1_2016 - Kielikello
null 1_2016
Kielikello 1/2016
-
Alkusanat 1/2016
Riitta Eronen
Kieli edellä
Mitä Suomessa tapahtuikaan vuonna 1976? Silloin laadittiin mm. sellaiset vaikutuksiltaan kauaskantoiset lait kuin tupakkalaki ja laki kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustamisesta. Nyt vietetään siis Kotuksen...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2016
Pirkko Nuolijärvi
Kotimaisten kielten keskus täyttää 40 vuotta
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 1976. Neljän vuosikymmenen varrella moni asia ‒ nimikin ‒ on muuttunut, mutta Kotus elää ja toimii edelleen aktiivisesti suomen ja ruotsin kielen parissa kaikenkielisten suomalaisten hyödyksi.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2016
Eija-Riitta Grönros
Päivitetty Kielitoimiston sanakirja
Kun sanakirjaa päivitetään, siihen lisätään uusia hakusanoja. Sen lisäksi tehdään paljon muitakin muutoksia, lisäyksiä ja korjauksia.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2016
Tarja Riitta Heinonen
Palautepostia Kielitoimiston sanakirjalle
Kielitoimiston sanakirjan lukijat voivat nykyisin entistä helpommin kommentoida sanakirjan sisältöä ja ehdottaa muutoksia. Palautetta tuleekin toimitukselle runsaasti.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2016
Aila Mielikäinen
"Päivä" yleiskielessä ja uskonnollisessa kielessä
Yleiskielessä käytetään toisinaan sellaisia ajankohtaa tai aikakautta kuvailevia ilmauksia kuin ilon päivä, nuoruutemme päivinä. Uskonnollisessa kielessä päivä-sana saa genetiivimääritteen vielä useammin.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2016
Taru Kolehmainen
Ylioppilaskokelaiden oikeinkirjoituksesta
Miten nykyiset ylioppilaskokelaat hallitsevat oikeinkirjoituksen perusasioita? Äidinkielen ylioppilaskokeiden tarkastaja näkee koulunsa päättävien kirjoitustaitojen koko kirjon.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2016
Tuula Eskeland
Kaskisuomalaisista metsäsuomalaisiksi
Metsäsuomalaiset ovat yksi Norjan viidestä kansallisesta vähemmistöstä. He ovat aikoinaan paremman elämän toivossa länteen muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä, ja suomen kieli näkyy vielä alueen nimistössä.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2016
Ville Virsu
Arkiruokaa tavallisille suomalaisille – antielitistinen retoriikka mainoksissa
Mainonnan kieli tarjoaa luksusta ja massoista erottumista, mutta toisaalta myös tavallisen väen arkea korostava puhe houkuttelee ostajia. Se esittää samanlaisuuden ja tavallisuuden tavoiteltavana.
Lue lisää
-
Perusasiaa 1/2016
Riitta Korhonen
Laskiaispulla hillolla – maistuuko?
Laskiaispulla hillolla vai mantelimassalla? Tämä on tärkeä makukysymys, mutta se on pitkään ollut myös kielikysymys: sopiiko ‑lla/-llä-päätteistä eli adessiivimuotoa käyttää ’jollakin varustettuna olemisen’ merkityksessä substantiivi-ilmausten yhteydessä?
Lue lisää
-
Kieli kartalla 1/2016
Nina Kamppi
Renki isäntää käsittämässä
Joidenkin sanojen nykymerkitys on etääntynyt sanan vanhemmasta, hyvinkin konkreettisesta merkityksestä. Näin on käynyt myös verbille käsittää.
Lue lisää
-
Uudissana 1/2016
Leena Joki
Lähdetään höntsäämään!
Niille, jotka ovat huolissaan suomen kielen ilmaisukeinojen köyhtymisestä, saattavat tuoda lohtua ns. deskriptiiviset eli äänneasultaan kuvailevat sanat (kuten kuikelo, pullukka, murista ja äristä). Niitä käytetään...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2016
Seppo Salo
Evankelis- ja luterilainen
Kielitoimisto ja Suomen luterilainen kirkko ovat eri kannalla kirkon nimen kirjoitustavasta. Kielitoimiston mukaan alkuperäinen, kirkon nimessään yhä käyttämä muoto evankelis-luterilainen on virheellinen. Oikea on...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2016
Taru Kolehmainen
Evankelisluterilainen: suosituksen taustaa
Suomen kielen lautakunta keskusteli kirkon nimen kirjoitusasusta 13.10.1986 Taru Kolehmaisen alustuksen perusteella. Ohessa Taru Kolehmaisen selvitys nimen ja suosituksen taustasta. Turun tuomiokirkko (kuva:...
Lue lisää
-
Julkaisuja 1/2016
Ulla Tiililä
Monipuolisesti tekstilajien ja selkokielen maailmasta
Hyvä ja toimiva kieli on aina arvioitava tapauskohtaisesti, siis tekstilajeittain. Tähän yhä vahvistuneeseen tekstilajinäkökulmaan vastaa selkokielen osalta Leealaura Leskelän ja Auli Kulkki-Niemisen teos...
Lue lisää
-
Uutisia 1/2016
Tarja Korhonen
Suomen murteiden sanakirja on laajentunut verkossa
Suomen murteiden sanakirjan aiemmin painettuna ilmestynyt 4. osa (huka–iätös) julkaistiin 29.2.2016 osana verkkosanakirjaa. Verkossa on nyt yhteensä noin 111 000 hakusanaa aakkosväliltä huka–lasiäijä. ...
Lue lisää
-
Uutisia 1/2016
Riitta Eronen
Kielineuvonnan vuosikymmenet radiossa ja verkossa
Radiosta voi kuulla kaikuja Kielitoimiston puhelinneuvonnan historiasta, kun Ylen ykkösen kieliohjelma Aristoteleen kantapää esittää Kotimaisten kielten keskuksen ja Ylen yhteistuotantona laaditun kuulokuvasarjan...
Lue lisää
-
Uutisia 1/2016
Sari Maamies
Lääketieteen termit ‑sanakirja on uudistettu
Lääketieteen termit ‑teoksesta on ilmestynyt kuudes, uudistettu painos. Siinä on viidenteen painokseen verrattuna noin 2 000 uutta päähakusanaa ja 1 700 uutta alihakusanaa. Lisäksi koko kirjan...
Lue lisää
-
Uutisia 1/2016
Ulla Onkamo
Neljä uutta kuntaliitosta
Vuodenvaihteessa toteutui neljä kuntaliitosta: Kurikan ja Jalasjärven, Lahden ja Nastolan, Hollolan ja Hämeenkosken sekä Säkylän ja Köyliön liitokset. Kun ympäröivät kunnat yhdistyvät...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2016
Minna Pyhälahti
Isolla vai pienellä: kalašnikov vai Kalašnikov?
Kysymys: Kirjoitetaanko kalašnikov vai Kalašnikov, kun on kyseessä ase, ei mies? Vastaus: Kalašnikov on alun perin neuvostoliittolainen rynnäkkökivääri, jonka suunnitteli Mihail Kalašnikov. Nykyään kalašnikov on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2016
Riitta Korhonen
Ovatko järjestysluvut lukusanoja vai adjektiiveja?
Kysymys: Alakoululaiseni äidinkielen oppikirjassa kerrotaan, että järjestysluvut olisivat adjektiiveja. Eivätkös ne ole lukusanoja? Vastaus: Järjestysluvut, kuten neljäs ja viidestoista, ovat kyllä lukusanoja, mutta...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2016
Sari Vaula
Kuvakaappaus vai kuvankaappaus?
Kysymys: Kumpi on oikein, kuvankaappaus vai kuvakaappaus? Molempia näkee. Vastaus: Aina ei ole helppoa tietää, pitäisikö yhdyssanan alkuosan olla genetiivissä vai nominatiivissa. Jos yhdyssanan loppuosa on verbistä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2016
Riitta Eronen
Tavan ihminen
Kysymys: Radiossa ja muuallakin puhutaan joskus "tavan ihmisistä". Mitä ihmettä se tarkoittaa? Vastaus: Selitys löytyy suomen kielen murteista: tavan ihminen tarkoittaa varsinkin eräissä Pohjois-Karjalan murteissa...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 1/2016
Sari Maamies
Endokrinologin vasara
Tunnetko seuraavien lääketieteen kielessä esiintyvien sanojen ja lyhenteiden merkityksen? Ne on selitetty Lääketieteen termit ‑teoksessa (esittely tässä lehdessä). 1) defibrillaattori 2) endokrinologi 3) i.v....
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/2016
-
Kieli edellä
Alkusanat -
Kotimaisten kielten keskus täyttää 40 vuotta
Artikkeli -
Päivitetty Kielitoimiston sanakirja
Artikkeli -
Palautepostia Kielitoimiston sanakirjalle
Artikkeli -
"Päivä" yleiskielessä ja uskonnollisessa kielessä
Artikkeli -
Ylioppilaskokelaiden oikeinkirjoituksesta
Artikkeli -
Kaskisuomalaisista metsäsuomalaisiksi
Artikkeli -
Arkiruokaa tavallisille suomalaisille – antielitistinen retoriikka mainoksissa
Artikkeli -
Laskiaispulla hillolla – maistuuko?
Perusasiaa -
Renki isäntää käsittämässä
Kieli kartalla -
Lähdetään höntsäämään!
Uudissana -
Evankelis- ja luterilainen
Keskustelua -
Evankelisluterilainen: suosituksen taustaa
Keskustelua -
Monipuolisesti tekstilajien ja selkokielen maailmasta
Julkaisuja -
Suomen murteiden sanakirja on laajentunut verkossa
Uutisia -
Kielineuvonnan vuosikymmenet radiossa ja verkossa
Uutisia -
Lääketieteen termit ‑sanakirja on uudistettu
Uutisia -
Neljä uutta kuntaliitosta
Uutisia -
Isolla vai pienellä: kalašnikov vai Kalašnikov?
Kysyttyä -
Ovatko järjestysluvut lukusanoja vai adjektiiveja?
Kysyttyä -
Kuvakaappaus vai kuvankaappaus?
Kysyttyä -
Tavan ihminen
Kysyttyä -
Endokrinologin vasara
Kielivoimistelua