2_1989 - Kielikello
null 2_1989
Kielikello 2/1989
-
Artikkeli 2/1989
Liisa Tiittula
Sanomalehtikielellä vaikuttamisen keinoista
Välittävätkö lehdet ”puhdasta” tietoa vai värittävätkö ne uutisia? Voiko sananvalinnalla vaikuttaa lukijan ajatusten suuntaan? Helsingin kauppakorkeakoulun kielten laitoksen johtaja filosofian lisensiaatti Liisa Tiittula käsittelee tässä artikkelissa niitä keinoja, joilla suomalainen sanomalehdistö vaikuttaa lukijan tajuntaan. Artikkeli pohjautuu esitelmään, jonka kirjoittaja piti 21.10.1988 Nykysuomen seuran ja Sanomalehtien Liiton järjestämänä syysteemapäivänä ”Sanomalehtijournalismin muodot ja tyylit”.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1989
Esko Koivusalo
Katteetonta vastuuta ja tyhjää vastaamista¹
Kun terroristijärjestön pommi surmaa ihmisiä, saamme pian joukkoviestimistä lukea ja kuulla, että ”järjestö x ilmoittaa olevansa vastuussa pommiattentaatista”. Milloin on jokin terroristijoukko korvannut...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1989
Tuomo Jämsä
Paljonko on puolta enemmän?
Sana puoli (ja sen monikkomuoto puolet) on sekä lukusana, numeraali, että nimisana, substantiivi. Sen käyttö lukusanana aiheuttaa joskus hämminkiä. Yleiskielessä ilmaus ”A:lla on rahaa puolta enemmän kuin B:llä” on tulkinnaltaan sovinnainen sanonta: siinä puolet lasketaan A:n osuudesta ja merkitys on sama kuin ilmauksella ”A:lla on rahaa kaksi kertaa niin paljon kuin B:llä”. Sanan puoli käyttöä ja eri merkityksiä pohtii kirjoituksessaan filosofian tohtori Tuomo Jämsä.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1989
Matti Punttila
Virolaisten nimien ääntämisestä
Kielikellon edellisessä numerossa puhuttiin paljon Virosta ja viron kielestä. Virosta ja virolaisista kertovien uutisten yleistyessä on hyvä olla selvillä myös siitä, miten virolaiset henkilönnimet ja muutkin nimet äännetään. Filosofian tohtori Matti Punttila selvittää seuraavassa virolaisten nimien ääntämisen pääperiaatteet.
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 2/1989
Anneli Räikkälä
Helsingin biennaali
Helsingissä on vietetty musiikkijuhlia, joista on käytetty vaihtelevia nimityksiä: Helsinki Biennale, Helsinki biennale, Helsingin biennaale, Helsingin biennaali. Mikä olisi suomen kielessä oikea muoto? Sana...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 2/1989
Raija Lehtinen
Petankin ystäville
Sadat suomalaiset harrastavat kesäisin puistoissa ja pihoilla erästä tarkkuusheittopeliksi luonnehdittua kuulapeliä. Nimiä tällä pelillä on monia, mm. seuraavat: petakka, petankka, petankki ja pétanque....
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 2/1989
Anneli Räikkälä
Kolmivuotias ja nelimetrinen
Sanotaanko kolmevuotias vai kolmivuotias, neljämetrinen vai nelimetrinen, seitsemänkiloinen vai seitsenkiloinen, kymmenenkertainen vai kymmenkertainen? Tästä asiasta on ollut kirjoitus Kielikellon ensimmäisessä,...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1989
Irma Nissinen
Talo, joka ei röyhtäile
Köyhtyykö kieli, on kysymys, joka usein esitetään suomen kielen kanssa työkseen puuhastelevalle. Kysymykseen voi antaa monta eri vastausta. Tarkastellaanpa kieltä nyt vaikka suurennuslasi kädessä ja nippu...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/1989
-
Sanomalehtikielellä vaikuttamisen keinoista
Artikkeli -
Katteetonta vastuuta ja tyhjää vastaamista¹
Artikkeli -
Paljonko on puolta enemmän?
Artikkeli -
Virolaisten nimien ääntämisestä
Artikkeli -
Helsingin biennaali
Sanakysymyksiä -
Petankin ystäville
Sanakysymyksiä -
Kolmivuotias ja nelimetrinen
Sanakysymyksiä -
Talo, joka ei röyhtäile
Artikkeli