Hyppää sisältöön

2_1995 - Kielikello

null 2_1995

Artikkeli 2/1995

Taru Kolehmainen

Kansa kielen asialla

Kielitoimistossa on alusta lähtien koottu kieltä koskevia lehtileikkeitä. Tutkija Taru Kolehmainen on selaillut ensimmäisiä leikekirjoja ja seurannut, millaiset kielikysymykset ovat innoittaneet lehti- ja etenkin yleisönosastokirjoittajia osallistumaan yhteisen kielemme huoltoon. Välillä hyvin kiivaaksikin leimahtanut keskustelu pakotti kielenhuollon etsimään suuntaansa.

Lue lisää
Artikkeli 2/1995

Aila Mielikäinen

Kirkko seurakunnassa vai seurakunta kirkossa?

Kirkollisessa kielessä sanojen kirkko ja seurakunta merkitykset menevät osittain päällekkäin. Yleisessä kielenkäytössä kirkko liitetään edelleen ensisijaisesti rakennukseen tai kirkkokuntaan, seurakunta taas ihmisyhteisöön. Teologisessa kielenkäytössä sana kirkko on ottamassa seurakunnan merkitystehtäviä. Niitä ongelmia, joihin muutoksessa törmätään, pohtii tässä artikkelissa apulaisprofessori Aila Mielikäinen, joka on kirkon käsikirjaa uudistavan komitean jäsen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan jäsen.

Lue lisää
Artikkeli 2/1995

Maija Länsimäki

Montaa-partitiivi

Pronominin moni yksikön partitiivimuoto on monta. Säännönmukaisen monta-muodon asemesta esiintyy kuitenkin sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä kaksoispartitiivi montaa (< monta + a) etenkin...

Lue lisää
Artikkeli 2/1995

Paavo Pulkkinen

Viime, viimeinen ja ”viimeisin”

Uutisissa joudutaan tavan takaa puhumaan eripituisista kertomahetkeä edeltävistä aikajaksoista. Tällaisissa yhteyksissä näkee monesti ilmauksia, joissa sana viimeinen sanakirjojen ja kielioppaiden suositusten...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 2/1995

Anneli Räikkälä

Folkloristiikan termiongelma

Professori Leea Virtanen oli pyytänyt apua termiongelmaan: miksi nimittää ”arkipäiväisuskomuksia”, ”tiedonkiteymiä”, arkielämässä usein suusta suuhun kulkevia viisauksia, joita kaikkia ei ole todistettu mutta...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 2/1995

Anneli Räikkälä

syntetisoida ja syntesoida

Suomen kielen perussanakirjan toimitus oli tiedustellut, olisiko syytä hyväksyä verbinmuoto syntesoida tähän asti lähes yksinomaisen syntetisoida-muodon rinnalle. Lautakunta suositti ensisijaisesti muotoa ...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 2/1995

Anneli Räikkälä

samastaa, samastua ja samaistaa, samaistua

Perussanakirjan toimitus oli kysynyt lautakunnan kantaa muotojen samastaa ja samastua sekä samaistaa ja samaistua hyväksyttävyydestä. Kielioppaissa on pidetty suositettavampina i:ttömiä muotoja ...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 2/1995

Anneli Räikkälä

viive

Perussanakirjan toimitus oli pohtinut, miten sanan viive taivutus olisi kuvattava sanakirjassa. Toimitus oli pitänyt parhaana vaihtoehtoa, jossa esitetään mahdollisina molemmat taivutustavat (astevaihtelullinen...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 2/1995

Anneli Räikkälä

suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä

Vieraskielisten suomen kielen opetuksessa on käytetty termejä suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä. Kahden termin käyttö on aiheuttanut hämminkiä. Lautakunta katsoi, että tarvitaan kahta termiä:...

Lue lisää
Artikkeli 2/1995

Riitta Eronen

Huomioida, ennakoida ja vaieta kielilautakunnan puntarissa

Verbit huomioida, ennakoida ja vaieta ovat perinteisesti kielenhuollon kohteena olleita sanoja, joiden merkitysrajoja on haluttu tähdentää. Varsinkin sanan huomioida käyttämisen huomioon ottamisen sijasta on katsottu...

Lue lisää
Artikkeli 2/1995

Eeva Tuominen

Orpanasta kusiiniin – serkun nimitykset suomen murteissa

Muutos kuuluu kieleen yhtä erottamattomasti kuin jatkuva liike kaikkeen muuhunkin inhimilliseen toimintaan. Paitsi kielet myös eri kielimuodot, alueelliset kansanmurteet tai eri ihmisryhmien käyttämät...

Lue lisää
Artikkeli 2/1995

Anneli Hänninen

Sokeriserkku

Eduskuntavaalien alla käytettiin eräässä lehtiartikkelissa sanaa sokeriserkku puhuttaessa pääministeri Esko Ahon ja puheenjohtaja Paavo Lipposen kaukaisesta sukulaisuudesta. Millaista sukulaista sokeriserkku...

Lue lisää
Artikkeli 2/1995

Irma Nissinen

Kielen uusia kuvia

Kielessä on paitsi tarkoitteita nimittäviä sanoja myös tarkoitteita kuvien tai vertausten avulla esittäviä sanoja, kuvailmauksia ja kuvailevia ilmauksia. Muutama vuosikymmen sitten agraarikulttuuri oli vahva,...

Lue lisää
Keskustelua 2/1995

Erkki Lyytikäinen

Silmänkääntöä

Runsas vuosi sitten ilmestyneessä kirjassaan Hetkisen pituus Olli Nuutinen nostaa esiin mielenkiintoisen kysymyksen, jota ei ole kovin paljon pohdittu käytännön kielenkuvauksen kannalta: onko suomessa soinnilliset b-...

Lue lisää
Keskustelua 2/1995

Teuvo H. Huotari

Vielä b, g, d

Suomen kielelle vieraat äänteet b, g ja d esiintyvät hauskasti sanassa brigadi, ja sen vastine suomessa prikaati osoittaa noiden äänteiden luonnollisen kohtalon. Äänteet eivät ole vaikeusasteeltaan samanlaiset. d...

Lue lisää
Keskustelua 2/1995

Jaakko Anhava

Miksi kirja- ja puhekielen eroista kannetaan huolta?

Heikki Hurtta kirjoitti Kielikellossa 4/94 (”Onko suomen kielen normitusperusteet arvioitava uudelleen?”), että päinvastoin kuin on tullut yleiseksi tavaksi katsoa, ”Suomen kansa kokonaisuudessaan ei ole koskaan...

Lue lisää

Sisällysluettelo 2/1995

Kielikellon lehdet