2_1995 - Kielikello
null 2_1995
Kielikello 2/1995
-
Artikkeli 2/1995
Taru Kolehmainen
Kansa kielen asialla
Kielitoimistossa on alusta lähtien koottu kieltä koskevia lehtileikkeitä. Tutkija Taru Kolehmainen on selaillut ensimmäisiä leikekirjoja ja seurannut, millaiset kielikysymykset ovat innoittaneet lehti- ja etenkin yleisönosastokirjoittajia osallistumaan yhteisen kielemme huoltoon. Välillä hyvin kiivaaksikin leimahtanut keskustelu pakotti kielenhuollon etsimään suuntaansa.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1995
Aila Mielikäinen
Kirkko seurakunnassa vai seurakunta kirkossa?
Kirkollisessa kielessä sanojen kirkko ja seurakunta merkitykset menevät osittain päällekkäin. Yleisessä kielenkäytössä kirkko liitetään edelleen ensisijaisesti rakennukseen tai kirkkokuntaan, seurakunta taas ihmisyhteisöön. Teologisessa kielenkäytössä sana kirkko on ottamassa seurakunnan merkitystehtäviä. Niitä ongelmia, joihin muutoksessa törmätään, pohtii tässä artikkelissa apulaisprofessori Aila Mielikäinen, joka on kirkon käsikirjaa uudistavan komitean jäsen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan jäsen.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1995
Maija Länsimäki
Montaa-partitiivi
Pronominin moni yksikön partitiivimuoto on monta. Säännönmukaisen monta-muodon asemesta esiintyy kuitenkin sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä kaksoispartitiivi montaa (< monta + a) etenkin...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1995
Paavo Pulkkinen
Viime, viimeinen ja ”viimeisin”
Uutisissa joudutaan tavan takaa puhumaan eripituisista kertomahetkeä edeltävistä aikajaksoista. Tällaisissa yhteyksissä näkee monesti ilmauksia, joissa sana viimeinen sanakirjojen ja kielioppaiden suositusten...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/1995
Anneli Räikkälä
Folkloristiikan termiongelma
Professori Leea Virtanen oli pyytänyt apua termiongelmaan: miksi nimittää ”arkipäiväisuskomuksia”, ”tiedonkiteymiä”, arkielämässä usein suusta suuhun kulkevia viisauksia, joita kaikkia ei ole todistettu mutta...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/1995
Anneli Räikkälä
syntetisoida ja syntesoida
Suomen kielen perussanakirjan toimitus oli tiedustellut, olisiko syytä hyväksyä verbinmuoto syntesoida tähän asti lähes yksinomaisen syntetisoida-muodon rinnalle. Lautakunta suositti ensisijaisesti muotoa ...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/1995
Anneli Räikkälä
samastaa, samastua ja samaistaa, samaistua
Perussanakirjan toimitus oli kysynyt lautakunnan kantaa muotojen samastaa ja samastua sekä samaistaa ja samaistua hyväksyttävyydestä. Kielioppaissa on pidetty suositettavampina i:ttömiä muotoja ...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/1995
Anneli Räikkälä
viive
Perussanakirjan toimitus oli pohtinut, miten sanan viive taivutus olisi kuvattava sanakirjassa. Toimitus oli pitänyt parhaana vaihtoehtoa, jossa esitetään mahdollisina molemmat taivutustavat (astevaihtelullinen...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/1995
Anneli Räikkälä
suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä
Vieraskielisten suomen kielen opetuksessa on käytetty termejä suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä. Kahden termin käyttö on aiheuttanut hämminkiä. Lautakunta katsoi, että tarvitaan kahta termiä:...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1995
Riitta Eronen
Huomioida, ennakoida ja vaieta kielilautakunnan puntarissa
Verbit huomioida, ennakoida ja vaieta ovat perinteisesti kielenhuollon kohteena olleita sanoja, joiden merkitysrajoja on haluttu tähdentää. Varsinkin sanan huomioida käyttämisen huomioon ottamisen sijasta on katsottu...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1995
Eeva Tuominen
Orpanasta kusiiniin – serkun nimitykset suomen murteissa
Muutos kuuluu kieleen yhtä erottamattomasti kuin jatkuva liike kaikkeen muuhunkin inhimilliseen toimintaan. Paitsi kielet myös eri kielimuodot, alueelliset kansanmurteet tai eri ihmisryhmien käyttämät...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1995
Anneli Hänninen
Sokeriserkku
Eduskuntavaalien alla käytettiin eräässä lehtiartikkelissa sanaa sokeriserkku puhuttaessa pääministeri Esko Ahon ja puheenjohtaja Paavo Lipposen kaukaisesta sukulaisuudesta. Millaista sukulaista sokeriserkku...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1995
Irma Nissinen
Kielen uusia kuvia
Kielessä on paitsi tarkoitteita nimittäviä sanoja myös tarkoitteita kuvien tai vertausten avulla esittäviä sanoja, kuvailmauksia ja kuvailevia ilmauksia. Muutama vuosikymmen sitten agraarikulttuuri oli vahva,...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1995
Erkki Lyytikäinen
Silmänkääntöä
Runsas vuosi sitten ilmestyneessä kirjassaan Hetkisen pituus Olli Nuutinen nostaa esiin mielenkiintoisen kysymyksen, jota ei ole kovin paljon pohdittu käytännön kielenkuvauksen kannalta: onko suomessa soinnilliset b-...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1995
Teuvo H. Huotari
Vielä b, g, d
Suomen kielelle vieraat äänteet b, g ja d esiintyvät hauskasti sanassa brigadi, ja sen vastine suomessa prikaati osoittaa noiden äänteiden luonnollisen kohtalon. Äänteet eivät ole vaikeusasteeltaan samanlaiset. d...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1995
Jaakko Anhava
Miksi kirja- ja puhekielen eroista kannetaan huolta?
Heikki Hurtta kirjoitti Kielikellossa 4/94 (”Onko suomen kielen normitusperusteet arvioitava uudelleen?”), että päinvastoin kuin on tullut yleiseksi tavaksi katsoa, ”Suomen kansa kokonaisuudessaan ei ole koskaan...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/1995
-
Kansa kielen asialla
Artikkeli -
Kirkko seurakunnassa vai seurakunta kirkossa?
Artikkeli -
Montaa-partitiivi
Artikkeli -
Viime, viimeinen ja ”viimeisin”
Artikkeli -
Folkloristiikan termiongelma
Suomen kielen lautakunta -
syntetisoida ja syntesoida
Suomen kielen lautakunta -
samastaa, samastua ja samaistaa, samaistua
Suomen kielen lautakunta -
viive
Suomen kielen lautakunta -
suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä
Suomen kielen lautakunta -
Huomioida, ennakoida ja vaieta kielilautakunnan puntarissa
Artikkeli -
Orpanasta kusiiniin – serkun nimitykset suomen murteissa
Artikkeli -
Sokeriserkku
Artikkeli -
Kielen uusia kuvia
Artikkeli -
Silmänkääntöä
Keskustelua -
Vielä b, g, d
Keskustelua -
Miksi kirja- ja puhekielen eroista kannetaan huolta?
Keskustelua