2_1998 - Kielikello
null 2_1998
Kielikello 2/1998
-
Artikkeli 2/1998
Sari Maamies
Irlantilainen oppitunti
”Viime vuosina omaa kieltä kohtaan on alettu tuntea uudenlaista kiinnostusta ja arvostusta. Sen julkinen käyttö on lisääntynyt, ja ympäri maan kouluissa ja yliopistoissa on alettu opettaa omalla kielellä. Myös...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1998
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Tavoitteeksi on asetettu laajentaa toimintaa kielipoliittisten kysymysten suuntaan, jotta laajasti ymmärrettäisiin oman kielen ja hyvien kielenkäyttötaitojen merkitys yhteiskunnan toiminnalle ja yksilölle. Kielipoliittisen ohjelman avulla pyritään mm. avaamaan näköaloja ja herättämään keskustelua näistä aiheista.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1998
Ulf Teleman, Margareta Westman
Tarvitaanko kansallista kielipolitiikkaa?
Kansallisen kulttuurin ja kielen asemasta ja tulevaisuudesta ei keskustella vain meillä. Ruotsissa kielentutkijat Ulf Teleman ja Margareta Westman ovat osallistuneet keskusteluun ruotsin kielen asemasta ja tietoisen kielipolitiikan tarpeesta laajalla kirjoituksella ”Behöver Sverige en nationell språkpolitik?”, jonka keskeisiä ajatuksia referoidaan seuraavassa.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1998
Sirkka Paikkala
Maakuntakatsaus
Nimistö on yhteistä kielellistä omaisuutta, jonka jatkuvuuteen perustuu kyky hahmottaa paikkoja ja laajempia aluekokonaisuuksia. Pitkien aikojen kuluessa vakiintuneet nimet kantavat mukanaan historiaa, ja niillä on alueen väestölle myös tunnearvo. Siksi vakiintuneen nimikäytännön muuttaminen on harkittava huolellisesti. Epäjohdonmukaisesta nimien valinnasta seuraa helposti sekaannuksia, jopa riitoja, mistä aluehallinnon uudistus tarjoaa tuoreita esimerkkejä.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1998
Sami Suviranta
Ruotsin maakuntien ja läänien nimet
Ruotsin maakuntien ja läänien nimistä useimpia käytetään suomessa ruotsinmukaisessa asussa. Vain muutamista tutuimmista nimistä on käytössä vakiintunut suomalainen sovinnaisnimi, kuten Värmlanti.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1998
Saara Welin
Kunnan nimeen perustuvat asukkaannimitykset
Kohtasivatpa kerran kuusamolainen, ähtäriläinen ja nilsiäläinen – eli miten suomessa muodostetaan paikannimestä asukkaannimitys? Periaatteessa johtaminen on yksinkertaista, mutta eräissä tapauksissa yleiskieli ja paikkakunnan oma käytäntö poikkeavat toisistaan.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1998
Sirkka Paikkala
Kongosta Kongoon
Kun Afrikan sydämessä sijaitseva savannien ja sademetsien Zaire (Zaïre) julistautui toukokuussa 1997 Kongon demokraattiseksi tasavallaksi, maailma sai yhden nimipulman lisää: miten erottaa sujuvasti toisistaan...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1998
Jaakko Anhava
Kirja- ja puhekielen ero tšekin näkökulmasta
Lehtori Helena Lehečková julkaisi Kielikellon numerossa 4/94 kirjoituksen ”Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?”. Myöhemmin hän on laajentanut esityksensä pienehkön kirjan mittoihin. Lehečkován käsittelemät ongelmat ovat tuttuja suomeakin koskevasta keskustelusta, ja hänen kirjansa antaa siihen aina tervetullutta ulkopuolista näkökulmaa.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1998
Taru Kolehmainen
Onko ”älykortti” älykäs?
Monet bussiyhtiöt ovat osoittaneet viime aikoina edistyksellisyyttään heittämällä sarjaliput ja muut laput roskiin ja ottaneet käyttöön kiiltävän hienon elektronisen muovikortin. Sillä asiakkaan on tarkoitus...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1998
Raimo Jussila
Kelirikko ja tilanrikkaus
Entisaikojen elämä rytmittyi vahvasti vuodenaikojen mukaan. Oli kiihkeän toiminnan kausia ja toisaalta joutilaampia luppoaikoja. Keväin syksyin yhteiskunnan pysäytti lähes kokonaan luontaiseen vuodenkiertoon...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1998
Laurent Druey
Suomen kieli minut nieli...
”Minä rakastan sinoa”, opetti suomalaistyttö Zürichissä 20-vuotiasta sveitsiläistä poikaystäväänsä sanomaan, nimenomaan o-kirjaimella, joka oli tietysti tämän pojan omaa tulkintaa. En silloin tiennyt vielä mitään edes...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1998
Olli Aulio, Sari Maamies
Fiude tsö(ö)raa
Kielikellossa 1/98 kirjoitti Arvo Salo fiude-sanan alkuperästä. Jutussa hän mainitsi, että ”gartsalla tsööraa stärä fiude”. Töölössä on ainakin sanottu että ”fiude tsöraa”. Mitähän mieltä kielitoimisto on asiasta? ...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/1998
-
Irlantilainen oppitunti
Artikkeli -
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma
Artikkeli -
Tarvitaanko kansallista kielipolitiikkaa?
Artikkeli -
Maakuntakatsaus
Artikkeli -
Ruotsin maakuntien ja läänien nimet
Artikkeli -
Kunnan nimeen perustuvat asukkaannimitykset
Artikkeli -
Kongosta Kongoon
Artikkeli -
Kirja- ja puhekielen ero tšekin näkökulmasta
Artikkeli -
Onko ”älykortti” älykäs?
Artikkeli -
Kelirikko ja tilanrikkaus
Artikkeli -
Suomen kieli minut nieli...
Keskustelua -
Fiude tsö(ö)raa
Keskustelua