1_2015 - Kielikello
null 1_2015
Kielikello 1/2015
-
Alkusanat 1/2015
Riitta Eronen
Kielitoimisto suosittaa yhä
Kielitoimisto täyttää 70 vuotta. Se on siis elänyt samat vuosikymmenet kuin koko sodanjälkeinen Suomi. Maailma, kielimaailmakin, on muuttunut ja organisaatiot vaihtuneet, mutta yhä kielenhuollon päämääränä on yhteisen...
Lue lisää
-
Kielitoimisto 70-vuotias 1/2015
Salli Kankaanpää
Kielitoimisto yleiskielen huoltajana
Kielitoimisto täyttää 70 vuotta. Sen kunniaksi Kielikellossa julkaistaan kirjoitussarja, jossa esitellään Kielitoimiston nykyisiä toimintoja ja niiden taustaa. Ensimmäisenä on vuorossa yleinen kielenhuolto. Sarjan seuraavissa osissa esitellään nimistönhuoltoa, virkakielen kehittämistä ja koulutusta sekä yleiskielen sanakirjatyötä.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2015
Henna Leskelä, Raija Moilanen, Suvi Syrjänen
Kielitoimiston ohjepankki: kieliohjeita kätevästi
Kielitoimiston ohjepankki on verkossa toimiva kieli- ja nimiohjeiden hakupalvelu. Tässä kirjoituksessa esitellään ohjepankin käyttöä.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2015
Niklas Varisto
Pikakirjoitus ‑ puhettakin nopeampaa
Puheita on merkitty muistiin satojen, jopa tuhansien vuosien ajan, antiikin Kreikasta ja Roomasta alkaen. Kuitenkin ääntä tallentavat laitteet keksittiin vasta toista sataa vuotta sitten, ja tavallinen kirjoitus taas on auttamattoman hidasta puheen tallentamiseen. Miten puheet on tallennettu ennen koneita?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2015
Sari Maamies
Kompromisseja vai kompromissejä: vierassanojen taivutuspäätteen vokaali
Vierassanojen taivutus tuottaa toisinaan päänvaivaa: onko taivutuspäätteessä a vai ä eli kirjoitetaanko pyramidia vai pyramidiä? Sanaryhmän epäyhtenäisyyden vuoksi vokaalinvalintaa koskeva sääntö on monisyinen ja osin häilyväkin.
Lue lisää
-
Kieli työssä 1/2015
Sirkku Latomaa
Tekstintarkistajia kouluttamassa
Suomen kielen asemasta tieteen kielenä on puhuttu paljon viime vuosina. On käynyt ilmi, ettei suomeksi julkaisemista arvosteta samassa määrin kuin ennen. Kun sitten julkaistaan, olisi tärkeää, että lopputulos on viestivää ja yleiskielen suosituksia noudattavaa.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2015
Jepa Piirainen
Kielenhuolto ja tieteellisen kirjoittamisen opetus
Kielen- ja tekstinhuolto kuuluu osana tieteellisen kirjoittamisen opetukseen. Mitä opettajat ja opiskelijat ajattelevat kielenhuollon sisältöjen tarpeellisuudesta ja miten opetuksesta saadaan motivoivaa?
Lue lisää
-
Näkökulma 1/2015
Liisa Seppänen
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö – lintu vai kala?
Miksi opinnäytetyössä pitää olla kirjallinen osa? Miksi ei riitä, että olen tehnyt asiakkaalle onnistuneen verkkosivustoprojektin? Mistä tähän muka voisi keksiä jotain “teoriaa”? Eihän minusta mitään tutkijaa ole tulossa!
Lue lisää
-
Jokisen eväät 1/2015
Tarja Riitta Heinonen
Karaktäärit kuukaudet
Tätä kirjoittaessani vietetään tipattoman tammikuun jatkeeksi hissitöntä helmikuuta. Ilmeisesti kyse on pienemmän piirin kampanjasta, mutta nimitys sopii samaan sarjaan kuin tipaton tammikuu ja lihaton lokakuu.. ...
Lue lisää
-
Kieli kartalla 1/2015
Heikki Hurtta
Pualev vuatta semmost härkäviikkoo
Kun joulun juhlat on juhlittu, alkavat härkäviikot. Millaisista viikoista on kyse, ja miten härät liittyvät niihin?
Lue lisää
-
Uutisia 1/2015
Kurkista Karjalan kielen sanakirjasta arkistoon
Karjalan kielen verkkosanakirjan aakkosten a–f sana-artikkeleista pääsee nyt selaamaan digitoituja arkistolippuja. Tämä on ensi askel Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjat ja aineistot yhdistävän avoimen tiedon...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2015
Kirsti Aapala
Murteiden niekat
Susanna Tavi kirjoitti Kielikellon numerossa 4/2014 itämerensuomalaisista niekoista (ks. Lue myös). Kiinnostavassa artikkelissaan hän esitteli lähisukukielten rinnalla myös suomen kirjakielen ja vanhan kirjasuomen...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2015
Markus Lång
Kaksihahmotteiset verbirakenteet uutiskielen riesana
Jussi Pahikkala kirjoitti Kielikellossa 2/2014 ”etupainoisista lauseista” (ks. Lue myös), joissa finiittiverbi esiintyy liian kaukana lauseen alusta ja vaikeuttaa lauseen hahmottamista ja ymmärtämistä. Itse haluaisin...
Lue lisää
-
Havaintoja 1/2015
Laura Niemi
Somekielen syövereissä
Sosiaalisen median eli somen sivustot ovat mielenkiintoisia paikkoja uusien sanojen ja muoti-ilmausten havainnoimiselle.
Lue lisää
-
Julkaisuja 1/2015
Lasse Hämäläinen
Kieli verkossa – kielentutkimus 2.0
Digitaalinen viestintä on merkittävä osa jokapäiväistä elämäämme. Kielellinen vuorovaikutus tapahtuu yhä useammin internetissä, josta on tullut myös tärkeä tutkimuskohde ja aineistolähde monille kielentutkijoille....
Lue lisää
-
Julkaisuja 1/2015
Sirkka Paikkala
Uusi etunimikirja
Etunimet ovat lasten vanhempien ja vauvapalstojen keskustelujen kestoaiheita. Oma lapsi on ainutlaatuinen, ja hänelle on löydettävä paras mahdollinen nimi. Tähän tarpeeseen tuotetaan etunimikirjoja niin meillä kuin...
Lue lisää
-
Uutisia 1/2015
Elina Wihuri
Kuntaliitoksia
1.1.2015 alkaen tuli voimaan kolme uutta kuntaliitosta: Kuopion ja Maaningan, Porin ja Lavian sekä Liedon ja Tarvasjoen. Liitoksissa ei syntynyt uusia kunnannimiä, sillä uudet yhdistyneet kunnat ottivat nimekseen jo...
Lue lisää
-
Uudissana 1/2015
Riitta Eronen
Ananastukka ja pakotejuusto sekä muita vuoden sanoja
Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla julkaistiin taas tammikuussa kokoelma edellisen vuoden (2014) uudissanoja. Listaa tutkiessaan näkee, miten ajan ilmiöt heijastuvat sanoihin – ja päinvastoin: miten...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2015
Suvi Syrjänen
Käskeä ja käskyttää
Kysymys: Miksi on alettu käyttää käskyttää-sanaa käskemisen sijaan? Vastaus: Käskyttää-verbin käyttö on laajentunut sotilaskielestä yleiskieleen. Kielitoimiston sanakirjassa se selitetään sotilaskieleen tai...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2015
Henna Leskelä
Mikä skyr?
Kysymys: Skyriin voi törmätä niin ruokakaupassa kuin suomenkielistä ruokaohjetta lukiessaankin.Onko sana suomea? Vastaus: Kasvava kuntoiluinnostus ja protaus eli proteiinipitoisen ravinnon suosiminen on paisuttanut...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2015
Sari Maamies
Twitteritse ja Tampereitse
Kysymys: Kirjoitetaanko ‑itse-loppuiset sanat (kuten meritse, maitse) isolla vai pienellä alkukirjaimella, jos ne on muodostettu erisnimestä? Vastaus: Maitse-, meritse-tyyppistä muotoa sanotaan...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 1/2015
Riitta Eronen
Sanakilpailuja ja kilpailusanoja
Kielivoimistelun kysymykset Vuosien mittaan eri tahot ovat järjestäneet sanakilpailuja, joilla on etsitty sanaehdotuksia muista kielistä lainattujen sanojen tilalle tai uusille ilmiöille. Tiedätkö tai arvaatko, minkä...
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/2015
-
Kielitoimisto suosittaa yhä
Alkusanat -
Kielitoimisto yleiskielen huoltajana
Kielitoimisto 70-vuotias -
Kielitoimiston ohjepankki: kieliohjeita kätevästi
Artikkeli -
Pikakirjoitus ‑ puhettakin nopeampaa
Artikkeli -
Kompromisseja vai kompromissejä: vierassanojen taivutuspäätteen vokaali
Artikkeli -
Tekstintarkistajia kouluttamassa
Kieli työssä -
Kielenhuolto ja tieteellisen kirjoittamisen opetus
Artikkeli -
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö – lintu vai kala?
Näkökulma -
Karaktäärit kuukaudet
Jokisen eväät -
Pualev vuatta semmost härkäviikkoo
Kieli kartalla -
Kurkista Karjalan kielen sanakirjasta arkistoon
Uutisia -
Murteiden niekat
Keskustelua -
Kaksihahmotteiset verbirakenteet uutiskielen riesana
Keskustelua -
Somekielen syövereissä
Havaintoja -
Kieli verkossa – kielentutkimus 2.0
Julkaisuja -
Uusi etunimikirja
Julkaisuja -
Kuntaliitoksia
Uutisia -
Ananastukka ja pakotejuusto sekä muita vuoden sanoja
Uudissana -
Käskeä ja käskyttää
Kysyttyä -
Mikä skyr?
Kysyttyä -
Twitteritse ja Tampereitse
Kysyttyä -
Sanakilpailuja ja kilpailusanoja
Kielivoimistelua