1_2020 - Kielikello
Kielikello 1/2020
Julkaisun muut jutut
-
1/2020
Henna Leskelä
Kielenhuollon merkkivuotta juhlitaan monin tavoin
75-vuotisjuhlat ovat alkaneet, ja kaikki on kutsuttu.
Lue lisää
-
1/2020
Riitta Korhonen, Aino Piehl
Tähdenvälejä ja kohokohtia Kielitoimiston vuosikymmeniltä
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Kielitoimisto avasi ovensa. Tuosta voi laskea järjestäytyneen kielenhuoltotyön alkaneen. Tässä jutussa esitellään muutamia poimintoja ja välähdyksiä Kielitoimiston vaiheikkaalta taipaleelta. Mitä, milloin, miksi – ja kuinka sitten kävikään? Puhelinneuvontakin on luupin alla.
Lue lisää
-
1/2020
Leena Joki
Eihän kahta rakastella sovi
Erotiikka, eroottinen rakkaus ja seksi keräävät puoleensa niin suoria kuin kierteleviäkin ilmauksia. Tällaiset tunnekylläiset ilmaukset ovat erityisen herkkiä merkitysten muutoksille. Muutosten kulkua voi seurata eri aikoina toimitetuista sanakirjoista.
Lue lisää
-
1/2020
Minna Pyhälahti
Tykkääthän jo meistä somessa!
Sosiaalisessa mediassa tykkääminen on usein julkista ja siihen suorastaan kehotetaan. Tykkäys voi tarkoittaa pelkkää nopeaa klikkausta, eikä sometykkääjä välttämättä lupaa syvällistä sitoutumista.
Lue lisää
-
1/2020
Elina Heikkilä
Lemmen varjopuolella – seksuaalisanastoa Ruotsin vallan aikaisissa lakiteksteissä
Laissa ei puhuta rakkaudesta, ainoastaan sukupuoliyhteydestä joko väärän kumppanin kanssa tai vähintäänkin väärässä tilanteessa, siis rangaistavasta teosta. Itse sukupuoliaktilla on harvoin todistajia, mutta todistuksesta käy naisen raskaudentila ja lapsen synnyttäminen. Miten tämä kaikki näkyy sananvalinnassa?
Lue lisää
-
1/2020
Terhi Ainiala, Jarmo Harri Jantunen
Slanginimet Hesa ja Stadi Suomi24-keskusteluissa – korpusonomastinen kurkistus
Nimet Hesa ja Stadi mielletään melko latautuneiksi, ja niihin liitetään paljon mielikuvia. Monilla on myös käsitys siitä, ketkä näitä nimiä käyttävät. Mutta millaisia ovat näihin slanginimiin liittyvät keskustelut todellisuudessa? Kurkistus Suomen suosituimmalle keskustelupalstalle paljastaa, mistä puhutaan silloin, kun Helsingistä puhutaan slanginimillä.
Lue lisää
-
1/2020
Petra Saarnisto
Usko, Toivo ja Lempi
Suomalaisessa nimistössä on oma vastineensa antiikin ajoilta lähtöisin olevalle nimitriolle. Lempi ja Toivo ovat ikivanhoja itämerensuomalaisia nimiä, sittemmin kolmikko on täydentynyt Uskolla.
Lue lisää
-
1/2020
Mari Siiroinen, Heli Tissari ja Ulla Vanhatalo
Mennään tunteisiin – ja puhutaan niistä yksinkertaisilla sanoilla
Kielten kesken on eroja siinä, miten tunteisiin viittaavia sanoja käytetään ja millaisia merkityksiä niillä on. Miten eri kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan tunteista puhuttaessa? Niin sanottua alkusanakieltä on esitetty keinoksi tunnesanojen merkityksen kuvailuun.
Lue lisää
-
1/2020
Henna Leskelä
Pyyhkäisyllä päiväkahviseuraa tai tosirakkautta – seuranhaun tekstikäytänteitä 2020-luvulla
”32-v. poikamies haluaa kirjeenvaihtoon kunnollisen neidin tai leskirouvan kanssa” kuului ilmoitus Helsingin Sanomissa toukokuussa 1946. Miltä seuranhakuilmoittelu näyttää nykypäivänä?
Lue lisää
-
1/2020
Riina Klemettinen, Anna Ryödi
Urospottuja ja koiraskukkia
Uros ja koiras kuuluvat kumpikin arkiseen perussanastoon niin murteissa kuin nykyisessä yleiskielessäkin, eikä niiden käyttely tavallisesti tuota suurta päänvaivaa – ainakaan ennen kuin alkaa pohtia sanaparin työnjakoa.
Lue lisää
-
1/2020
Heikki Hurtta
Heti lemmessä
Myös kansan keskuudessa on puhuttu lempeistä tunteista. Lempi-sanalla on murteissa kuitenkin yleiskielestä poikkeavia merkityksiä ja käyttötapoja.
Lue lisää
-
1/2020
Sari Maamies
Epätavallisia vertailumuotoja: harvaan asutumpi vai harvemmin asuttu?
Uutisessa kerrottiin, että "Suomen harvaan asutuimman kunnan koko lukio mahtuu yhteen huoneeseen”. Ilmauksen "harvaan asuttu" superlatiivimuoto "harvaan asutuin" kiinnittää huomiota: miten vertailumuodot muodostetaan tällaisista sanoista?
Lue lisää
-
1/2020
Jussi Pahikkala
Pilkku väärässä paikassa
Tiedotusvälineissä näkee nykyisin paljon kirjoittajien pyrkimystä muodostaa selvempiä lauserakenteita lisäämällä lauseeseen pilkku, eritoten lauseenalkuisen lauseenvastikkeen ja muun lauseen väliin. Esimerkiksi ...
Lue lisää
-
1/2020
Matti Punttila
Murremiehen oivalluksia ja muisteluksia
Erkki Lyytikäisen uusin kirja Sehän on murretta! perustuu tekijän mukaan unessa saatuun ideaan. Kirjassa käsitellään murreilmiöitä, jotka tavalla tai toisella ovat levittäytyneet rajojensa ulkopuolelle. Niillä on...
Lue lisää
-
1/2020
Ulla Onkamo
Al-Holin leirin pakolaiset
Lue lisää
-
1/2020
Henna Makkonen-Craig
Mitä vikaa on ilmauksessa "ovat valittu"?
Lue lisää
-
1/2020
Henna Makkonen-Craig
Etäneuvottelu, verkkokokous, nettipalaveri
Lue lisää
-
1/2020
Henna Makkonen-Craig
Tunniste, "läpyskä" ja "lätkä"
Lue lisää
-
1/2020
Henna Makkonen-Craig
Pohjantervajaiset ja harjannostajaiset
Lue lisää
-
1/2020
Hanna Virtakangas
Taas tää peli lagaa!
Lue lisää