1_2023 - Kielikello
Kielikello 1/2023
Julkaisun muut jutut
-
1/2023
Riitta Korhonen
Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä – yleiskielitalkoiden satoa
Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?
Lue lisää
-
1/2023
Aurora Salmi
Nimisekoilua vai mielikuvamarkkinointia? Englanninkieliset julkishallinnon nimet verkkokeskusteluissa
Itella, Traficom, No-Harm Center, Fintraffic, Destia, VR FleetCare, Business Finland… Moni julkinen toimija hakee innoitusta nimeämiselle muualta kuin maamme kansalliskielistä. Kaikista julkishallinnon nimien ominaisuuksista juuri kielivalinta puhuttaa verkkouutisten keskustelupalstoilla nimestä ja uutisesta toiseen. Eikä kansalaisilla ole juuri kehuja jaettavana.
Lue lisää
-
1/2023
Petra Saarnisto
Havaintoja uudissukunimien sanastosta ja rakenteesta
Aiempaa useampi haluaa itselleen tai perheelleen sellaisen sukunimen, jota ei ole käytössä kenelläkään muulla. Millaiset sanat ovat yleisimpiä uudissukunimissä? Entä millaisia nimet ovat rakenteeltaan?
Lue lisää
-
1/2023
Henni Pajunen
Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan
Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.
Lue lisää
-
1/2023
Anni Moilanen ja Henna Leskelä
”Äänikirjat ovat osa kirjallisuuden jatkumoa” – kustantamo luottaa tulevaan
Äänikirjat ovat viime vuosina mullistaneet kirja-alaa. Audiomuodon suosio muuttaa kustantamojen toimintatapoja ja vaikuttaa siihen, mitä on otettava huomioon kirjaa toimitettaessa. Kosmoksen kustannuspäällikkö Anni Moilanen vastasi Kielikellon kysymyksiin.
Lue lisää
-
1/2023
Eeva Öörni
Asiakasviestinnän sävyvalinnat: kasvoja säästäen vai haastaen?
Asiakaslähtöisiä yrityksiä ja organisaatioita kiinnostaa, millaisen fiiliksen niiden viestintä asiakkaalle luo. Tuo tuntu tai tunnelma syntyy useista viestinnällisistä tekijöistä, mutta myös tekstien sävystä: siitä, mitä kieli kertoo organisaation suhtautumisesta asiakkaaseen.
Lue lisää
-
1/2023
Bianca Ortiz Holmberg
Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa
Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.
Lue lisää
-
1/2023
Heikki Hurtta
Nettain kaulassa
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan murteiden sanastoon kuuluvat muun muassa semmoiset muualla enimmäkseen tuntemattomat sanat kuin nettain, keeki ja mukirenssi. Mikä näitä sanoja yhdistää ja mikä on näiden ensi kuulemalta kummallisilta tuntuvien sanojen selitys?
Lue lisää
-
1/2023
Petri Lauerma
Sanakirjamiehen vastaisku Lönnrotin sanakirja suomeksi ja muutakin kielestä kadonnutta
Kalevi Koukkusen uusi sanakirja Peltoveturi ja notkistelija on valtava opus täynnä sanoja, jotka ovat joko kadonneet käytöstä tai joita ei ole koskaan edes juuri käytetty.
Lue lisää
-
1/2023
Elina Heikkilä
Näkökulmia kielten välisiin suhteisiin Turun historiassa
Monitieteinen teos kartoittaa kielten ja kielenkäyttäjien vuosisataista rinnakkaiseloa Turussa – ja vähän yhteentörmäyksiäkin.
Lue lisää
-
1/2023
Ulla Onkamo
Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipisteiden nimet
Lue lisää
-
1/2023
Henna Makkonen-Craig
Infrastruktuuri-sanalle vastineita?
Lue lisää
-
1/2023
Elina Wihuri
Pohjalaismaakunnat – iso vai pieni alkukirjain?
Lue lisää