2_1984 - Kielikello
null 2_1984
Kielikello 2/1984
-
Artikkeli 2/1984
Paavo Pulkkinen
Tarpeellista ja turhaa lainatavaraa
Suomen kieltä on tapana pitää omillaan toimeentulevana kielenä. Ulkomaiset suomen kielen opiskelijat – joita muuten on enemmän kuin äkkipäätään luulisikaan – tuntevat huomattavaksi vaikeudeksi sen, että sanasto on indoeurooppalaisten kielten kannalta enimmäkseen outoa, vasiten opeteltavaa. Tarkemmin asiaan syventyvä huomaa kyllä, että suomikin on aikojen kuluessa ominut tavattomasti aineksia vieraista kielistä. Niitä ei vain ole aina helppo erottaa omapohjaisista ilmauksista.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1984
Matti Vilppula
Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan”
Kirjakielen säännön mukaan vain alkaa sataa on hyväksyttävää kieltä, alkaa satamaan ei. Länsisuomalaisten on ollut vaikea sisäistää tätä sääntöä. Puhekielessä alkaa satamaan ja alkaa sataa ovat Länsi-Suomessa tavallisia. Tämä näkyy myös koululaisten aineissa. Silloin tällöin tämän länsimurteisen piirteen kuulee myös radiossa ja televisiossa. Päivälehden mielipidesivuilla alkaa satamaan on pysyväinen kritiikin aihe. Mistä johtuu ”väärän” muodon sitkeys? Matti Vilppula käsittelee asiaa Suomen murteiden sanakirjan sekä Vanhan kirjasuomen sanakirjan kokoelmien perusteella ja Osmo Ikola Lauseopin arkiston tietojen valossa.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1984
Osmo Ikola
Tyyppien alkaa tehdä, alkaa tekemään ja ruveta tekemään yleisyyssuhteista
Kielenkäyttöä koskevia suosituksia käsiteltäessä on usein murteiden edustuksella olennainen merkitys. On otettava huomioon eri ilmaustyyppien esiintymisalueet, mutta sekään ei yksin riitä. Myös tieto eri...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1984
Esko Koivusalo
Kielenkäytön pulmia. Naistenlehtien ”Aatami ja emäntänsä”
Kielikellossa 2/1978 kiinnitettiin huomiota hänen-sanan poisjättöön sellaisissa lauseissa kuin ”Rehbinderin Kaisu ja miehensä Lasse ovat puuhaihmisiä”. Enin osa esimerkeistä oli kuvatekstejä tai otsikoita, tyyppiä...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 2/1984
Anneli Räikkälä
henki ja henkilö
Viime kesänä yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen aikaan eräs kielitoimiston puhelinneuvontaan soittanut mies oli närkästynyt siitä, että kisakatsomossa oli kuulutettu olevan niin ja niin monta henkeä....
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 2/1984
Anneli Räikkälä
hapan laskeuma
Helsingin Sanomissa oli 15. maaliskuuta otsikko ”Happosade puree pakkasella”. Kirjoitus käsitteli ”ilmansaasteiden eli happosateen” vaikutusta havupuihin. Lehdissä ja tietoteoksissakin on jo pitkään kirjoiteltu...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 2/1984
Anneli Räikkälä
EEC ja EC
Lyhenteitä EEC ja EC käyttävät monet kirjoittajat ikään kuin ne merkitsisivät samaa. Ne tarkoittavat kuitenkin eri asioita. EEC on lyhenne Euroopan talousyhteisön englanninkielisestä nimestä European Economic...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 2/1984
Anneli Räikkälä
uudis- vai uutis-
Keittääkö suomalainen uudisasukas uudispuuroa vai uutisasukas uutispuuroa? Sanat uudis- ja uutis- yhdyssanan alku- eli määriteosana menevät joskus solmuun muiltakin kuin niiltä, joiden murteessa t on...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 2/1984
Anneli Räikkälä
”uutisoida”
Pakinoitsija Olli riemastutti lukijoitaan keksimällä sanan näköisiä ”uudissanoja”. Niiden vitsinä oli usein se, että mallina oli käytetty aivan vierastyyppistä sanaa. Häkellyttävää oli, että sanat myöhemmin...
Lue lisää
Sisällysluettelo 2/1984
-
Tarpeellista ja turhaa lainatavaraa
Artikkeli -
Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan”
Artikkeli -
Tyyppien alkaa tehdä, alkaa tekemään ja ruveta tekemään yleisyyssuhteista
Artikkeli -
Kielenkäytön pulmia. Naistenlehtien ”Aatami ja emäntänsä”
Artikkeli -
henki ja henkilö
Sanakysymyksiä -
hapan laskeuma
Sanakysymyksiä -
EEC ja EC
Sanakysymyksiä -
uudis- vai uutis-
Sanakysymyksiä -
”uutisoida”
Sanakysymyksiä