1_2019 - Kielikello
Kielikello 1/2019
Julkaisun muut jutut
-
1/2019
Tanja Helminen
Suomalaisen sisun jäljillä
Suomalaisessa kirjallisuudessa sisulla on uhmattu ja vastustettu, sinnitelty sitkeästi, tehty työtä, taisteltu ja voitettu. Mutta milloin alettiinkaan kirjoittaa suomalaisesta sisusta?
Lue lisää
-
1/2019
Minna Maijala
”Käsitykset fennomania ja svekomania eivät minulle enää eksisteeraa” – kaksikielinen Minna Canth
Minna Canth tunnetaan merkittävänä 1800-luvun suomalaisen realismin edustajana, mutta hänen kirjalliseen taipaleeseensa liittyvät läheisesti myös kielikysymykset. Vuosi 2019 on Minna Canthin juhlaa, sillä hänen syntymästään on kulunut 175 vuotta.
Lue lisää
-
1/2019
Maisteri Simo Frangén
Suomen kielen ylin taso: palindromi
”Saippuakauppias” lienee yleisesti tunnetuimpia suomenkielisiä palindromeja: se on kirjainjono, jonka merkitys on etu- ja takaperin sama. Palindromien laatiminen on vaativaa, mutta suomen kieli tarjoaa rakenteensa vuoksi hyvät mahdollisuudet pitkiinkin palindromeihin, jopa palindromirunouteen.
Lue lisää
-
1/2019
Petri Lauerma
Keinotekoisten kielten pitkä taival
Ihmisten välistä viestintää helpottamaan luotiin aikoinaan monia keinotekoisia kieliä. Muutamia niistä käytetään vieläkin. Seuraavassa esiteltävä Kauko Kämäräisen teos ”Keksittyjä kieliä, unohtuneita utopioita” käsittelee yhdeksää eri aikoina luotua kieltä.
Lue lisää
-
1/2019
Riina Klemettinen
Mäkimiehen mietelauseet
Matti Nykänen muistetaan paitsi olympiavoittajana ja julkisuuden henkilönä myös omintakeisten aforismien keksijänä.
Lue lisää
-
1/2019
Ulla Onkamo
Millaisia ovat asialliset, selkeät ja ymmärrettävät nimet?
Virastojen sekä julkishallinnon palveluiden ja hankkeiden nimiä koskevat samat hyvän kielenkäytön vaatimukset kuin muutakin viranomaisten käyttämää kieltä. Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä nimi on lopulta kaikkien etu.
Lue lisää
-
1/2019
Sirkka Paikkala
Uusi etu- ja sukunimilaki voimaan
Vuoden 2019 alussa tuli voimaan uusi etu- ja sukunimilaki. Lainmuutos muun muassa mahdollistaa nyt neljä etunimeä sekä runsaasti vaihtoehtoja avo- ja aviopuolisoiden sekä lasten sukunimen valintaan.
Lue lisää
-
1/2019
Anne Helttunen, Tuula Uusi-Hallila
Naisista on moneksi – kaunokirjallisuuden naisten etunimiä
Kun kirjailija valitsee luomalleen hahmolle nimen, hän rakentaa samalla henkilökuvaa. Kirjailijalle nimi ei ole enne vaan monesti hyvinkin tarkkaan harkittu osa teoksen maailmaa. Klassikkokirjallisuus on täynnä toistuvia nimiä, ja osa niistä kantaa niin vahvoja merkityksiä, että ne yltävät nykypäivään asti. Hyviä esimerkkejä ovat Aleksis Kiven, Minna Canthin ja Juhani Ahon tuotannon nimivalinnat.
Lue lisää
-
1/2019
Tiina Manni-Lindqvist
Kissankulmat ja Ruikonperät todellisuudessa – kyläkuntien nimet Suomessa
Asukkaat hahmottavat kotikulmiaan usein hienovireisesti. Virallisten eli maarekisteriin merkittyjen kylien lisäksi nimiä on annettu myös muulle asutukselle. Astrid Lindgrenin luomalla Kissankulmalla ja Jaakko Tepon laulujen Ruikonperällä on vastineita todellisuudessa. Millaisia ne ovat? Miten epävirallisia kyliä, taloryhmiä ja kulmakuntia on nimetty eri puolilla Suomea?
Lue lisää
-
1/2019
Elina Wihuri
Jokioislainen vai jokioistelainen? – asukkaiden nimitykset
Kuinka puhutaan henkilöstä, joka asuu Jokioisissa? Onko hän jokioislainen vai jokioistelainen? Entä jos asuu Nakkilassa, Rovaniemellä tai Varkaudessa: onko silloin nakkilalainen vai ”nakkilainen”, rovaniemeläinen vai ”rovanieminen”, varkautelainen vai ”varkauslainen”?
Lue lisää
-
1/2019
Riitta Korhonen
Pystyy vastata, joutuu antaa, voi juoksee – verbimuodot muutoksessa
Rakenteen ”en pysty vastaamaan” sijasta näkee ja kuulee yhä useammin sellaisia ilmauksia kuin ”en pysty vastata” tai ”en pysty vastaa”. Mistä ilmiössä on kyse?
Lue lisää
-
1/2019
Riikka Tervonen
Lähärettihin kihiloolle
Pohjalais- ja savolaismurteissa sekä niiden lähialueilla voi kuulla sellaisia sanojen ääntämyksiä kuin "talavi", "kolome". Kyse on ääntämistä helpottavista siirtymävokaaleista eli svaavokaaleista. Eräissä yhteyksissä svaavokaalit ovat erityisen poh(o)jalaisia.
Lue lisää
-
1/2019
Erkki Lyytikäinen
Oikeusjärjestelmästä toiseen
Tavallinen suomalainen törmää lähes päivittäin Yhdysvaltain oikeusjärjestelmään uutisissa, televisiosarjoissa ja kaunokirjallisudessa. Eri oikeusasteiden nimitysten suomentaminen ei ole helppoa.
Lue lisää
-
1/2019
Elina Heikkilä
Artikkelikokoelma luovasta tietokirjoittamisesta
Myös tietokirjan kirjoittaja voi hyödyntää luovan kirjoittamisen menetelmiä. Luova tietokirja risteyttää piirteitä perinteisestä asiatyylisestä tietokirjasta ja kaunokirjallisesta tarinankerronnasta.
Lue lisää
-
1/2019
Elina Wihuri
Virrat-nimen taivutus
Lue lisää
-
1/2019
Ulla Onkamo
Gulfin alue viittaa Persianlahden arabimaihin
Lue lisää
-
1/2019
Riitta Hyvärinen
Suomalais-irakilainen, Suomen irakilainen ja suomenirakilainen
Lue lisää
-
1/2019
Henna Makkonen-Craig
Veljespuolue, sisarpuolue, serkuspuolue
Lue lisää
-
1/2019
Elina Wihuri
Maakunnat ja niiden asukkaat
Lue lisää