2_1994 - Kielikello
null 2_1994
Kielikello 2/1994
-
Artikkeli 2/1994
Päivi Rintala
Suomen kielen lautakunnan rooli kielenhuollossa
Suomen kielen lautakunta on nykyisen muotoisena ollut olemassa yhtä kauan kuin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, siis vuodesta 1976. Instituutiolla on kuitenkin huomattavasti pitemmät perinteet. Jo vuonna 1949...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1994
Paavo Pulkkinen
Mahotonta ahistusta
Jörn Donner päivitteli taannoin Helsingin Sanomissa (28.12.1993), että monet suomalaiset ovat ruvenneet hylkimään puhuessaan d:tä, sanomaan mahollinen, mahollisuus, mahoton, mahottomuus. Asiasta on käytetty sen...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1994
Sari Maamies
Seurauksena ja tuloksena – määritesuhteen ongelma
Seurauksena- ja tuloksena-essiivien oikeanlainen käyttö on tuottanut monille kirjoittajille ongelmia. Suomen kielen lautakunta käsitteli näitä essiivejä kokouksissaan 10. 5.1993 ja 7.3.1994 tutkija Sari Maamiehen alustuksen pohjalta ja katsoi aiheelliseksi muotoilla niiden käyttöä koskevan ohjeen uudelleen paremmin käytännön tilannetta vastaavaksi.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1994
Ulla Tiililä
Kielenhuolto ja kielellinen seksismi. Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja?
Euroopan neuvoston suosituksen mukaan sen jäsenvaltioiden pitäisi edistää sellaisen kielen käyttöä, joka parantaa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Suosituksen mukaan jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1994
Mari-Erika Rovasalo
Komiteanmietintöjen välittämät mielikuvat – kurkistus virkakielen kääntöpuolelle
Virkakieltä ja sen ongelmia on käsitelty viime vuosina monissa Kielikellon numeroissa (3/92, 4/92, 2/93 ja 3/93). Mari-Erika Rovasalon näkökulma virkakieleen on uudenlainen. Hän tarkastelee virkakielen metaforia eli kielikuvia ja pohtii mielikuvien merkitystä. Miten virkakielen synnyttämät mielikuvat vaikuttavat lukijan tapaan hahmottaa todellisuutta?
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1994
Maija Länsimäki
Saisiko olla kaviaaria vai käykö määhnä?
Helsingin Sanomien ruokatorstai-osastossa (14.10.93) kysyttiin, miksi suomalainen kala ei nappaa Euroopassa. Artikkelissa on pikku jakso myös kielestä: ”Suomalaisten vaatimattomuutta kuvaa sekin, ettei edes...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1994
Maija Länsimäki
Mitä sana hoitaminen tarkoittaa?
Sanat sairaanhoitaja ja sairaanhoito ovat peräisin viime vuosisadalta. Ne mainitaan mm. Lönnrotin suuressa suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (1877). Molemmat ovat todennäköisesti käännöslainoja ruotsin...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1994
Terho Itkonen
”Orkkideoja” ja ”kanttarelleja”. Yksinkertainen vai kaksoiskonsonantti vierassanoissa?
Otsikkosanojani sitoo yhteen kaksi seikkaa. Kummankin tarkoitteet kuuluvat kasvikuntaan, ja kumpaakin kuulee usein äännettävän toisin kuin kirjoitetaan: kaksoiskonsonantti vastaamassa kirjoitusasun...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 2/1994
Sari Maamies
Mediapeliä
Vuoden 1994 presidentinvaalit olivat joukkoviestimien juhlaa – koimme siis kaikkien aikojen mediavaalit. Yhtäkkiä sana media alkoi toistua tiheään. Presidenttiehdokkaat paistattelivat mediajulkisuudessa ja hyödynsivät...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 2/1994
Riitta Eronen
Saippuaoopperasta saippuaksi
Suomalaisetkin ovat viime vuonna oppineet katsomaan televisiosta saippuaoopperoita, loputtomia viihdesarjoja, joiden henkilöistä on tullut kansan yhteisiä tuttavia. Mutta mistä tulee sana saippuaooppera?...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 2/1994
Riitta Eronen
Säilyykö synnyinmaa?
Historian myllerryksessä katoavat kaupungit ja maat – tai ainakin niiden nimiä muutetaan poliittisten suhdanteiden muuttuessa. Pitääkö aikoinaan Leningradissa syntyneen tai opiskelleen ilmoittaa synnyin- tai...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 2/1994
Irma Nissinen
Pitkässä juoksussa
”Uskon, että pitkässä juoksussa koneet vapauttavat ihmiset nauttimaan tuottavuuden noususta lisääntyneen vapaa-ajan muodossa. Mutta se voi olla hyvin pitkässä juoksussa”, sanoi nuori toimitusjohtaja helmikuussa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
alv.
Suositettu arvonlisäveron lyhenteeksi, vrt. lvv. ’liikevaihtovero’.
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
apukoira
Invalidin apuna toimiva koira (vrt. invalidien apuvälineet).
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
etämyynti
Suositettu termiksi kaupankäynnille, jossa myyjä ja ostaja (kuluttaja) eivät kohtaa (esim. posti-, puhelin- ja TV-myynti).
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
exit poll
Mielipidetutkimus, jossa vaalipaikalta poistujalta kysytään, ketä hän äänesti. Suomalaiseksi vastineeksi on ehdotettu mm. ilmauksia äänestyspaikkakysely, äänestyspaikkagallup, vaalipaikkagallup.
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
front office
Julkishallinnossa sovellettava ns. ”yhden luukun periaate”: asiakas saa hoidettua kaikki asiansa samassa paikassa. Suomeksi voidaan puhua yhteis- tai monipalvelusta, esimerkiksi yhteis- tai ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
joutsenmerkki
Pohjoismainen ympäristömerkki, jonka kirjoitusasusta on näkynyt kirjavaa käytäntöä. Päädyttiin suosittamaan pientä alkukirjainta sekä yhteen kirjoittamista ilman yhdysmerkkiä. Mahdollisena pidettiin myös asua ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
kylmätuote
Jääkaapissa tai kylmäaltaassa säilytettävä tuote, ei pakaste.
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
lukemisesteinen
Henkilö, joka vamman tai sairauden vuoksi ei kykene lukemaan normaalia tekstiä. Pidettiin mahdollisena uudissanana (vrt. liikuntaesteinen).
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
optio ja optionaalinen
Englannin sanan option merkitys on ’valinta, (valinnan) mahdollisuus, valinnanvara’. Suomen sanalla optio ei ole näitä merkityksiä, vaan sen merkitys on Suomen kielen perussanakirjan mukaan ’valintaoikeuden...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
palveluseteli
Suositettu sanan ”voucher” tilalle. Palveluseteli oikeuttaa ostamaan tietyllä summalla palveluja, esim. päivähoitoa.
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
pitkäveto
Uuden veikkausmuodon nimitys on aiheuttanut kysymyksiä taivutuksesta: pitkänvedon vai pitkävedon? Molemmat ovat mahdollisia (vrt. pitkänperjantain, pitkäperjantain).
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
portfolio
Suomalainen vastine voi olla tilanteen mukaan osakesalkku tai (esim. valokuvaajan tai mannekiinin) työkansio, näytekansio tai ‑ salkku.
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
romanin kieli, romanikieli
Romaniasiain neuvottelukunnalle on suositettu kielennimitystä romanin kieli. Suositus perustuu siihen, että on olemassa kieltä tarkoittava sana romani (vrt. suomi, suomen kieli). Neuvottelukunta on kuitenkin päätynyt...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
sähkökirja, sähkökirje, sähkölehti
Suositettiin nimityksiksi sähköisessä muodossa olevalle kirjalle, kirjeelle ja lehdelle. Sähkökirjeestä (= elektroninen kirje) suositettiin käytettäväksi lyhennettä E-kirje (mikäli lyhennettä välttämättä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
tuotteistaa
Merkitys on ’muuttaa tuotteeksi’. Esimerkiksi idean kehittäminen tuotteeksi on tuotteistamista. Verbiä käytetään myös puhuttaessa abstrakteista ”tuotteista”: esimerkiksi erilaisista palveluista koostuva paketti...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
faksi
Puhelinneuvonnassa toistuu jatkuvasti kysymys, mikä on suositeltavin vaihtoehdoista telefax, fax, faksi, telekopio. Suosittelemme muotoja telekopio ja faksi: ei siis x:llinen ”fax” (kirjoitetaanhan myös taksi eikä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 2/1994
Sari Maamies
nro ~ n:o
Toinen puhelinneuvonnan vakiokysymys on numero-sanan lyhenne. Muistin virkistämiseksi kerrottakoon tässä, että vaihtoehdot ovat nro ja n:o. Muodot ”no”, ”no.”, ”No.” yms. eivät sen sijaan ole suomalaisia lyhenteitä.
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1994
Taisto Taurén
Terveiset teille, hyvät kielikelloihmiset
Kielikellossa 4/1993 olleet kaksi artikkelia, Jaakko Tapanisen ja Anneli Kauppisen, innostivat minutkin ottamaan kantaa kielemme tilaan. Haluan esittää oman näkökantani. Ei kritiikkinä mainittuja kirjoituksia kohtaan,...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/1994
-
Suomen kielen lautakunnan rooli kielenhuollossa
Artikkeli -
Mahotonta ahistusta
Artikkeli -
Seurauksena ja tuloksena – määritesuhteen ongelma
Artikkeli -
Kielenhuolto ja kielellinen seksismi. Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja?
Artikkeli -
Komiteanmietintöjen välittämät mielikuvat – kurkistus virkakielen kääntöpuolelle
Artikkeli -
Saisiko olla kaviaaria vai käykö määhnä?
Artikkeli -
Mitä sana hoitaminen tarkoittaa?
Artikkeli -
”Orkkideoja” ja ”kanttarelleja”. Yksinkertainen vai kaksoiskonsonantti vierassanoissa?
Artikkeli -
Mediapeliä
Sanakysymyksiä -
Saippuaoopperasta saippuaksi
Sanakysymyksiä -
Säilyykö synnyinmaa?
Sanakysymyksiä -
Pitkässä juoksussa
Sanakysymyksiä -
alv.
Kysyttyä -
apukoira
Kysyttyä -
etämyynti
Kysyttyä -
exit poll
Kysyttyä -
front office
Kysyttyä -
joutsenmerkki
Kysyttyä -
kylmätuote
Kysyttyä -
lukemisesteinen
Kysyttyä -
optio ja optionaalinen
Kysyttyä -
palveluseteli
Kysyttyä -
pitkäveto
Kysyttyä -
portfolio
Kysyttyä -
romanin kieli, romanikieli
Kysyttyä -
sähkökirja, sähkökirje, sähkölehti
Kysyttyä -
tuotteistaa
Kysyttyä -
faksi
Kysyttyä -
nro ~ n:o
Kysyttyä -
Terveiset teille, hyvät kielikelloihmiset
Keskustelua