1_2013 - Kielikello
null 1_2013
Kielikello 1/2013
-
Alkusanat 1/2013
Riitta Eronen
Mitä ihmeen kielipolitiikkaa?
Kielipolitiikka on yksi Kotimaisten kielten keskuksen keskeisistä tehtävistä. Mutta mitä kielipolitiikka on? Siihen sisältyy toisaalta huolehtiminen kielen asemasta yhteiskunnassa (tästä säädetään jo laissa)....
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2013
Vesa Heikkinen
Genrevoimat valloillaan – tietoisuutta tarvitaan
Kielenkäytössä ja muussa toiminnassamme vaikuttaa monenlaisia voimia, myös sellaisia, joiden olemassaoloa emme tiedosta ja joita emme pysty täysin hallitsemaan. Vähäisin ei ole genren voima.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2013
Vesa Heikkinen
Genreaakkosia
Aihe. Yhtä ja samaa aihetta on yleensä mahdollista käsitellä monenlaisissa tekstilajeissa. Aiheeseen liitettävät tyypilliset merkitykset tosin saattavat vaihdella lajeittain (esim. kiristyvä verotus...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2013
Kaarina Pitkänen-Heikkilä
Suomalainen tiedesanasto termipankkiin
Mitä tarkoittavat kielitieteen termit preteriti ja puiteadverbiaali, entäpä kasvitieteen kota ja sarja? Mitä termejä käytetään vanhentuneiden kerakkeen ja sisäolennon sijaan? Miten morfologia määritellään kielitieteessä ja biologiassa? Tieteen kansallisen termipankin tavoitteena on tarjota niin tutkijoille kuin tieteen termeistä kiinnostuneille kansalaisille vastauksia mm. tällaisiin kysymyksiin.
Lue lisää
-
Kieli työssä 1/2013
Anna Heikkola
Tähtitieteilijä kertoo tarinoita
Tähtitieteilijä Esko Valtaoja on tuottelias kirjoittaja. Hänellä on kaksi eri tapaa kertoa ajatuksistaan, tieteellinen ja yleistajuinen. Tieteellisen tekstin on oltava tiivistä ja täsmällistä. Raportit ja artikkelit...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2013
Riitta Korhonen
Kokoaan suuremmat ‑kin ja ‑kaan
Sananloppuun kiinnittyvä liite ‑kin ja sen kielteinen pari ‑kaan/-kään ovat kevyitä kooltaan mutta eivät vaikutuksiltaan: Laulajakin unohti sanat. | Laulaja unohti sanatkin. | Laulaja unohtikin sanat. Laulajakaan ei...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2013
Ulla Koistinen
Kuntaliitokset 2013 ‒ kunnannimestä pitäjännimeksi?
Tämän vuoden alussa käytöstä poistui jälleen kuusitoista kunnannimeä kuntaliitoksissa. Mikä olisi sopiva sana käytettäväksi, kun puhutaan entisistä kunnista? Kävisikö pitäjä?
Lue lisää
-
Perusasiaa 1/2013
Marjatta Palander
Vertailun vaaroja ja vaihtoehtoja
Vertailua ilmaistaessa komparatiivin yhteydessä voidaan käyttää joko kuin-konjunktiota tai partitiivia, esimerkiksi ”Kotimainen kuusi on yleisempi kuin tuontikuusi” tai ”Kotimainen kuusi on tuontikuusta yleisempi”. Partitiivirakenne ei kuitenkaan aina ole mahdollinen.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 1/2013
Heikki Hurtta
Isä ol murha juotto
Murha on kauhistuttava sana. Paikoin murteissa se kuitenkin on mitä tavanomaisin ja arkisin ilmaus.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2013
Henna Leskelä
Suomen kieltä huoltamassa – Ruotsissa
Språkrådet eli Kielineuvosto on Tukholmassa toimiva Ruotsin virallinen kielenhuoltoelin, joka taas on osa Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitosta. Pääsin tutustumaan Kielineuvoston työhön ollessani siellä Erasmus-harjoittelijana syksyllä 2012.
Lue lisää
-
Havaintoja 1/2013
Anni Ketola
Plussatuulia ja muita odottajan sanoja
Internetin keskustelupalstoilla voi tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia, olipa tuo tilanne vaikkapa lapsenodotus. Keskustelijoille kehittyy nopeasti yhteinen tapa puhua mielessä pyörivistä asioista.
Lue lisää
-
Puheenvuoro 1/2013
Jaakko Anhava
Onko normitetusta yleiskielestä vain haittaa?
Suomalais-ugrilaisten kielten professori Janne Saarikivi käsitteli kirjakielen normeja Parnasson kolumnissa Väärin (5/2012). Hänellä on tapana esittää räväköitä mielipiteitä, usein silmää iskien, mutta...
Lue lisää
-
Jokisen eväät 1/2013
Tarja Riitta Heinonen
Voivoita ja valivalia
Voi, voi ja lämmin leipä, näin oli äidilläni tapana kuitata turhanaikainen valitus. Siinä voivottelu-voi muuttuu kesken kaiken siksi voiksi, jota levitetään leivälle. Miellyttävä ajatus lämpimän leivän päälle...
Lue lisää
-
Vähemmistökielet 1/2013
Pirkko Nuolijärvi
Euroopan vähemmistöjen kieliolot
Euroopan vähemmistöjen kielioloja on tutkittu monissa Euroopan unionin rahoittamissa hankkeissa. Ensimmäinen laaja suomalais-ugrilaisten kielten puhujien tilannetta koskeva hanke on vuosina 2010‒2013 käynnissä oleva ELDIA (European Language Diversity for All).
Lue lisää
-
Uudissana 1/2013
Minna Pyhälahti
Striimaus on suoratoistoa
Englannista lainattu sana striimaus (< streaming; stream = virta, virrata) on levinnyt tekniikan ammattikielestä laajempaan tietoisuuteen varsinkin Ylen striimattujen konserttien ja muiden lähetysten myötä....
Lue lisää
-
Julkaisuja 1/2013
Päivi Garner
Tieteen yleistajuistajan käsikirja
Miten kertoa tieteestä ns. suurelle yleisölle? – Onko olemassa sellaista tekstiä, jonka jokainen lukija ymmärtää? Kysymys on perustavanlaatuinen, mutta sitä tulee harvoin pohtineeksi. Kuitenkin jokainen...
Lue lisää
-
Julkaisuja 1/2013
Erkki Lyytikäinen
Kielioppi elvyttää aunuksenkarjalaa
Ennen sotia Suomeen kuului kuusi kieleltään karjalaista pitäjää Laatokan Karjalassa: Salmi, Ilomantsi, Korpiselkä, Suojärvi, Suistamo ja Impilahti. Näistä pitäjistä Salmissa puhuttiin aunuksenkarjalaa, muiden...
Lue lisää
-
Julkaisuja 1/2013
Leila Mattfolk, Maria Vidberg
Kontiolax ja Gustav Adolfs – verkkojulkaisu Suomen ruotsinkielisistä paikannimistä
Suomen keskeisimmät ruotsinkieliset paikannimet on koottu hakemistoon Svenska ortnamn i Finland. Hakemistosta on julkaistu sähköisenä syksyllä 2012 uusi, tarkistettu ja korjattu painos. Edellinen painos on vuodelta...
Lue lisää
-
Nimistö 1/2013
Sirkka Paikkala
Paikannimiperintöä suojeltava
Kielikellon viime numerossa (4/2012) käsiteltiin YK:n paikannimikonferenssissa elokuussa 2012 hyväksyttyjä latinaistussuosituksia. Konferenssi antoi muitakin paikannimistöä koskeva päätöslauselmia, joista...
Lue lisää
-
Uutisia 1/2013
Virkakieltä parantamaan!
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimittänyt helmikuussa 2013 työryhmän, joka valmistelee toimintaohjelmaa viranomaiskielen kehittämiseksi. Tavoitteena on, että hallintolain vaatimus julkishallinnon...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2013
Siina Autio, Katriina Martikainen-Lauttamus
Nesessiiviverbien subjekti
Kielikellon numerossa 4/2012 oli hieman hämmentävä teksti ja infonurkka nesessiivirakenteiden subjektin sijamuodosta. Ohjeeksi annettiin: ”Kun subjekti on lauseen alussa, sen sija on genetiivi. Kun subjekti on...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2013
Taru Kolehmainen, Hannes Mäntyranta
Häirikkö ja kokoustaa
Taru Kolehmainen kirjoitti Kielikellossa 4/2012 mm. häirikkö-sanan taustasta. Hän mainitsee, että sanan olisi tuonut kieleen Alkon mittava valistuskampanja vuonna 1976. Minun muistikuvani sanan häirikkö...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2013
Arto Moisio
Eläköityä ja eläköidä
Kielikellossa 4/2012 mainittiin s. 17, että ei olisi olemassa verbiä eläköidä. Jospa sellainen kuitenkin olisi. Syynä voisi olla se, että nykyisin moni taitaa ulkomaiden kieliä ja soveltaa niiden antamaa mallia...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2013
Heimo Tuominen
Eläköitymisen ikä?
Kielikellossa 4/2012 kerrotte, että ensimmäiset tiedot eläköityä-verbistä kirjattiin Kielitoimiston sanakokoelmaan vuonna 1983, kun asiakkaat alkoivat siitä kysellä. Ihan muuten vain tahdon kertoa, että minua...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2013
Tuomo Ilomäki
Maadoituksesta
Kielikellossa 4/2012 minua kiinnosti erityisesti Taru Kolehmaisen juttu väärin johdetuista mutta sittemmin yleiseen kielenkäyttöön hyväksytyistä sanoista. Kun olen ”eläköitynyt” sähköinsinööri, tartuin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2013
Ulla Koistinen
Muhammad ja Muhammed
Kysymys: Miksi arabiankielisestä henkilönnimestä Muhammad näkee käytettävän myös kirjoitusasuja Muhamed, Muhammed, Mohamed, Mohammed, Mohamad ja Mohammad? Miten nimi kuuluu suomessa kirjoittaa? Vastaus:...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2013
Leena Joki
Ultraortodoksi
Kysymys: Puhuttaessa ortodoksijuutalaisuudesta käytetään nykyään ilmauksia ultraortodoksi ja ääriortodoksi Tarkoittavatko ne samaa? Onko tarpeen korvata vanhempi ääri-alku vierassanalla ultra? Vastaus:...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2013
Riitta Eronen
Annapa tännekin!
Kysymys: Joskus näkee sellaisia kirjoitusmuotoja kuin ”sinullekkin” ja ”tuleppa” – ei siis sinullekin ja tulepa. Onko oikeinkirjoitusohje muuttunut? Vastaus: Ohje ei ole muuttunut. Kyseessä on yksi niistä...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 1/2013
Leena Joki
Karjalaista kielivoimistelua
Tiedätkö, mitä seuraavat karjalankieliset sanat merkitsevät? 1) ellendiä 7) pertti 2) hajukas 8) pusu 3) huogavuo 9) ristikanzanoigevuot 4)...
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/2013
-
Mitä ihmeen kielipolitiikkaa?
Alkusanat -
Genrevoimat valloillaan – tietoisuutta tarvitaan
Artikkeli -
Genreaakkosia
Artikkeli -
Suomalainen tiedesanasto termipankkiin
Artikkeli -
Tähtitieteilijä kertoo tarinoita
Kieli työssä -
Kokoaan suuremmat ‑kin ja ‑kaan
Artikkeli -
Kuntaliitokset 2013 ‒ kunnannimestä pitäjännimeksi?
Artikkeli -
Vertailun vaaroja ja vaihtoehtoja
Perusasiaa -
Isä ol murha juotto
Kieli kartalla -
Suomen kieltä huoltamassa – Ruotsissa
Artikkeli -
Plussatuulia ja muita odottajan sanoja
Havaintoja -
Onko normitetusta yleiskielestä vain haittaa?
Puheenvuoro -
Voivoita ja valivalia
Jokisen eväät -
Euroopan vähemmistöjen kieliolot
Vähemmistökielet -
Striimaus on suoratoistoa
Uudissana -
Tieteen yleistajuistajan käsikirja
Julkaisuja -
Kielioppi elvyttää aunuksenkarjalaa
Julkaisuja -
Kontiolax ja Gustav Adolfs – verkkojulkaisu Suomen ruotsinkielisistä paikannimistä
Julkaisuja -
Paikannimiperintöä suojeltava
Nimistö -
Virkakieltä parantamaan!
Uutisia -
Nesessiiviverbien subjekti
Keskustelua -
Häirikkö ja kokoustaa
Keskustelua -
Eläköityä ja eläköidä
Keskustelua -
Eläköitymisen ikä?
Keskustelua -
Maadoituksesta
Keskustelua -
Muhammad ja Muhammed
Kysyttyä -
Ultraortodoksi
Kysyttyä -
Annapa tännekin!
Kysyttyä -
Karjalaista kielivoimistelua
Kielivoimistelua