2_1993 - Kielikello

Artikkeli 2/1993

Matti Vilppula

Onko tulla-futuuri tarpeeton?

”Kirja viileästä laulajasta” oli otsikkona Helsingin Sanomissa viime syksynä (28.10.92) olleella arvostelulla, jossa Seppo Heikinheimo tarkasteli Leena Nivangan kirjoittamaa Lea Piltin elämäkertaa. Heikinheimon...

Lue lisää

Artikkeli 2/1993

Raimo Jussila

Eräs menestystarina

Pronomini eräs oli pitkään eräs oikeakielisyytemme kiusallisimmista knopeista. Sen käyttöala haluttiin rajata sellaisiin tapauksiin, jotka ”puhuja tai kirjoittaja tietää mutta jättää tarkentamatta”. Kielioppaiden,...

Lue lisää

Artikkeli 2/1993

Paavo Pulkkinen

Vanhastavien muotojen vaaroista

Kielen muuttumisen huomaa helpoimmin sanastosta. Kulttuurin, tekniikan ja kaikenlaisen elämänmenon uudet ilmiöt synnyttävät jatkuvasti uusia sanoja, joiden tieltä vanhaa sanastoa puolestaan painuu vähitellen...

Lue lisää

Artikkeli 2/1993

Nina Kamppi

”Kyllä aurinko selkeestin nousi” – mutta sitten meni selvästi pilveen

Moni on viime aikoina kiinnittänyt huomiota siihen, että selkeä on alkanut kielenkäytössä vallata alaa selvältä. Kilpailussa voi jollakulla olla ”selkeä johto” tai ”selkeä epäonni”, kuorsauksen aiheuttama huonounisuus...

Lue lisää

Artikkeli 2/1993

Maija Länsimäki

Voiko sodassa saada iäisyyskutsun? Miten kuoleminen ilmaistaan suomen kielessä

Elintoimintojen täydellisestä ja korjaantumattomasta lakkaamisesta käytetään suomessa teonsanaa kuolla. Se – kuten myös elää-sana – periytyy jo uralilaiselta ajalta eli ainakin viidentuhannen vuoden takaa. ...

Lue lisää

Artikkeli 2/1993

Ulla Tiililä

Virkakielikö persoonatonta? Virkakirje on monen kokin soppa

Onko virkakieli persoonatonta? Miksi se on sellaista? Pitääkö virkakielen olla persoonatonta vai saako se olla persoonatonta? Viranomaisten ja kansalaisten välistä kirjeenvaihtoa tutkinut erikoistutkijan sijainen Ulla Tiililä pohtii henkilöön viittaamisen ongelmia virkakirjeissä.

Lue lisää

Artikkeli 2/1993

Kaino Laaksonen

Kelan kieli puntarissa

Viime vuoden elokuun alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta valtioneuvoston virkakielipäätöksen voimaantulosta. Päätös perustui komiteanmietintöön Kieli ja virkakoneisto (1981:26). Mietinnössä ehdotettiin, että...

Lue lisää

Artikkeli 2/1993

Hannu Paronen

Maratonsanat vainoavat toimittajaa – ja lukijaa

Kun toimittaja istuu näyttöpäätteen ääreen, alkaa armoton taistelu. Vihollinen on virkakieli, sen pitkät ja kaavamaiset virkkeet ja ennen kaikkea ne uuvuttavan pitkät yhdyssanat, joista käytän nimitystä...

Lue lisää

Artikkeli 2/1993

Olli Nuutinen

Rakasta lukijaasi niin kuin itseäsi

Monet suomalaiset päivittelevät tanskan ääntämystä: kuinka ihmeessä kieli voi kuulostaa niin epäselvältä? Ymmärtävätkö tanskalaiset edes toisiaan? Ääntämys on kyllä tanskalaisille itselleenkin ongelma, mutta...

Lue lisää

Keskustelua 2/1993

Matti L. Aho, Ernst Nyberg, Anneli Räikkälä

Päivämäärän merkitsemisestä

Suomen kielen lautakunta ottaa Kielikello-lehden numerossa 4/1992 kielteisen kannan päivämäärän merkitsemiseen kansainvälisen standardin mukaisesti eli järjestyksessä vuosiluku-kuukausi-päivämäärä (1993-01-26)....

Lue lisää

Julkaisuja 2/1993

Saara Welin

Ville Juhani vai Marlo Kornelius, Laura Maria vai Jasna Katriona?

Sitä mukaa kuin lapset ovat käyneet harvinaisiksi, on lasten nimien valinta tullut heidän vanhemmilleen tavattoman tärkeäksi. Ilmiö ei ole yksinomaan suomalainen, vaan se on tuttu myös muualla, ainakin Euroopan...

Lue lisää

2_1993 - Kielikello

Kielikello 2/1993

Onko tulla-futuuri tarpeeton?

Eräs menestystarina

Vanhastavien muotojen vaaroista

”Kyllä aurinko selkeestin nousi” – mutta sitten meni selvästi pilveen

Voiko sodassa saada iäisyyskutsun? Miten kuoleminen ilmaistaan suomen kielessä

Virkakielikö persoonatonta? Virkakirje on monen kokin soppa

Kelan kieli puntarissa

Maratonsanat vainoavat toimittajaa – ja lukijaa

Rakasta lukijaasi niin kuin itseäsi

Päivämäärän merkitsemisestä

Ville Juhani vai Marlo Kornelius, Laura Maria vai Jasna Katriona?

Sisällysluettelo 2/1993

Kielikellon lehdet