoliso rouva Ivanov vai rouva Ivanova?
Kysyttyä -
Yksiniitinen
Kysyttyä -
Alumnin monet muodot
Kysyttyä -
Kaksipuolinen mutta oikeanpuoleinen
Kysyttyä -
Mainitunlainen ja viimeksi mainitun lainen
Kysyttyä -
Seutuistua ja seutuistaa
Kysyttyä -
Oulun seutu, Oulunseutu vai Ouluseutu?
Kysyttyä -
Piekana ei ole kana
Kysyttyä -
Puun taimenia
Kysyttyä