2_1988 - Kielikello
null 2_1988
Kielikello 2/1988
-
Artikkeli 2/1988
Anneli Kauppinen
Asiatekstin referointi – kielenkäytön perustaito
Tekstin olennaisen sisällön selostaminen, referointi, on jokaiselle kirjoittajalle tarpeellinen taito. Sen pohjana on aina kunnollinen asiatekstin lukemisen taito. Filosofian lisensiaatti Anneli Kauppisen tekemä tutkimus osoittaa, ettei hyvä ylioppilastutkinnon ainekirjoituksen arvosana kerro, kykeneekö kirjoittaja selostamaan tiiviisti asiatekstiä.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1988
Marja Lehtinen
”Lämmin ja kylmä sää ovat vuorotelleet”. Attribuuttirakenne subjektina
Kielikellon tämän vuoden ensimmäisessä numerossa (1/88) oli kirjoitus eräiden attribuuttirakenteiden pääsanojen numeruksesta. Puheena olivat sellaiset kahteen tai useampaan tarkoitteeseen viittaavat rakenteet, joissa saman substantiivipääsanan edellä on useita genetiiviattribuutteja ja (Suomen ja Ruotsin pääministeri ~ pääministerit) tai adjektiiviattribuutteja (1. ja 2. päivänä) tai joissa saman yhdyssanan perusosan edellä on useita määriteosia (Kalevan- ja Yrjänkatu ~ kadut). Kun tällainen numerukseltaan toisinaan ongelmallinen pääsana on lauseessa subjektina, ei aina ole helppo valita predikaatinkaan numerusta. – Seuraavassa esitellään sitä, miten attribuuttirakenteiden nominatiivimuotoisten subjektipääsanojen ja predikaattiverbien kongruenssi nykyisin kirjoitetussa kielessä toteutuu.¹
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1988
Eeva Maria Närhi
Mikä Pohjola, mikä Skandinavia?
Euroopan pohjoisosasta käytetään varsinaisten maannimien lisäksi monia nimiä: Pohjoismaat, Pohjola, Skandinavia. Eri kielissä näiden nimien vastineilla ei tarkoiteta selvästi samaa aluetta, ja samassakin kielessä jollakin nimellä, niin kuin Pohjolalla, voi olla monta eri tarkoitetta. Tästä kielenkäytön epäyhtenäisyydestä ja selkeyttämistarpeesta kirjoittaa toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1988
Osmo Ikola
Toimeentulorajoitteinen laitostalousoppilaitos¹
Viime keväänä oli eräässä lehdessä uutinen, että Varsinais-Suomen emäntäkoulu muuttuu syksyllä Naantalin koti- ja laitostalousoppilaitokseksi. En tiedä, onko nimenmuutos toteutunut, mutta ei se olekaan tärkeää....
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1988
Esko Koivusalo
Rakennemuutoksen merkitysoppia¹
Julkisuus on Suomessa usein yhden sanan varassa. Takavuosina tällainen sana oli konsensus: kun sen avulla luonnehdittiin maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärrystä talous- ja tulopolitiikan...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1988
Riitta Eronen
Sanat kiertämään
Tapana on valittaa lainasanojen tulvaa ja varsinkin englannin ylivaltaa, joka uhkaa viedä meiltä kielen. Jospa vaihteeksi kehuttaisiin, kuinka moni vanha sana sentään on löytänyt uuden paikan muuttuneessa maailmassa....
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 2/1988
Raija Lehtinen
Tuliaiset ja läksiäiset, antelias ja yritteliäs
Tämän jutun tarkoituksena on kertoa, että läksiäiset, vihkiäiset ja eräät muutkin juhlien nimet kirjoitetaan, kuten tässä on tehty eli ilman j:tä. Näin siitä huolimatta, että lausuttaessa nimissä saattaa ääntyä...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 2/1988
Eeva Maria Närhi
Soulista ja Dukakisista kirjoittaville ja puhuville
Olympialaisten lähestyessä on aika palauttaa mieleen kielilautakunnan päätös (17.3.86), jonka mukaan Korean tasavallan pääkaupungin nimi suositetaan suomen kielessä kirjoitettavaksi Soul. Virheellisenä ei ole...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/1988
-
Asiatekstin referointi – kielenkäytön perustaito
Artikkeli -
”Lämmin ja kylmä sää ovat vuorotelleet”. Attribuuttirakenne subjektina
Artikkeli -
Mikä Pohjola, mikä Skandinavia?
Artikkeli -
Toimeentulorajoitteinen laitostalousoppilaitos¹
Artikkeli -
Rakennemuutoksen merkitysoppia¹
Artikkeli -
Sanat kiertämään
Artikkeli -
Tuliaiset ja läksiäiset, antelias ja yritteliäs
Sanakysymyksiä -
Soulista ja Dukakisista kirjoittaville ja puhuville
Sanakysymyksiä