2_1986 - Kielikello
null 2_1986
Kielikello 2/1986
-
Artikkeli 2/1986
Esko Koivusalo
Julkisuuden puhekielen ongelmat
Kirjoitetun ja puhutun kielen eroista oli Kielikellossa 3 (1970) Pauli Saukkosen valaiseva artikkeli ”Puhekielen luonteesta”. Samassa numerossa Simo O. Hämäläinen kirjoitti aiheesta ”Äänteelliset puhekielisyydet...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1986
Osmo Ikola
Yleispuhekielemme synty
Kirjakieli on yhtenäinen valtakunnallinen kielimuoto. Valtakunnallinen puhekieli ei ole kuitenkaan saavuttanut samanlaista yhdenmukaisuutta kuin kirjakieli. Paikallismurteet ovat pitäneet sitkeästi puoliaan. Koululaitos on yhtenäistänyt puhekieltä, ja sama vaikutus on ollut radiolla ja televisiolla., joissa ohjelmatoiminnan säännöstön mukaan tulee käyttää hyvää yleiskieltä, siis käypää valtakunnallista puhesuomea. Millaiset ovat tämän yleispuhekielen juuret ja kehitysvaiheet? Tätä käsitteli Julkisuuden puhekieli ‑seminaarin avauspuheenvuorossa suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja professori Osmo Ikola.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1986
Esko Koivusalo
Mitkä ryhmät yhteiskunnassa ovat puhuneet tähän saakka kirjakieltä?
Ilmaus ”puhuu kirjakieltä” saattaa tuntua yllättävältä, mutta koska sanonta on kansanomainen, ts. elävää kieltä, ja merkitykseltään yksiselitteinen, sitä on käytetty ”Julkisuuden puhekieli” ‑teemapäivän alustuksen nimessä. Ketkä tätä puhekielen muotoa tarvitsevat ja mihin, siitä esitti käsityksiä kielitoimiston toimistopäällikkö Esko Koivusalo.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1986
Aila Mielikäinen
Nykysuomen murtuvat murrerajat
Aiemmin suomen kielen tutkimuksen päähuomio oli vanhoissa kansanmurteissa. Vasta parin viime vuosikymmenen aikana kiinnostus on suuntautunut nykypuhekieleen. Miten vanhat ja nuoret eri puolilla Suomea puhuvat, murretta vai yleiskieltä vai niiden väliltä? Dosentti Aila Mielikäinen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut sekä vanhaa murretta että nykypuhekieltä. Hän pyrkii alustuksessaan selvittämään, millainen puhe Suomessa on nykyisin todella yleistä ja mistä sen piirteet ovat peräisin.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1986
Klaus Mäkelä
Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen
Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1986
Reijo Maunula
Millaista suullista viestintätaitoa elinkeinoelämän johtoportaan katsotaan tarvitsevan?
Millaista kielenpartta pitäisi käyttää sen, joka esiintyy yrityksen tai organisaation edustajana? Puhujan pitäisi osata valita varma vaihtoehto. Jonkun on pystyttävä opastamaan häntä valinnassa, elleivät peruskoulu ja akateemiset opinnot ole antaneet hänelle riittävän monipuolista kielenkäyttötaitoa. Elinkeinoelämän näkökulmasta puhekielen ongelmia valotti maisteri Reijo Maunula, Johtamistaidon opiston kehitysjohtaja.
Lue lisää
-
Puheenvuoro 2/1986
Tuomo Tuomi
Murre ja yleiskieli
Suomen kirjakieli rakentuu lähes kokonaisuudessaan murteiden varaan: kaikkein kirjakielisimmältäkin tuntuva kielenpiirre on yleensä peräisin jostakin murteesta. Tämä koskee kielen kaikkia piirteitä, äänteistöä,...
Lue lisää
-
Puheenvuoro 2/1986
Auli Hakulinen
Miten julkisuuden puhekieltä tulisi tutkia?
Esko Koivusalo lähti alustuksessaan käsityksestä, jonka mukaan julkisen puhekielen tulisi osua morfologisesti yksiin normitetun kirjakielen kanssa silloin, kun kielenkäyttäjä esiintyy jonkin instituution tai yhteisön...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1986
Raija Ruusuvuori
Millaista kieltä opetuksessa tulisi käyttää?
Jos lahjakas liminkalainen poika ja etevä maaninkalainen tyttö eivät opi yleiskieltä peruskoulussa ja lukiossa, oppivatko he sen lähimmässä korkeakoulussa, joka liminkalaiselle on Oulussa ja maaninkalaiselle Kuopiossa? Kun he aikanaan joutuvat hoitamaan valtakunnallista tehtävää hallinnossa, järjestössä tai yrityksessä, heidän odotetaan osaavan puhua tietyissä tilanteissa huoliteltua yleiskieltä. Koululle on ennestään kuormattu ylen määrin tehtäviä. Voiko aikuisten yleiskieli olla opetuksen kieli ja onko koulun kyettävä opettamaan oppilaille puhekieli, jolla he menestyvät muuallakin kuin toveripiirissä? Näistä kysymyksistä alusti seminaarissa maisteri Raija Ruusuvuori, turkulainen normaalikoulun suomen kielen lehtori.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1986
Kaarina Karttunen
Millaisia puhekielen rekistereitä radion ja television ohjelmissa tarvitaan?
Radion aikakaudella kuultiin paljon ns. lukupuhuntaa, kirjoitetun tekstin ääneen luentaa. Television ohjelmissa valmistelemattoman puhekielen osuus on suurempi. Kuitenkin toimittajien kieli on pysynyt yllättävänkin tiukasti huolitellun puhekielen uomissa. Vaihtelua tietenkin on sallittava, ohjelman laadun ja tavoitteiden mukaan. Onko liikkuma-alaa riittävästi? Radion ja television kannalta kielenkäytön ongelmia käsitteli seminaarissa maisteri Kaarina Karttunen Yleisradion ammattiopistosta.
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/1986
-
Julkisuuden puhekielen ongelmat
Artikkeli -
Yleispuhekielemme synty
Artikkeli -
Mitkä ryhmät yhteiskunnassa ovat puhuneet tähän saakka kirjakieltä?
Artikkeli -
Nykysuomen murtuvat murrerajat
Artikkeli -
Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen
Artikkeli -
Millaista suullista viestintätaitoa elinkeinoelämän johtoportaan katsotaan tarvitsevan?
Artikkeli -
Murre ja yleiskieli
Puheenvuoro -
Miten julkisuuden puhekieltä tulisi tutkia?
Puheenvuoro -
Millaista kieltä opetuksessa tulisi käyttää?
Artikkeli -
Millaisia puhekielen rekistereitä radion ja television ohjelmissa tarvitaan?
Artikkeli