1_2022 - Kielikello
Kielikello 1/2022
Julkaisun muut jutut
-
1/2022
Matti Räsänen
Suomen kieli kansalliskielistrategiassa
Joulukuussa 2021 julkaistiin Suomen uusi kansalliskielistrategia. Strategian uudistaminen on sisältynyt Marinin hallituksen ohjelmaan. On entistä selvempää, että myös valtiovalta haluaa turvata suomen kielen aseman ja estää sen käyttöalan kaventumisen. Tämän ja monen muun strategiassa mainitun päämäärän saavuttamiseksi on hahmoteltu suuri joukko toimenpiteitä.
Lue lisää
-
1/2022
Leena Nissilä
Suomen kielivaranto muutoksessa
Suomessa puhuttavien äidinkielten määrä on lisääntynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä, ja kielet ovat entistä enemmän esillä yhteiskunnassa. Osa kielivarannosta on kuitenkin piilossa. Tarvitaan uudenlaisia keinoja kielten oppimisen ja käytön tukemiseksi, jotta olemassa olevaa kielivarantoa voidaan hyödyntää parhaalla tavalla.
Lue lisää
-
1/2022
Lari Kotilainen, Salla Kurhila, Inkeri Lehtimaja
Monikielinen työpaikka – tehokkuuden, vaivattomuuden vai kielenoppimisen ehdoilla?
Monikielisten työpaikkojen yhteiseksi kieleksi tarjotaan usein englantia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että englantikaan ei välttämättä riitä yhteisen kommunikaation tarpeisiin. Kaikille työpaikoille ja kaikkiin tilanteisiin ei ole vain yhtä toimivaa ratkaisua: joskus yhteiseksi kieleksi sopii englanti, joskus suomi, joskus voidaan käyttää eri kieliä rinnan. Tärkeää on työyhteisön kielitietoisuus ja joustavuus kielikysymysten ratkaisuissa.
Lue lisää
-
1/2022
Minna Intke-Hernandez
Mikä on riittävän hyvää suomea?
Arjen kohtaamiset ovat kielenoppijalle tärkeitä, sillä niissä hän voi havainnoida kieltä, kokeilla omaa kielitaitoaan ja kokea olevansa yhteisössä osallinen. Miten voisimme madaltaa kynnystä tulla ja päästä mukaan kohtaamisiin? Kysymys osallisuudesta on tärkeä, sillä juuri joukkoon kuulumisen kokemus voi olla ratkaisevaa kotoutumisen ja kielitaidon kehittymisen kannalta.
Lue lisää
-
1/2022
Henri Satokangas
Kuinka termejä esitellään lukijalle yleistajuisissa tietokirjoissa?
Kun jonkin tutkimusalan aiheista kerrotaan suurelle yleisölle suunnatun kirjan kansien välissä, alan termejä täytyy avata lukijalle tavalla tai toisella.
Lue lisää
-
1/2022
Tarja Heinonen
Kulttuuri-ihmisiä
Meistä kaikista on kenties huomaamattammekin tullut monenlaisen kulttuurin harrastajia. Ihmisinä jakaudumme vastaavasti erilaisiin tyyppeihin tai joukkoihin – ja joskus oma paikka löytyy joukkojen välistä tai ulkopuolelta.
Lue lisää
-
1/2022
Nina Kamppi
Ruoto emättimessä – sanojen ja merkitysten taivalta
Sana emä tarkoittaa murteissa äitiä, mutta sille on lisäksi kehittynyt runsaasti myös muita merkityksiä. Samakantaisia johdoksiakin on paljon, kuten emakko, emäntä ja emätin. Murteissa ja nykykielessä viimeksi mainitulla sanalla ei kuitenkaan viitata samaan anatomiseen kohteeseen.
Lue lisää
-
1/2022
Henna Leskelä
Stadiässä – kokoaan suurempi äänne
Kielitieteilijät ja historioitsija kertovat ”helsinkiläisen s:n pitkän ja laajan tarinan”.
Lue lisää
-
1/2022
Klaus Laalo
Helsingin slangin sanakirjo yleiskielen sanojen suunnasta
Kielentutkija Jeongdo Kim kiinnostui Helsingin slangista tehdessään Suomessa väitöskirjaansa. Kun hän tutustui professori Heikki Paunoseen, ilmeni, että molempia kiinnostaisi tehdä Heikki ja Marjatta Paunosen...
Lue lisää
-
1/2022
Sari Maamies
Työtoverin ja ystävän muistoksi Riitta Eronen 1954–2021
Joulukuussa itsenäisyyspäivän jälkeisenä arkiaamuna saimme suru-uutisen: Kielikellon entinen toimittaja ja päätoimittaja, kielenhuoltaja, kotuslaisten arvostama työtoveri ja hyvä ystävä Riitta Eronen on kuollut. ...
Lue lisää
-
1/2022
Henna Makkonen-Craig
Minglailua, tutustumista ja rentoa yhdessäoloa
Lue lisää
-
1/2022
Aurora Salmi
Hämähäkin tapaus
Lue lisää
-
1/2022
Ella Hyvönen
Elämää taigalla – vai taigassa?
Lue lisää
-
1/2022
Kirsti Aapala, Petra Saarnisto
Kaakonkulma
Lue lisää
-
1/2022
Riina Klemettinen
Viirukissa ja tulikoira – sanoja vanhasta talosta
Lue lisää