1_2012 - Kielikello
null 1_2012
Kielikello 1/2012
-
Alkusanat 1/2012
Riitta Eronen
Sanoista kiinni
Voiko asiatyylissä käyttää sanaa fani? Miten määritellään viharikos? Vastauksia tällaisiin kysymyksiin antaa Kielitoimiston sanakirja. Siitä on ilmestymässä päivitetty versio, jota esitellään tässä...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2012
Eija-Riitta Grönros
Mitä uutta Kielitoimiston sanakirjassa?
Kielitoimiston sanakirja on laajin nykysuomen yleiskieltä kuvaava sanakirja. Se paitsi kuvaa nykysuomen käyttöä myös antaa ohjeita sanojen ja rakenteiden suositettavasta käytöstä. Sanakirja ei ole koskaan valmis, vaan kielenkäytön muuttuessa myös sanakirjan täytyy seurata mukana.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2012
Liisa Nuutinen
Roheaa räimettä. Kielitoimiston sanakirjan uudissanoja
Kielitoimiston sanakirjan uudessa, tänä vuonna sekä sähköisenä että painettuna ilmestyvässä versiossa on runsaat 2 000 uutta sanaa. Mitä ja millaisia ne ovat?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2012
Leena Joki
Niisk ja muut pienet sanat
Interjektiot eli huudahduspartikkelit, kuten hui, oi ja yök sekä ääntä jäljittelevät partikkelit, esimerkiksi hau, nöf ja piip, kuuluvat ensisijaisesti puhekieleen. Ne muistuttavat ei-kielellisiä äännähdyksiä,...
Lue lisää
-
Jokisen eväät 1/2012
Tarja Riitta Heinonen
Hepulit herneistä
Suutahtamisen ilmauksista ei ole pulaa: käämit kärähtelevät, hihat palavat, kupit menevät nurin. Ihminen voi saada hepulin tai kohtauksen tai raivarit, tai hän voi kerta kaikkiaan räjähtää. Aikaansa seuraava...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 1/2012
Tammisaari vai Raasepori vai Tammisaaren Raasepori?
Suomen kielen lautakunnan kannanotto entisten kunnannimien käyttöön Vuosina 2001–2012 Suomessa on toteutettu 74 kuntaliitosta, joissa itsenäisiä kunnannimiä on kadonnut 126. Lähivuosina kuntaliitoksia on...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2012
Sirkka Paikkala
Puolison nimi vai oma nimi?
Vuonna 1985 säädetty sukunimilaki antoi avioliiton solmiville tasaveroiset mahdollisuudet sukunimen valintaan. Onko lailla ollut vaikutusta käytäntöön? Kumman nimellä on enemmän painoarvoa silloin, kun nimeä valitaan?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2012
Elina Stormbom
Sukunimi on viesti
Olen tutkinut nuorten naisten sukunimen valintaa avioliiton yhteydessä. Tavoitteena oli selvittää sukunimen valintaperusteita avioiduttaessa, kartoittaa sukunimen merkitystä osana yksilön identiteettiä ja...
Lue lisää
-
Kieli kartalla 1/2012
Kirsti Aapala
Meni ehtoo ja tuli ilta
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2012
Päivi Laine
Sanakilpailu ja kuinkas sitten kävikään – tabletista sormitietokoneeksi ja takaisin
Kieleen tarvitaan jatkuvasti uusia sanoja. Usein uusi asia tai esine saa monia nimityksiä, joista vain osa jää käyttöön. Sanojen vakiintumista voidaan ohjailla antamalla suosituksia, mutta lopullisen valinnan tekevät aina kielenkäyttäjät.
Lue lisää
-
Perusasiaa 1/2012
Raija Moilanen
Otsikot ojennukseen
Otsikoilla on monenlaisia tehtäviä. Otsikon täytyy kertoa lyhyesti, mistä tekstissä on kyse ja mikä on tekstin tarkoitus ja näkökulma. Sen täytyy myös houkuttaa lukemaan. Otsikoiden avulla lukija saa nopeasti...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2012
Taru Kolehmainen
Erisnimestä yleisnimeksi – aataminomenoita Kankkulan kaivoon
Kun erisnimi siirtyy kuvalliseen käyttöön, siitä saattaakin tulla pienellä alkukirjaimella kirjoitettava yleisnimi, esimerkiksi Aatamista ”vanha aatami”.
Lue lisää
-
Näkökulma 1/2012
Taru Kolehmainen
Tiedotuksia elämänkaarelta
Ihmisen elämänkaaressa on joitakin merkkikohtia, joista ilmoitetaan usein myös julkisesti, tavallisesti sanomalehdessä. Niitä ovat ainakin lapsen syntymä, josta voidaan tiedottaa lehden Syntyneitä-osastossa,...
Lue lisää
-
Puheenvuoro 1/2012
Juha Rikama
Fundamentalismin kahdet kasvot – merkkien ja merkitysten taistelu
Järkevä lain tulkinta edellyttää monesti lain kirjaimen ja hengen erottamista toisistaan. Saman voi katsoa pätevän kaikkeen tekstintulkintaan. Myöskään paljon keskustelua herättäneissä ylioppilastutkinnon äidinkielen kirjallisuustehtävissä ei pidä rajoittua mekanistiseen tekstintulkintaan .
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2012
Kalevi Koukkunen
Hyrysysyn salaisuus
Pohdiskelin Kielikellon numerossa 2/2011 (s. 11–13) , miksi automobiilista ei tullut hyrysysyä. Erheellisesti väitin, että hyrysysy-sanan keksijä Abel Klami olisi ollut säveltäjä Uuno Klamin isä. Hän ei ollut isä,...
Lue lisää
-
Havaintoja 1/2012
Bertalan Galambosi
Runolliset yrttituotteet
Maatilayrityksen joukossa on pieni erikoisryhmä: yrttitilat. Yrtteihin liittyvät mielikuvat heijastuvat yrttituotteiden nimien valintaan. Tuotenimet kuvaavat yrttinaisten mielikuvitusta ja kansanperinteen tuntemusta mutta myös huumorintajua.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2012
Riitta Eronen
Designvuosi
Kysymys: Kumpi mahtaa olla oikea kirjoitusasu, design-vuosi vai designvuosi? Tarvitaanko yhdysmerkkiä? Vastaus: Yhdyssanan osana oleva vierasperäinen sana ei edellytä yhdysmerkin käyttöä, vaan...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2012
Helinä Uusitalo
Venäjän Lugajoki on Laukaanjoki
Kysymys: Uutisissa on viime aikoina kerrottu venäläisestä lannoitetehtaasta, jonka fosforipäästöt kulkeutuvat Luga-nimistä jokea pitkin Itämereen. Mistä joesta on kysymys? Vastaus: Lugajoki (Луга) itäisellä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2012
Elina Wihuri
Kassiopeia ja Pieni karhu
Kysymys: Miten meillä kirjoitetaan tähdistöjen nimet? Vastaus: Tähdistöjen nimissä on iso alkukirjain, esimerkiksi Kassiopeia, Kompassi, Lohikäärme, Orion. Kun nimi on kaksiosainen, jälkiosa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2012
Heikki Hurtta
Hiha repesi poikkiommaan
Kysymys: Eräässä 1800-luvun lopulla kirjoitetussa tekstissä esiintyy seuraavanlaisia muotoja: ”Minun takkini hia [= hiha] repesi poikkiommaan”, ”suuri lamppu rikkiömmänä”, ”Lakin lippu [= lippa] on mennyt...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2012
Sari Maamies
Pakkasennätys rikki Sallan Naruskalla
Kysymys: Sallan Naruska on tullut tunnetuksi erityisen kylmänä paikkakuntana, ja uutisissa kerrotaan usein siellä mitatuista pakkasennätyksistä. Mitataanko ennätyspakkasia Naruskalla vai Naruskassa? Vastaus: Naruska...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2012
Sari Maamies
Kolme prosenttiyksikköä suuntaansa
Kysymys: Gallupien tulosten virhemarginaaleista puhuttaessa käytetään usein ilmausta ”virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa”. Suositetaanko tällaista ilmausta, vai pitäisikö asia ilmaista...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2012
Eija-Riitta Grönros
Valovirran yksikkö on luumen
Kysymys: Kumpi on oikea kirjoitusasu, lumen vai luumen? Vastaus: Luumen on valovirran yksikkö SI-järjestelmässä. Suomen kielen lautakunta on suosittanut tätä kirjoitusasua 1970-luvulla, ja näin sana on...
Lue lisää
-
Uutisia 1/2012
Matti Räsänen
Kotuksesta Kotimaisten kielten keskus vuoden 2012 alusta
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta eli Kotuksesta tuli Kotimaisten kielten keskus vuoden 2012 alusta. Nimenmuutos liittyy laki- ja organisaatiomuutokseen, jossa määriteltiin Kotuksen tehtävät uudelleen....
Lue lisää
-
Uutisia 1/2012
Klaas Ruppel
Tulossa maahanmuuttajakielten sanakirjojen sarja
Maahanmuuttajakielten sanakirjat ovat uusi avaus Kotuksen sanakirjatyössä. Sanakirjat on suunniteltu 30 000 hakusanan laajuisiksi, ja lähtökielenä on suomi. Sanakirjojen on tarkoitus tukea maahanmuuttajien...
Lue lisää
-
Uutisia 1/2012
Vuoden tiedekynä 2011 ‑palkinto neljälle kirjoittajalle
Koneen Säätiön perustama Vuoden Tiedekynä ‑palkinto jaettiin toisen kerran. Palkinto myönnetään ansiokkaasta suomenkielisestä tieteellisestä kirjoituksesta. Tarkoituksena on edistää suomenkielistä tieteellistä...
Lue lisää
-
Uutisia 1/2012
Väitös viittomakielestä
Mikä rooli sanakirjalla ja leksikografisella työllä on aiemmin kuvaamattoman viittomakielen tutkimuksessa ja kielisuunnittelussa? Tätä käsittelee Karin Hoyerin väitöskirja Dokumentation och beskrivning som...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 1/2012
Minna Haapanen
Kielivoimistelua: Alakarpista ylämummoon
Lehtiä ja nettiä selaillessa tulee vastaan monenlaista sanastoa, jonka merkitys ei aina ole heti selvä. Mitähän mahtavat tarkoittaaseuraavat nykykielen sanat ja lyhenteet? 1) alakarppi ...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2012
Koneen Säätiön kieliohjelma tukee suomen ja sen sukukielten asemaa
Koneen Säätiön kieliohjelma tukee suomen ja sen sukukielten asemaa Koneen Säätiö on julkistanut kieliohjelman, jonka tavoitteena on tukea suomen, suomalais-ugrilaisten pienten kielten ja Suomen...
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/2012
-
Sanoista kiinni
Alkusanat -
Mitä uutta Kielitoimiston sanakirjassa?
Artikkeli -
Roheaa räimettä. Kielitoimiston sanakirjan uudissanoja
Artikkeli -
Niisk ja muut pienet sanat
Artikkeli -
Hepulit herneistä
Jokisen eväät -
Tammisaari vai Raasepori vai Tammisaaren Raasepori?
Suomen kielen lautakunta -
Puolison nimi vai oma nimi?
Artikkeli -
Sukunimi on viesti
Artikkeli -
Meni ehtoo ja tuli ilta
Kieli kartalla -
Sanakilpailu ja kuinkas sitten kävikään – tabletista sormitietokoneeksi ja takaisin
Artikkeli -
Otsikot ojennukseen
Perusasiaa -
Erisnimestä yleisnimeksi – aataminomenoita Kankkulan kaivoon
Artikkeli -
Tiedotuksia elämänkaarelta
Näkökulma -
Fundamentalismin kahdet kasvot – merkkien ja merkitysten taistelu
Puheenvuoro -
Hyrysysyn salaisuus
Keskustelua -
Runolliset yrttituotteet
Havaintoja -
Designvuosi
Kysyttyä -
Venäjän Lugajoki on Laukaanjoki
Kysyttyä -
Kassiopeia ja Pieni karhu
Kysyttyä -
Hiha repesi poikkiommaan
Kysyttyä -
Pakkasennätys rikki Sallan Naruskalla
Kysyttyä -
Kolme prosenttiyksikköä suuntaansa
Kysyttyä -
Valovirran yksikkö on luumen
Kysyttyä -
Kotuksesta Kotimaisten kielten keskus vuoden 2012 alusta
Uutisia -
Tulossa maahanmuuttajakielten sanakirjojen sarja
Uutisia -
Vuoden tiedekynä 2011 ‑palkinto neljälle kirjoittajalle
Uutisia -
Väitös viittomakielestä
Uutisia -
Kielivoimistelua: Alakarpista ylämummoon
Kielivoimistelua -
Koneen Säätiön kieliohjelma tukee suomen ja sen sukukielten asemaa
Artikkeli