1_2016 - Kielikello

Alkusanat 1/2016

Riitta Eronen

Kieli edellä

Mitä Suomessa tapahtuikaan vuonna 1976? Silloin laadittiin mm. sellaiset vaikutuksiltaan kauaskantoiset lait kuin tupakkalaki ja laki kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustamisesta. Nyt vietetään siis Kotuksen...

Lue lisää

Artikkeli 1/2016

Pirkko Nuolijärvi

Kotimaisten kielten keskus täyttää 40 vuotta

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 1976. Neljän vuosikymmenen varrella moni asia ‒ nimikin ‒ on muuttunut, mutta Kotus elää ja toimii edelleen aktiivisesti suomen ja ruotsin kielen parissa kaikenkielisten suomalaisten hyödyksi.

Lue lisää

Artikkeli 1/2016

Eija-Riitta Grönros

Päivitetty Kielitoimiston sanakirja

Kun sanakirjaa päivitetään, siihen lisätään uusia hakusanoja. Sen lisäksi tehdään paljon muitakin muutoksia, lisäyksiä ja korjauksia.

Lue lisää

Artikkeli 1/2016

Tarja Riitta Heinonen

Palautepostia Kielitoimiston sanakirjalle

Kielitoimiston sanakirjan lukijat voivat nykyisin entistä helpommin kommentoida sanakirjan sisältöä ja ehdottaa muutoksia. Palautetta tuleekin toimitukselle runsaasti.

Lue lisää

Artikkeli 1/2016

Aila Mielikäinen

"Päivä" yleiskielessä ja uskonnollisessa kielessä

Yleiskielessä käytetään toisinaan sellaisia ajankohtaa tai aikakautta kuvailevia ilmauksia kuin ilon päivä, nuoruutemme päivinä. Uskonnollisessa kielessä päivä-sana saa genetiivimääritteen vielä useammin.

Lue lisää

Artikkeli 1/2016

Taru Kolehmainen

Ylioppilaskokelaiden oikeinkirjoituksesta

Miten nykyiset ylioppilaskokelaat hallitsevat oikeinkirjoituksen perusasioita? Äidinkielen ylioppilaskokeiden tarkastaja näkee koulunsa päättävien kirjoitustaitojen koko kirjon.

Lue lisää

Artikkeli 1/2016

Tuula Eskeland

Kaskisuomalaisista metsäsuomalaisiksi

Metsäsuomalaiset ovat yksi Norjan viidestä kansallisesta vähemmistöstä. He ovat aikoinaan paremman elämän toivossa länteen muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä, ja suomen kieli näkyy vielä alueen nimistössä.

Lue lisää

Artikkeli 1/2016

Ville Virsu

Arkiruokaa tavallisille suomalaisille – antielitistinen retoriikka mainoksissa

Mainonnan kieli tarjoaa luksusta ja massoista erottumista, mutta toisaalta myös tavallisen väen arkea korostava puhe houkuttelee ostajia. Se esittää samanlaisuuden ja tavallisuuden tavoiteltavana.

Lue lisää

Perusasiaa 1/2016

Riitta Korhonen

Laskiaispulla hillolla – maistuuko?

Laskiaispulla hillolla vai mantelimassalla? Tämä on tärkeä makukysymys, mutta se on pitkään ollut myös kielikysymys: sopiiko ‑lla/-llä-päätteistä eli adessiivimuotoa käyttää ’jollakin varustettuna olemisen’ merkityksessä substantiivi-ilmausten yhteydessä?

Lue lisää

Kieli kartalla 1/2016

Nina Kamppi

Renki isäntää käsittämässä

Joidenkin sanojen nykymerkitys on etääntynyt sanan vanhemmasta, hyvinkin konkreettisesta merkityksestä. Näin on käynyt myös verbille käsittää.

Lue lisää

Uudissana 1/2016

Leena Joki

Lähdetään höntsäämään!

Niille, jotka ovat huolissaan suomen kielen ilmaisukeinojen köyhtymisestä, saattavat tuoda lohtua ns. deskriptiiviset eli äänneasultaan kuvailevat sanat (kuten kuikelo, pullukka, murista ja äristä). Niitä käytetään...

Lue lisää

Keskustelua 1/2016

Seppo Salo

Evankelis- ja luterilainen

Kielitoimisto ja Suomen luterilainen kirkko ovat eri kannalla kirkon nimen kirjoitustavasta. Kielitoimiston mukaan alkuperäinen, kirkon nimessään yhä käyttämä muoto evankelis-luterilainen on virheellinen. Oikea on...

Lue lisää

Keskustelua 1/2016

Taru Kolehmainen

Evankelisluterilainen: suosituksen taustaa

Suomen kielen lautakunta keskusteli kirkon nimen kirjoitusasusta 13.10.1986 Taru Kolehmaisen alustuksen perusteella. Ohessa Taru Kolehmaisen selvitys nimen ja suosituksen taustasta. Turun tuomiokirkko (kuva:...

Lue lisää

Julkaisuja 1/2016

Ulla Tiililä

Monipuolisesti tekstilajien ja selkokielen maailmasta

Hyvä ja toimiva kieli on aina arvioitava tapauskohtaisesti, siis tekstilajeittain. Tähän yhä vahvistuneeseen tekstilajinäkökulmaan vastaa selkokielen osalta Leealaura Leskelän ja Auli Kulkki-Niemisen teos...

Lue lisää

Uutisia 1/2016

Tarja Korhonen

Suomen murteiden sanakirja on laajentunut verkossa

Suomen murteiden sanakirjan aiemmin painettuna ilmestynyt 4. osa (huka–iätös) julkaistiin 29.2.2016 osana verkkosanakirjaa. Verkossa on nyt yhteensä noin 111 000 hakusanaa aakkosväliltä huka–lasiäijä. ...

Lue lisää

Uutisia 1/2016

Riitta Eronen

Kielineuvonnan vuosikymmenet radiossa ja verkossa

Radiosta voi kuulla kaikuja Kielitoimiston puhelinneuvonnan historiasta, kun Ylen ykkösen kieliohjelma Aristoteleen kantapää esittää Kotimaisten kielten keskuksen ja Ylen yhteistuotantona laaditun kuulokuvasarjan...

Lue lisää

Uutisia 1/2016

Sari Maamies

Lääketieteen termit ‑sanakirja on uudistettu

Lääketieteen termit ‑teoksesta on ilmestynyt kuudes, uudistettu painos. Siinä on viidenteen painokseen verrattuna noin 2 000 uutta päähakusanaa ja 1 700 uutta alihakusanaa. Lisäksi koko kirjan...

Lue lisää

Uutisia 1/2016

Ulla Onkamo

Neljä uutta kuntaliitosta

Vuodenvaihteessa toteutui neljä kuntaliitosta: Kurikan ja Jalasjärven, Lahden ja Nastolan, Hollolan ja Hämeenkosken sekä Säkylän ja Köyliön liitokset. Kun ympäröivät kunnat yhdistyvät...

Lue lisää

Kysyttyä 1/2016

Minna Pyhälahti

Isolla vai pienellä: kalašnikov vai Kalašnikov?

Kysymys: Kirjoitetaanko kalašnikov vai Kalašnikov, kun on kyseessä ase, ei mies? Vastaus: Kalašnikov on alun perin neuvostoliittolainen rynnäkkökivääri, jonka suunnitteli Mihail Kalašnikov. Nykyään kalašnikov on...

Lue lisää

Kysyttyä 1/2016

Riitta Korhonen

Ovatko järjestysluvut lukusanoja vai adjektiiveja?

Kysymys: Alakoululaiseni äidinkielen oppikirjassa kerrotaan, että järjestysluvut olisivat adjektiiveja. Eivätkös ne ole lukusanoja? Vastaus: Järjestysluvut, kuten neljäs ja viidestoista, ovat kyllä lukusanoja, mutta...

Lue lisää

Kysyttyä 1/2016

Sari Vaula

Kuvakaappaus vai kuvankaappaus?

Kysymys: Kumpi on oikein, kuvankaappaus vai kuvakaappaus? Molempia näkee. Vastaus: Aina ei ole helppoa tietää, pitäisikö yhdyssanan alkuosan olla genetiivissä vai nominatiivissa. Jos yhdyssanan loppuosa on verbistä...

Lue lisää

Kielivoimistelua 1/2016

Sari Maamies

Endokrinologin vasara

Tunnetko seuraavien lääketieteen kielessä esiintyvien sanojen ja lyhenteiden merkityksen? Ne on selitetty Lääketieteen termit ‑teoksessa (esittely tässä lehdessä). 1) defibrillaattori 2) endokrinologi 3) i.v....

Lue lisää

Kysyttyä 1/2016

Riitta Eronen

Tavan ihminen

Kysymys: Radiossa ja muuallakin puhutaan joskus "tavan ihmisistä". Mitä ihmettä se tarkoittaa? Vastaus: Selitys löytyy suomen kielen murteista: tavan ihminen tarkoittaa varsinkin eräissä Pohjois-Karjalan murteissa...

Lue lisää

1_2016 - Kielikello

Kielikello 1/2016

Kieli edellä

Kotimaisten kielten keskus täyttää 40 vuotta

Päivitetty Kielitoimiston sanakirja

Palautepostia Kielitoimiston sanakirjalle

"Päivä" yleiskielessä ja uskonnollisessa kielessä

Ylioppilaskokelaiden oikeinkirjoituksesta

Kaskisuomalaisista metsäsuomalaisiksi

Arkiruokaa tavallisille suomalaisille – antielitistinen retoriikka mainoksissa

Laskiaispulla hillolla – maistuuko?

Renki isäntää käsittämässä

Lähdetään höntsäämään!

Evankelis- ja luterilainen

Evankelisluterilainen: suosituksen taustaa

Monipuolisesti tekstilajien ja selkokielen maailmasta

Suomen murteiden sanakirja on laajentunut verkossa

Kielineuvonnan vuosikymmenet radiossa ja verkossa

Lääketieteen termit ‑sanakirja on uudistettu

Neljä uutta kuntaliitosta

Isolla vai pienellä: kalašnikov vai Kalašnikov?

Ovatko järjestysluvut lukusanoja vai adjektiiveja?

Kuvakaappaus vai kuvankaappaus?

Endokrinologin vasara

Tavan ihminen

Sisällysluettelo 1/2016

Kielikellon lehdet