1_2009 - Kielikello
null 1_2009
Kielikello 1/2009
-
Alkusanat 1/2009
Sari Maamies
Kielen ja maailman kohtaamisia
Ennakoi laskusuhdanne; lama lähestyy; taantuma on totta; finanssikriisin mittasuhteet pelottavat … Tämän hetken maailmantalouden tilaa kuvaava sanasto tunkeutuu arkipäiväämme sanomalehtien ja television...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2009
Sirkka Paikkala
Sammatin pojasta Lohjan pojaksi? – Kuntien nimenmuutokset vuonna 2009
Kuntien määrä väheni vuoden 2009 alussa 415:stä 348:aan. Kaupunkeja näistä on 108. Samalla monen kunnan nimi muuttui. Entisillä nimillä on käyttöä edelleen, vaikkei niillä enää olisikaan hallinnollisen nimen statusta.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2009
Sakari Heikkinen
Kuka keksi elvytyksen?
Sana elvyttää tarkoittaa elpymään saattamista – virvoittamista ja henkiin herättämistä. Elvytyksen käytöllä myös talousalan terminä on jo pitkä historia.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2009
Elina Majuri
Brändi ja brend – Venäjän uudissanat vertailussa
Yhteiskunnalliset murrokset heijastuvat kieleenkin. Niinpä myös Venäjän 1990-luvun dramaattiset muutokset ovat vaikuttaneet venäjän kieleen. Maailma muuttui Suomessakin 90-luvulta 2000-luvulle tultaessa. Miten muutokset näkyvät venäjän ja suomen uudissanastossa?
Lue lisää
-
Uutisia 1/2009
Päivi Skyttä
Suurhousun väkeä: Karjala-tietokanta Internetissä
Karjala-tietokanta on vuonna 1988 aloitettu projekti, jota ohjaa Karjala-tietokantasäätiö. Säätiön toimipaikkana on Mikkelin maakunta-arkisto, jossa säilytetään luovutetun Karjalan alkuperäisiä kirkonkirjoja....
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 1/2009
Taru Kolehmainen
Haltija vai haltia?
Mytologista olentoa tarkoittavan haltija-sanan oikeinkirjoitus mietityttää kielenkäyttäjiä. Monen mielestä sana pitäisi kirjoittaa ilman j:tä erotukseksi vaikkapa asunnon haltijasta.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2009
Marjatta Palander
”Voiko näin olla sanottu?” – Moniverbisten predikaattien liittomuodoista
Suomen kielen olla-verbin ja partisiipin muodostamassa liitossa partisiippi (lahonnut, kuollut jne.) on mahdollista tulkita joko a) predikaatin osaksi (verbiksi) tai b) predikatiiviksi (adjektiiviksi) esimerkiksi...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2009
Kati Karvinen
Kotihoidon teksteillä monta tehtävää
Kotihoito on kunnallista perushoivan ja ‑hoidon työtä, jonka avulla moni vanhus ja pitkäaikaissairas pystyy elämään kotonaan toimintakyvyn heiketessäkin. Tärkeä osa kotihoidon työtä on asiakaskäynneistä kirjoittaminen. Millaista on tekstien kieli?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2009
Kaarina Pitkänen
Eläintieteen termit puhuttivat jo 1800-luvulla
Syksyllä 2008 julkistettu ehdotus maailman nisäkkäiden suomalaisista nimistä on ehdotuksen laatineen nimistötoimikunnan toivomuksen mukaisesti herättänyt runsaasti keskustelua. Myös suomen kielen lautakunta esitti arvionsa ehdotuksesta Kielikellon edellisessä numerossa (4/2008), jossa julkaistiin myös nimistötoimikunnan vastine.
Lue lisää
-
Kieli työssä 1/2009
Sari Talja
Pistekirjoitusopettaja kutsumustyössään
Espoolainen Sari Talja on ammatiltaan pistekirjoituksen ohjaaja. Helmikuun 2009 alusta asti hän on vastannut myös Näkövammaisten Keskusliiton pistekirjoitusprojektista. Hän on monelle tuttu, koska on esiintynyt...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2009
Aino Piehl
Virkakieli Meksikon
Virkakielen ymmärrettävyys herättää keskustelua, olipa kieli tai kielialue mikä hyvänsä. Kiinnostus on kuitenkin vaihdellut aikojen kuluessa heiluriliikkeen tavoin. Euroopassa heiluri oli vahvasti matkalla ylös 1970-luvulla, Latinalaisessa Amerikassa suunta sinne on nyt.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2009
Riitta Hyvärinen
Raskaista lauseista kevyttä kuultavaa
Ääneen luettavaksi tarkoitettu teksti on omanlaisensa tekstilaji, jossa yleiset tekstin rakentumisen periaatteet eivät aina päde.
Lue lisää
-
Perusasiaa 1/2009
Tiina Manni-Lindqvist
Aleksis Kiven kadulta Pikku Huopalahteen
Paikannimien oikeinkirjoituksesta on olemassa vakiintuneet säännöt. Oikein kirjoitetut nimet vakiinnuttavat suositettavaa kirjoitusasua ja vähentävät nimien käyttöä hankaloittavaa vaihtelua.
Lue lisää
-
Uudissana 1/2009
Riitta Eronen
Downshifting – köröttelyä ja leppostelua
Kielikellossa 3/2008 kerrottiin downshiftingistä ja tiedusteltiin lukijoiden vastine-ehdotuksia tälle englanninkieliselle sanalle, jonka merkitys on ’siirtyä ajamaan pienemmällä vaihteella’. Vastauksia tuli...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2009
Riina Klemettinen
Puun ja kuoren välissä
Tällä palstalla Kielitoimiston sanakirjan toimittajat käsittelevät nykysuomen sanontoja ja vakiintuneita ilmauksia eli fraaseja, idiomeja – sopivan termin löytäminen on osoittautunut vaikeaksi. Näille...
Lue lisää
-
Julkaisuja 1/2009
Elina Harjunen
Moderni pedagoginen kielioppi
Irja Alhon ja Anneli Kauppisen Käyttökielioppi (2008) tulee tarpeeseen: sen avulla kielestä kiinnostuneiden on suhteellisen helppo hahmottaa kieliopin uusia virtauksia ja Ison suomen kieliopin näkemyksiä suomen...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 1/2009
Etsi ja korjaa: Löydätkö kahdeksan korjattavaa kohtaa?
Kyty on kadonnut, avoanoppipuoli yleistyy Sukulaisuutta kuvaavat sanat ovat muutoksessa. Eräs isä havahtui uussukulaisista käytettävän kielen kirjoon, kun huomasi tuntevansa ihmisen, joka on hänen poikansa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2009
Sari Maamies, Raija Moilanen
Verkko-osoitteen taivuttaminen
Kysymys: Kun tekstin keskellä oleva www-osoite (www.kotus.fi) tai www-osoitteen muotoinen yrityksen nimi (Mökkiapu.com) vaatii taivuttamista, miten siihen liitetään taivutuspääte? Vastaus: Taivuttamisen voi...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2009
Minna Salonen
Jokioista vai Jokioisia?
Suomalaisten kuntien – nykyisten tai entisten – nimiä taivutetaan kuten paikkakuntalaiset itse niitä taivuttavat. Tuttu asia on inen-loppuisten kunnannimien monikollinen paikallissijataivutus: asutaan...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2009
Sari Maamies
Ja rapiat päälle
Kysymys: Eräässä tekstissä tuotteen hinnaksi ilmoitettiin ”rapiat viisi euroa”. Pitäisikö kuitenkin sanoa viisi euroa ja rapiat tai ja rapiat päälle? Miten sanaa rapiat käytetään?Vastaus: Kielitoimiston...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2009
Sari Maamies
Huolellisuus ja tarkkaavuus
Kysymys: Käytössä näkyy olevan samankaltaiset sanat tarkkaavuus ja tarkkaavaisuus. Kumpaa pitäisi käyttää, vai onko sanoilla jokin ero?Vastaus: Sanat tarkkaavuus ja tarkkaavaisuus ovat mm. Kielitoimiston...
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/2009
-
Kielen ja maailman kohtaamisia
Alkusanat -
Sammatin pojasta Lohjan pojaksi? – Kuntien nimenmuutokset vuonna 2009
Artikkeli -
Kuka keksi elvytyksen?
Artikkeli -
Brändi ja brend – Venäjän uudissanat vertailussa
Artikkeli -
Suurhousun väkeä: Karjala-tietokanta Internetissä
Uutisia -
Haltija vai haltia?
Kielenhuollon historiaa -
”Voiko näin olla sanottu?” – Moniverbisten predikaattien liittomuodoista
Artikkeli -
Kotihoidon teksteillä monta tehtävää
Artikkeli -
Eläintieteen termit puhuttivat jo 1800-luvulla
Artikkeli -
Pistekirjoitusopettaja kutsumustyössään
Kieli työssä -
Virkakieli Meksikon
Artikkeli -
Raskaista lauseista kevyttä kuultavaa
Artikkeli -
Aleksis Kiven kadulta Pikku Huopalahteen
Perusasiaa -
Downshifting – köröttelyä ja leppostelua
Uudissana -
Puun ja kuoren välissä
Artikkeli -
Moderni pedagoginen kielioppi
Julkaisuja -
Etsi ja korjaa: Löydätkö kahdeksan korjattavaa kohtaa?
Kielivoimistelua -
Verkko-osoitteen taivuttaminen
Kysyttyä -
Jokioista vai Jokioisia?
Kysyttyä -
Ja rapiat päälle
Artikkeli -
Huolellisuus ja tarkkaavuus
Kysyttyä