2_1979 - Kielikello
null 2_1979
Kielikello 2/1979
-
Artikkeli 2/1979
Liisa Huovinen-Nyberg
Kantatiellä 66 ja kantatie 66:lla?
Suomessa erisnimi voi muodostaa joko sanaliiton tai yhdyssanan sellaisen yleisnimen kanssa, joka ilmaisee erisnimen tarkoitteen lajin tai luokan: piispa Tuomaalle, Tuomas piispalle. Seuraavassa käytän erisnimen...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1979
Eeva Maria Närhi
Kiinan erisnimien latinaistaminen
Eri kielten erisnimien siirtäminen toisesta kirjainjärjestelmästä toiseen on nimistönhuollon vaikeimpia tehtäviä. Kansainvälisessä nimistönhuollossa on asetettu tavoitteeksi laatia yhteiset järjestelmät, joiden mukaan...
Lue lisää
-
Artikkeli 2/1979
Terho Itkonen
Kaksoispiste vai ajatusviivat?
Kaksoispisteen käyttö on tuttua ja tavallista ”ennen luetteloa, jota sen edellä oleva teksti panee odottamaan”, niin kuin asia on sanottu Matti Sadeniemen kirjoittamissa Kielikellon välimerkkiohjeissa (Kielikello 2 s....
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1979
Heikki Mäenpää
Kieli, sanoma
Kielikello-lehden numerossa 1/1979 fil. toht. Päivi Rintala käsitteli mm. hallintokielen koukeroita. Tyypilliseksi esimerkiksi oli valittu virke keskiasteen koulutuksen kehittämistä koskevan hallituksen lakiesityksen...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1979
Päivi Rintala
Edellä olevan johdosta
Toivoakseni opetusneuvos Mäenpäällä on tällä välin ollut tilaisuus lukea llinen-johdosten käyttöä koskeva kirjoitukseni kokonaan. Vastine osaltaan todistaa, että llinen-johdosten liikakäyttö on omiaan...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/1979
Esko Koivusalo
Kenelle laki perustellaan
Jos suomen kielen tutkija ei saa selvää, mitä lain perusteluihin kirjoitettu virke tarkoittaa, voi tulkintavaikeuksia olla myös Suomen kansan edusmiehillä. Laki keskiasteen koulutuksen uudistamisesta on paikoin...
Lue lisää