2_1997 - Kielikello
null 2_1997
Kielikello 2/1997
-
Artikkeli 2/1997
Tuula Uusi-Hallila
Äidinkieli ja elämänhallinta
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti Agricolan päivänä 9.4.1997 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä yleisötilaisuuden ”Suomalaisena eurooppalaisessa kieliyhteisössä”. Tilaisuudessa tarkasteltiin suomen kielen asemaa mm. koulutuksen, viestimien, politiikan, hallinnon ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Koulumaailmasta toi terveisiä Suomalaisen yhteiskoulun lehtori Tuula Uusi-Hallila. Hänen viestinsä pysähdyttää: nuorten on joskus helpompi puhua kokemuksistaan englanniksi kuin suomeksi.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1997
Aimo Hakanen
Nykysuomen eksistentiaalilauseet
Yksi kirjoitetun suomen kielen perussääntöjä on, että lauseen predikaatti on samassa luvussa kuin subjekti. Niin sanotut eksistentiaalilauseet ovat kuitenkin poikkeus tästä säännöstä. Esimerkiksi monien kielioppaiden mainitsemassa mallilauseessa ”Säkissä on saappaat” subjekti on monikossa mutta predikaatti yksikössä. Eksistentiaalilauseen ja ns. normaalilauseen välinen raja ei ole aina selvä, mikä tuottaa toisinaan ongelmia kirjoittajille. Eksistentiaalilauseen ominaisuuksia ja käyttöä tarkastelee seuraavassa Turun yliopiston suomen kielen professori Aimo Hakanen.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1997
Sirkka Paikkala, Mikael Reuter
Kääntäjät ja Suomen paikannimet
Suomen kaksikielisyys näkyy mm. siten, että monilla kunnilla on sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi. Suomeksi ja ruotsiksi kirjoitettaessa tästä ei juuri aiheudu ongelmia: nimiasu on luontevaa valita...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1997
Helena Rautala
Euroopan parlamentin suomennosjaoston arkipäivää
Viime aikoina on eri yhteyksissä tähdennetty sitä, että nyt kun olemme Euroopan unionin jäseniä, suomen kielen asema on vahvempi kuin milloinkaan ennen. Asemaansa suomi joutuu kuitenkin hoitamaan vaikeissa oloissa suurten kielten paineessa. Kääntäjien työstä kertoo tässä Helena Rautala, joka toimii Euroopan parlamentin suomen kielen käännösjaostossa apulaisosastopäällikkönä. Hän on luvannut vastakin kertoa Kielikellon lukijoille, miten suomi selviää EU:n parlamentissa.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1997
Pekka Kukkonen
Euroopan yhdentyminen ja viestinten kieli
Euroopan yhdentyminen on vaikuttanut suuresti myös viestinten kieleen, etenkin sanastoon. Euroopan unioniin liittyvä terminologia on abstraktia, lyhennepitoista ja vierassointuista. Se on erikoiskieltä, joka ei avaudu asiaa tuntemattomille ilman selityksiä. Siksi mm. sanomalehtien toimituksissa joudutaan jatkuvasti miettimään keinoja EU-kielen yleistajuistamiseksi. Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Pekka Kukkonen tarkasteli EU-kielen ongelmia viestinten näkökulmasta Agricolan päivänä 9.4.1997 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen järjestämässä yleisötilaisuudessa ”Suomalaisena eurooppalaisessa kieliyhteisössä”.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1997
Mirja Pitkänen
Oletko ystävä, tuttava vai kaveri?
Sanastontutkimus on vanha ja perinteikäs kielentutkimuksen ala. Kielen sanat eivät ole irrallisia yksiköitä, vaan ne muodostavat erilaisia kenttiä, joissa sanojen merkitykset kytkeytyvät toisiinsa vaihtelevin tavoin. Synonymia eli samamerkityksisyys on useimmille tuttu termi. Esimerkkinä synonyymisista sanoista mainitaan usein mänty, honka ja petäjä, jotka viittaavat samaan puuhun. Lähemmin tarkastellen niiden merkityksessä on kuitenkin tyyliin, murteeseen, aikakauteen yms. liittyviä eroja. Mirja Pitkänen on tutkinut erilaisten ystävyyttä ilmaisevien sanojen muodostamaa merkityskenttää. Myös niiden samamerkityksisyys on vain pintapuolista, sillä ei ole samantekevää, minkä sanan valitsee missäkin tilanteessa.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1997
Matti Vilppula
Piika ja menetetty maine
Valtiovarainministeriö asetti viime vuoden kesäkuussa (19.6.1996) työryhmän etsimään keinoja, joilla kotitalouksia voitaisiin kannustaa työllistämään. Kyse oli lähinnä siitä, millä tavoin yhteiskunta voisi...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1997
Klaus Laalo
Ärrän äännesymboliikkaa: outoja vieraita uutistekstissä
Kielikellossa 3/1995 kirjoitin muotisanapesyeistä raju(sti) ja romahtaa (johdoksia romahdus, romahtaminen jne.), ja jutun lopussa ounastelin, että näiden sanojen suosion yhtenä selityksenä voisi olla...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
teleliikennevero
Teleliikenneverolle on suositettu lyhennettä tlv.
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
sähköposti
Sana e-mail ( ~E-mail) on englantia; suomeksi sana on sähköposti. Sille ei ole vakiintunutta lyhennettä. Jos sen ehdottomasti haluaa lyhentää, on paras käyttää katkolyhennettä sähköp. Yksi...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
Internet
Maailmanlaajuisen tietoverkon Internetin nimen kirjoitusasu ja taivuttaminen ovat jatkuva kysymysten aihe. Kielitoimisto suosittaa sanaan suurta alkukirjainta samoin kuin Tietotekniikan liiton julkaisema...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
Klaus : Klauksen ~ Klausin (~ Klaun)
Vanhastaan on neuvottu taivuttamaan Klaus : Klaun tai Klauksen. Aika näyttää kuitenkin ajaneen Klaun ohitse, ja Klauksen rinnalla on nykyisin mahdollinen myös vierasperäisten nimien taivutusmallia...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
Thessaloniki
Kreikkalaisen kaupungin nimi on nykykreikassa Thessaloniki, jota suositetaan käytettäväksi mielummin kuin muotoa Thessalonike. Tessalonika on vanha sovinnaisnimi, jota käytetään Raamatussa.
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
Siperian rata
Siperian halki kulkevan rautatien nimi on venäjäksi Transsibirskaja magistral eli Transsib. Suomessa ei suositella käytettäväksi trans-alkua, joten radan nimeksi riittää Siperian rata.
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
Soome poisid eli Suomen-pojat
Suomen viime sodissa taistelleista virolaisista vapaaehtoisista käytetään viroksi nimitystä soome poisid. Suomennoksesta vallitsee kirjava käytäntö: Suomi-pojat, suomipojat, Suomen pojat, Suomen-pojat,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
amissi
Amissit ovat mennoniittoihin kuuluva uskonnollinen ryhmä. Englanniksi suuntauksen nimi on amish, ja englantiin se on saatu saksan sanasta Amisch. Liikkeen perustaja oli 1600-luvulla elänyt Jacob Amman...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
talebanit ja talibanit
Viime aikojen uutisissa ovat vilahdelleet afganistanilaiset sissit, joiden nimi on herättänyt kysymyksiä. Afganistanissa on kaksi virallista kieltä, dari ja pašto, ja niiden mukaisesti voidaan käyttää joko asua...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
grivna
Ukrainan uusi rahayksikkö on nimeltään grivna. Grivna eli riuna on myös vanha venäläinen raha-, paino- ja laskentayksikkö, jota käytettiin 1000-luvulta 1200-luvulle.
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
yksönen ja kaksoset
Kielessä on olemassa vanhat ja vakiintuneet sanat kaksoset ja kolmoset, mutta sille ns. tavalliselle tapaukselle eli yhdelle syntyvälle lapselle ei ole termiä. Tavallisestihan tällaiselle termille ei ole...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
varushenkilö
Varusmiehistä ja varusnaisista on joskus tarpeen käyttää myös yhteistä nimitystä. Tällaiseksi käy varushenkilö. Saman mallin mukainen on luottamushenkilö.
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
hammaskoru
Hampaan pintaan voidaan kiinnittää timantti, kultakoru tms. hammaskoru.
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
ylibuukata
Buukata on Suomen kielen perussanakirjan mukaan tyyliltään arkinen; selitteenä on ”varata etukäteen”. Ylibuukata ja ylibuukkaus voisivat siten olla ylivarata ja ylivaraus. – Buukata-verbi on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
mentori
Mentori tarkoittaa ohjaajaa, opastajaa ja neuvonantajaa. Sanan juuret ovat kreikkalaisessa mytologiassa: Mentor oli Odysseuksen ystävä, jonka hahmossa Athene neuvoi Odysseuksen poikaa Telemakhosta. Nykyajan ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
heritage-matkailu eli kulttuurimatkailu
Termiä heritage-matkailu on käytetty rantalomamatkailun vastakohtana: matkailijan kiinnostuksen kohteena ovat kaupungit, maisemat, kulttuurikohteet yms. Sana kulttuuri on laajamerkityksinen ja sisältää nämä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
underwater worker eli uppotyöntekijä
Underwater worker voi olla esimerkiksi hitsari, joka joutuu työskentelemään veden alla (sillanrakennustöissä yms.). Suomalainen vastine voisi olla vedenalaisen työn tekijä eli uppotyöntekijä. Uppo-alku...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
rogaining eli vaellussuunnistus
Rogaining tarkoittaa pitkän matkan maastosuunnistusta, jossa suunnistaja tai joukkue vaeltaa maastossa 24 tuntia tavoitteenaan löytää mahdollisimman monta rastia. Lajille ehdotettiin nimitystä ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
benchmarking
Sanalle benchmark on etsitty suomalaista vastinetta kauan. Sen suomentaminen yhdellä sanalla ei ole helppoa. Erään sanakirjan mukaan benchmark on suomeksi vertailujohtaminen. Kyse on kuitenkin pikemminkin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
social economy eli yhteisötalous
Social economy tarkoittaa osuuskuntien, osakeyhtiöiden, yritysten yms. yhteisöjen taloutta. Sille on ehdotettu suomalaista termiä yhteisötalous.
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1997
Sari Maamies
off-piste
Off-piste on monien laskettelua harrastavien tuntema termi. Piste on ranskaa, ja sen merkitys on mm. ’eläimen jälki; kiitorata, juoksurata, hiihtolatu’. Laskettelun yhteydessä se merkitsee lähinnä...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1997
Sari Maamies
Vuosituhannen vaihtuminen ja päivämäärän merkitseminen
Vuosituhat lähestyy loppuaan ja päättyy vuoteen 2000. Matemaattisesti ajatellen uusi vuosituhat siis alkaa vasta vuodesta 2001. Yleiskielen kannalta kuitenkin hahmotamme vuosikymmenet ja ‑sadat tavallisesti...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1997
Sari Maamies, Hannes Mäntyranta
Mahdollistatteko vesijumppaamiseni?
Ensinnäkin kiitokset Irmeli Pääkkösen kielenkorjausta ja kielenhuoltoa käsitelleestä kirjoituksesta (Kielikello 1/1997). Se oli muuten hyvä, mutta taisi unohtaa, että itse asiassa eniten kielenkorjausta varmaan...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1997
Risto K. Lindholm, Sari Maamies
Toistiaat
Silloin tällöin osuu kaunokirjallisista teksteistä silmiin sana, joka tarkoittaa jotakin ikää 11:n ja 19:n välillä. Esimerkiksi sana yksitoistavuotias tai kuusitoistavuotias on korvattu sanoilla yksitoistias tai...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1997
Arvo Salo
Taittaisinko peitseä?
Muistan miten muinainen kielilautakunta keskusteli eräiden sanavartaloiden suosiosta. Esko Koivusalo esitti ja Riitta Eronen todisti, että kun yhdeksän neitoa kymmenestä hakee ”toimea”, niin hakekoot vaan. – Ja kun...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1997
Erkki Salmenhaara
Vielä erään merkin nimestä
”Vastustan ankarasti” toimittaja Jouko Törmän ehdotusta at-merkin nimeksi, kuten myös Kielikellon toimitus vastauksessaan hänen kirjoitukseensa (1/97: Erään merkin nimestä) hyvin perustein tekee. Perusteihin voisi...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/1997
-
Äidinkieli ja elämänhallinta
Artikkeli -
Nykysuomen eksistentiaalilauseet
Artikkeli -
Kääntäjät ja Suomen paikannimet
Artikkeli -
Euroopan parlamentin suomennosjaoston arkipäivää
Artikkeli -
Euroopan yhdentyminen ja viestinten kieli
Artikkeli -
Oletko ystävä, tuttava vai kaveri?
Artikkeli -
Piika ja menetetty maine
Artikkeli -
Ärrän äännesymboliikkaa: outoja vieraita uutistekstissä
Artikkeli -
teleliikennevero
Kysyttyä -
sähköposti
Kysyttyä -
Internet
Kysyttyä -
Klaus : Klauksen ~ Klausin (~ Klaun)
Kysyttyä -
Thessaloniki
Kysyttyä -
Siperian rata
Kysyttyä -
Soome poisid eli Suomen-pojat
Kysyttyä -
amissi
Kysyttyä -
talebanit ja talibanit
Kysyttyä -
grivna
Kysyttyä -
yksönen ja kaksoset
Kysyttyä -
varushenkilö
Kysyttyä -
hammaskoru
Kysyttyä -
ylibuukata
Kysyttyä -
mentori
Kysyttyä -
heritage-matkailu eli kulttuurimatkailu
Kysyttyä -
underwater worker eli uppotyöntekijä
Kysyttyä -
rogaining eli vaellussuunnistus
Kysyttyä -
benchmarking
Kysyttyä -
social economy eli yhteisötalous
Kysyttyä -
off-piste
Kysyttyä -
Vuosituhannen vaihtuminen ja päivämäärän merkitseminen
Artikkeli -
Mahdollistatteko vesijumppaamiseni?
Keskustelua -
Toistiaat
Keskustelua -
Taittaisinko peitseä?
Keskustelua -
Vielä erään merkin nimestä
Keskustelua