Hyppää sisältöön

2_1987 - Kielikello

null 2_1987

Artikkeli 2/1987

Esko Koivusalo

Sairauksien nimet suomeksi

Tämän vuoden lääkäripäivillä pohdittiin 8. tammikuuta yhden aamupäivän verran kysymystä, tulisiko diagnoosit eli taudinmääritykset kirjoittaa hoitoasiakirjoihin latinaksi, englanniksi vai suomeksi. Nykyisin...

Lue lisää
Artikkeli 2/1987

Veli Matti Huittinen

Diagnoosien kieli. Missä yhteyksissä potilaat ja maallikot törmäävät diagnoosiin?

Lääketiede 87 ‑päivillä pohdittiin 8. tammikuuta, voisiko diagnoosin kirjoittaa selvällä suomen kielellä. Samalla tarkasteltiin suomen kielen asemaa kansainvälistyvässä ja teknistyvässä lääketieteessä. Dosentti Veli Matti Huittinen otti selkeän kannan: potilaan ja maallikon kannalta diagnoosi on voitava paitsi kirjoittaa myös selostaa selvällä suomen kielellä.

Lue lisää
Artikkeli 2/1987

Riitta Eronen

Englanti Ruotsissa – toinen kotimainen kieli

Miten Ruotsissa suhtaudutaan englannin kielen vaikutukseen? Asiaa pohdittiin 1985 konferenssissa, jonka esitelmät julkaistiin Ruotsin kielenhuoltolehdessä Språkvårdissa (1/1986). Esitelmän sisältöä selostaa...

Lue lisää
Artikkeli 2/1987

Helge Rontu

Service Of Disabled Persons. Englanniksi ajateltua suomea

Viisi vuotta sitten valtioneuvosto antoi päätöksen virkakielestä. Sen mukaan lait ja viralliset asiakirjat on jokaisen peruskoulun käyneen voitava ymmärtää. Ne on sillä tavalla kirjoitettava. Miten...

Lue lisää
Artikkeli 2/1987

Aarre Huhtala

Titelonomit ja diplomistit

Professori ja runoilija Unto Kupiaisella oli aikoinaan tapana kutsua oppilaitaan kesämökille jonkinlaiseen hyöty- ja huviseminaariin. Tämän koulutusjakson viimeisenä päivänä professori sitten juhlallisesti...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 2/1987

sirkadiaaninen

Maisteri Aarre Huhtala oli pyytänyt lautakunnan suositusta englannin termin circadian suomenkielisestä kirjoitusasusta. Englannin sanan circadian latinankieliset rakenneosat ovat circa (= noin) ja dies...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 2/1987

”camponomi”

Suomen Matkailuliiton tiedotteesta oli näkynyt, että Suomen Matkailuliitto ja Matkailun edistämiskeskus aloittavat ”camponomi”-koulutuksen ”entistä pätevämmän leirintäaluetoiminnan vetäjäkunnan”...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 2/1987

”teknikantti”

Ammattikasvatushallitus oli tiedustellut sopivaa nimitystä ammattikoulun kone- ja metallitekniikan peruslinjan suorittaneille. Ammattikasvatushallitus oli ehdottanut nimeä teknikantti. Ehdotettua...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 2/1987

dealer

Lautakunta päätti suosittaa, että sanan dealer sijasta käytettäisiin suomenkielisiä vastineita huoltamon hoitaja ja pankkialalla meklari, valuuttakauppias tai valuutta-asiantuntija. Jos halutaan käyttää...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 2/1987

Kaksikielisten kuntien koulujen nimistä

Kaksikielisellä Pohjanmaalla on viime aikoina kirjoitettu päivälehdissä siitä, pitäisikö ruotsinkielisestä koulusta käyttää suomenkielisessäkin tekstissä aina ruotsinkielistä nimeä vai voidaanko käyttää...

Lue lisää
Sanakysymyksiä 2/1987

Raimo Jussila

Tattarista romaaniksi

Suomalaisten Suomeen tulo on hämärän peitossa. Tarkoin on sen sijaan tiedossa, milloin ensimmäiset mustalaiset ovat astuneet maamme kamaralle. Asiakirjojen mukaan he saapuivat Ahvenanmaalle 1559 ja Suomen mantereelle...

Lue lisää
Sanakysymyksiä 2/1987

Anneli Räikkälä

Rekisteröidyn tavaramerkin taivuttaminen

Tavaramerkki voidaan esittää rekisteröidyksi ja suojatuksi käyttämällä nimen perässä rivin yläpuolelle sijoitettavaa merkkiä ®. Kielitoimistolta kysytään usein, mihin merkki sijoitetaan silloin, kun sanaa on...

Lue lisää

Sisällysluettelo 2/1987

Kielikellon lehdet