2_1996 - Kielikello
null 2_1996
Kielikello 2/1996
-
Artikkeli 2/1996
Sirkka Saarinen
Sukukielten sanakirjat – menneisyyttä vai tulevaisuutta varten?
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tehdään paitsi suomen- ja ruotsinkielisiä sanakirjoja myös joidenkin suomen sukukielten sanakirjoja. Nämä hankkeet jatkavat osaltaan 1800-luvulla alkanutta suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien tutkimuksen perinnettä. Tohtori Sirkka Saarinen laatii marin eli tšeremissin kielen sanakirjaa. Tämä kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 20-vuotisjuhlaseminaarissa 1.3.1996.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1996
Matti Vilppula
Murteet ja mennyt maailma
Kieli heijastelee sitä yhteiskuntaa ja aikaa, jossa kielen puhujat elävät. Niinpä yhteiskunnan muutokset näkyvät myös kielessä, etenkin sanastossa. Uutta syntyy ja vanhaa kuolee tarpeen mukaan. Vanhojen kansanmurteiden sanaston tutkimus onkin usein samalla entisajan maalaisyhteisön kulttuurin tutkimusta. Matti Vilppula on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tekeillä olevan Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja. Kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti tutkimuskeskuksen 20-vuotisjuhlaseminaarissa 1.3.1996.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1996
Alpo Räisänen
Luode vai länsi?
Nykysuomalaisilla on neljä yhteistä pääilmansuuntaa: pohjoinen, itä, etelä ja länsi. Samoin väli-ilmansuunnat koillinen, kaakko, lounas ja luode merkitsevät yleiskielessä jo kaikille suomalaisille samoja...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1996
Harri Mantila
Mitä viestivät media, viestin ja tiedotusväline?
Media on aikamme dynaamisia sanoja. Media kiinnostaa yhä useampia. Alan koulutusta on vähitellen joka yliopistossa, ja lisää suunnitellaan. Suuri yleisö on yhä tiedostavampaa, ja mediaa analysoidaan joka...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1996
Sirkka Paikkala
Nimipohdintoja kaksikielisestä kunnasta
Artikkelin kirjoittaja erikoistutkija Sirkka Paikkala on nimistönsuunnittelun ja ‑huollon asiantuntija. Hän työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöyksikössä. Aiemmassa työssään Espoon kaupungin nimistönsuunnittelijana hän on törmännyt myös sellaisiin nimistön erityiskysymyksiin, joita syntyy kaksikielisillä alueilla. Tämä kirjoitus on aiemmin julkaistu ruotsiksi Språkbrukissa 4/1995.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1996
Pirkko Forsman Svensson
Kolmannen infinitiivin illatiivin nykyisestä poikkeavaa käyttöä 1600- ja 1700-luvun suomessa
Kielenkäytön oppaiden infinitiivikatsauksia silmäillessään havaitsee pian, että ennen kaikkea toinen infinitiivi on aiheuttanut pulmia kielenkäyttäjille. Runsaimmin oppaissa on esitelty 2. infinitiivin instruktiivin...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1996
Matti Punttila
Samanlaisuuden vertaaminen
Vertailu eli komparointi on useimmiten erilaisuuden vertaamista. Sanotaan esimerkiksi, että joku on suurempi, pienempi, parempi tai vähemmän suosittu kuin joku toinen tai peräti suurin, pienin, paras tai...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1996
Riitta Eronen
Helvestä helpiin
Kielen muuttuminen näkyy selvimmin uusien sanojen syntymisessä, mutta myös taivutus saattaa muuttua – yleensä käy niin, että harvinaiset taivutustyypit sulautuvat yleisempiin. Tietyt astevaihtelutapaukset ovat myös...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1996
Saara Welin
Kansainvälisten uutisten nimiä
Ingušia Pian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän federaatioon kuulunut Tšetšeeni-Ingušian tasavalta jakautui kahtia, kun Tšetšenia julistautui itsenäiseksi. Tasavallan toinen puolisko, inguušien alue,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Työt on tehty eli työt ovat tehdyt
Hyvin tavallinen ongelma tuntuu olevan verbin luku seuraavanlaisissa lauseissa: Työt on jo tehty; Laitteet on suunniteltu kestämään kovaa kulutusta. Näissä lauseissa ennen olla-verbiä on monikkomuotoinen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Lähdetäänkö Thaimaahan, matkustetaanko Tšekkiin?
Thaimaa-nimestä näkee ja kuulee joskus illatiivia ”Thaimaaseen”. Tällöin sitä on taivutettu samoin kuin vaikkapa nimeä Porvoo ja substantiivia taivas, joiden yksikön illatiivin pääte on ‑seen: Porvooseen,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Peking vai Beijing
Kiinan pääkaupungin nimi aiheuttaa kysymyksiä. Peking on vanha sovinnaisnimi, Beijing taas kansainvälinen, ns. pinyin-transkription mukainen kirjoitusasu. Kiinalaisten nimien kirjoittamisen pääperiaate on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Kiova ja Kyiv
Ukraina haluaa, että sen pääkaupungin nimen transkriptiossa käytetään perustana nimen ukrainankielistä asua. Näin nimi pitäisi kirjoittaa muodossa Kyiv, ei venäläisittäin Kiev. Suomessa sopii käyttää...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Aigeianmeri vai Egeanmeri
Nimiasu Aigeianmeri on vanhemmassa kirjallisuudessa tavallisempi, mutta asu Egeanmeri on nykyään yleisempi, ja sitä myös suositetaan käytettäväksi. Kolmas käytössä näkynyt vaihtoehto on ”Aegeanmeri”. Tämä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Miljoona ecua ja tuhat markkaa
EU-käännöstyön yhteydessä on törmätty tarpeeseen löytää lyhenne ilmaukselle miljoona ecua. Joissakin käännöksissä on käytetty lyhennettä ”Mecu” (MECU ~ mecu), joka rinnastuu miljoonan markan lyhenteeseen Mmk. Iso...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
ETYJ
ETYJ eli Euroopan turva- ja yhteistyöjärjestö on Etykin seuraaja. Uuden lyhenteen käyttöä hankaloittaa se, ettei se toimi yhtä hyvin lyhennesanana kuin Etyk, eli se on helpompi lukea kirjaimittain kuin sanana. Sopivan...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Eurooppatie
Eurooppatie on tietyypin nimi; niitä risteilee Suomessa ja muualla Euroopassa. Kirjoitusasu on ollut horjuva: ”Eurooppa-tie”, ”Eurooppatie” vai ”eurooppatie”? Kaikkia näitä kirjoitustapoja voi perustella....
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
”Korridorista” käytävä
Joissakin viranomaisteksteissä on käytetty sanaa ”korridori”, kun on puhuttu kansainvälisistä liikenneväylistä, esimerkiksi ”Venäjän korridori”. Kielitoimisto suosittaa tilalle sanan suomalaista vastinetta ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Ksenofobia
Ksenofobia eli vieraita ihmisiä kohtaan tunnettu kammo on suomeksi muukalaispelko (tai ‑ kammo). Sana kirjoitetaan ks:llä (kuten myös ksenomania eli muukalaisuuden ylenmääräinen ihailu).
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Ekspografia
Julkaisuista laaditaan bibliografia, filmeistä filmografia, levyistä diskografia. Saman mallin mukaan pidettiin mahdollisena nimitystä ekspografia, joka tarkoittaa taiteilijan näyttelyiden luetteloa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Muuttolaisuus
Kielitoimistolta on kysytty hyvää sanaa kuvaamaan pakolaisuutta, siirtolaisuutta ym. kansainvälistä muuttoliikettä. Suomen kielen lautakunta on aiemmin suosittanut sanaa muuttolaislapsi, jolla tarkoitetaan...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Liveroolipeli eli asuroolipeli
Roolipelit ovat saaneet alkunsa fantasia- ja scifikirjallisuudesta. Pelitapoja on useita. Yksi roolipelin muoto on lautapeli, jota pelataan pienillä taidokkaasti maalatuilla tinahahmoilla. Toinen muoto...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
On demand
Uusi tekniikka mahdollistaa ns. on demand ‑periaatteen hyödyntämisen. Karkeistaen kyse on siitä, että sähköiseen muotoon on tallennettu kaikenlaista materiaalia (kirjoja, filmejä yms.), jota asiakas voi...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Countries in transition eli siirtymätalousmaat
Termi countries in transition esiintyy esimerkiksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) tekemässä maailman valtioiden luokittelussa. Tässä jaottelussa ryhmä developed countries eli kehittyneet...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Reproductive health eli lisääntymisterveys
Termillä tarkoitetaan kaikkia ihmisen lisääntymiseen liittyviä terveysnäkökohtia (sukupuolitaudit, synnytysten hoitaminen yms.). Käännöksen löytäminen oli tarpeen, koska aihe oli näkyvästi esillä YK:...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Run flat tyre eli turvarengas
Run flat tyre on autonrengas (esimerkiksi poliisien käyttämä), jonka rakenne on sellainen, että auto säilyttää ohjattavuutensa, vaikka rengas puhkeaisi. Renkaan rakennetta kuvaavaa nimitystä on vaikea keksiä....
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Mix
Sananmukaisesti mix tarkoittaa ’sekoitusta’. Liike-elämän terminä sanaa käytetään puhuttaessa asiakaskunnasta, esimerkiksi laivayhtiöllä on ”matkustaja-mix”. Tällaiseen yhteyteen sana sekoitus ei sovi....
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Tamper evidence
Tamper evidence (merkitys suunnilleen ’peukaloinninosoitin’) tarkoittaa avaamattomassa pakkauksessa olevaa merkkiä (tarraa, käärettä, liuskaa tms.), joka osoittaa, onko pakkaus avattu vai ei: jos merkki on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Stepperi eli askellin
Stepperi tai steppari on kuntoiluväline. Siinä on kaksi poljinta, jotka liikkuvat ylös ja alas. Kunto nousee kohisten näitä ”portaita” kulkiessa. Arkikielisen stepperin sijaan ehdotettiin sanoja ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Nojapyörä
Kielitoimistolta on tiedusteltu nimitystä eräänlaiselle polkupyörälle, jota poljetaan lähes selinmakuuasennossa; ohjaimet ovat pyörän sivussa. Englanniksi tällainen pyörä on recumbent, saksaksi Liegerad, ja...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Sekarotuinen ja monirotuinen
Sekarotuisia koiria kutsutaan koirapiireissä nykyään yleisesti monirotuisiksi. Nimityksellä haluttaneen kohottaa ”monareiden” arvostusta. Sekarotuinen-nimityksen karttamiseen ei ole mitään aihetta, mutta ei...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Kerrosalaneliömetri, k-m2
SI-järjestelmän tunnuksiin ei pitäisi liittää muita määreitä kuin SI-järjestelmään kuuluvia kerrannaisyksiköitä. Kerrosalaneliömetrin lyhennettä kysytään kuitenkin jatkuvasti neuvonnasta, eli sille on tarvetta....
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1996
Sari Maamies
Kaupparekisterinumero, krnro
Kielitoimiston neuvonnasta on kyselty sopivaa lyhennettä kaupparekisterinumerolle. Päätettiin suosittaa lyhennettä krnro, vrt. dnro ’diaarinumero’.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1996
Maija Länsimäki
Mesimarja ja sen muut nimitykset
Monille suomalaisille mesimarja taitaa nykyisin olla tuttu lähinnä liköörin nimestä. Luonnossa tämä kasvi on harvinaistunut, sillä tehomaatalous on hävittänyt sen parhaat kasvupaikat. Mesimarja tuottaa...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1996
Irma Nissinen
Loukku
Kaikkihan me loukun tunnemme — tai ainakin sanan sen toisessa merkityksessä ’pyydys, sadin’. Hiiren- ja rotanloukku ovat säilyttäneet loukku-sanan aina meidän päiviimme. Toinen sanan merkityksistä on ’pellavan...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1996
Osmo Kahari
Muistanko väärin?
Opiskelin muutama vuosi sitten Tampereen yliopistossa (toimittajatutkinto). Yksi keskeisistä oppiaineista oli tietenkin suomen kieli. Osa opetuksesta jäi mieleeni, muun muassa se, mitä meille tähdennettiin sanan kun...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1996
Jussi Kallio
Kun kun...
Toimittaja Osmo Kahari osuu näköjään arkaan kohtaani. Ei sillä hyvä, että hän on ensimmäisen kun-esimerkkinsä saanut kirjoituksestani, vaan samassa tekstissä esiintyy kun syytä ilmaisevana kaksi muutakin kertaa....
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1996
Olli Aulio
Sisältö muotoa tärkeämpi
Anneli Räikkälä kirjoitti Kielikellossa 1/96 jutun, joka oli otsikoitu ”Symmetriaa”. Siinä käsiteltiin mm. epäparisia lauseenjäseniä. Erilaisten attribuuttien sekä yhdyssanojen ja itsenäisten attribuuttien...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1996
Pirjo Viita-aho
Pääesikunta tiedottaa
Kielikellossa 1/1996 oli Jussi Kallion laaja kirjoitus julkishallinnon nimien oikeinkirjoituksesta. Suomen kielen lautakunta oli saanut aikaan varsin selkeän yhteisöllisen jaon ison ja pienen alkukirjaimen käytölle....
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1996
Sakari Viinamäki
Itse asiassa
Olen kiusallisessa tilanteessa. Pari pientä sanaa kiusaa minua. Itse asiassa minua on jo pari vuotta häirinnyt uusi tilkesanamuoti, joka tuntuu pesivän etenkin nuorten puhekielessä. Jos puhuja esimerkiksi opiskelee...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/1996
-
Sukukielten sanakirjat – menneisyyttä vai tulevaisuutta varten?
Artikkeli -
Murteet ja mennyt maailma
Artikkeli -
Luode vai länsi?
Artikkeli -
Mitä viestivät media, viestin ja tiedotusväline?
Artikkeli -
Nimipohdintoja kaksikielisestä kunnasta
Artikkeli -
Kolmannen infinitiivin illatiivin nykyisestä poikkeavaa käyttöä 1600- ja 1700-luvun suomessa
Artikkeli -
Samanlaisuuden vertaaminen
Artikkeli -
Helvestä helpiin
Artikkeli -
Kansainvälisten uutisten nimiä
Artikkeli -
Työt on tehty eli työt ovat tehdyt
Kysyttyä -
Lähdetäänkö Thaimaahan, matkustetaanko Tšekkiin?
Kysyttyä -
Peking vai Beijing
Kysyttyä -
Kiova ja Kyiv
Kysyttyä -
Aigeianmeri vai Egeanmeri
Kysyttyä -
Miljoona ecua ja tuhat markkaa
Kysyttyä -
ETYJ
Kysyttyä -
Eurooppatie
Kysyttyä -
”Korridorista” käytävä
Kysyttyä -
Ksenofobia
Kysyttyä -
Ekspografia
Kysyttyä -
Muuttolaisuus
Kysyttyä -
Liveroolipeli eli asuroolipeli
Kysyttyä -
On demand
Kysyttyä -
Countries in transition eli siirtymätalousmaat
Kysyttyä -
Reproductive health eli lisääntymisterveys
Kysyttyä -
Run flat tyre eli turvarengas
Kysyttyä -
Mix
Kysyttyä -
Tamper evidence
Kysyttyä -
Stepperi eli askellin
Kysyttyä -
Nojapyörä
Kysyttyä -
Sekarotuinen ja monirotuinen
Kysyttyä -
Kerrosalaneliömetri, k-m2
Kysyttyä -
Kaupparekisterinumero, krnro
Kysyttyä -
Mesimarja ja sen muut nimitykset
Artikkeli -
Loukku
Artikkeli -
Muistanko väärin?
Keskustelua -
Kun kun...
Keskustelua -
Sisältö muotoa tärkeämpi
Keskustelua -
Pääesikunta tiedottaa
Keskustelua -
Itse asiassa
Keskustelua