2_1983 - Kielikello
Kielikello 2/1983
- Artikkeli 2/1983
Taru Kolehmainen
Ruoka-alan sanaongelmia. Ruokasanoja suomalaisemmin
Ruoka-alan sanaston melkoinen kansainvälisyys aiheuttaa jatkuvasti kirjoitusongelmia. Niitä yritetään ratkoa tavanomaisin keinoin, pyrkimällä mahdollisimman helppokäyttöisiin ja ‑ymmärteisiin sana-asuihin. Yleensä...
Lue lisää
- Artikkeli 2/1983
Liisa Huovinen-Nyberg
Ruokalajit
Täsmällinen kielenkäyttö on ravintola- ja kotitalousalalla tärkeää, jotta aterian nauttijat tietäisivät, mitä he syövät. Tärkeää on myös, että ruokalajien nimitykset olisivat esimerkiksi ravintoloiden ruokalistoilla...
Lue lisää
- Artikkeli 2/1983
Eija-Riitta Grönros
Ruoan valmistamista tarkoittavia sanoja
Ruoka voidaan kypsentää monella muullakin tavalla kuin keittämällä tai paistamalla . Samoin on keittämisessä ja paistamisessa monia vivahde- ja aste-eroja, joilla on omia nimityksiä. Esimerkiksi ruskistaminen on...
Lue lisää
- Artikkeli 2/1983
Anneli Räikkälä
Juustojen nimistä
Suomessa on vanhastaan tehty kotitarpeiksi juoksutinjuustoja etupäässä Länsi-Suomessa. Ne on valmistettu tavallisesti lehmänmaidosta. Tuoreina syötävistä, puisessa kehässä valmistettavista juustoista käytetään nimeä ...
Lue lisää
- Artikkeli 2/1983
Pirjo Rantalainen
Mausteet
Suomalainen ei enää mausta ruokiaan pelkällä pippurilla ja suolalla. Kaupan on nykyisin monenlaisia yrttimausteita, maustesekoituksia ja pippureitakin useita lajeja. Mausteet tuodaan kaukomaista. Nimet tulevat...
Lue lisää