1_2006 - Kielikello
null 1_2006
Kielikello 1/2006
-
Alkusanat 1/2006
Riitta Eronen
Kielityötä juhlimassa
Kielikello toivottaa lukijansa mukaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eli Kotuksen 30-vuotisjuhlatunnelmiin! Syntymäpäiviä vietettiin Helsingissä maaliskuun alussa. Tutkimuskeskuksen ruotsin kielen...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2006
Pirkko Nuolijärvi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus viettää syntymäpäivää
Kielitoimisto on Kielikellon lukijoille jo vanha tuttu vuosikymmenten takaa. Monelle on tuttua myös se, että Kielitoimisto ei ole itsenäinen laitos vaan osa 30 vuotta täyttävää Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta eli Kotusta. Tutkimuskeskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi tarkastelee Kotuksen toimintoja sekä sitä, mikä on tällaisen laitoksen perimmäinen tehtävä.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2006
Inkaliisa Vihonen
Selkeä kieli – perusoikeus
Suomella on hyvät edellytykset pitää EU-puheenjohtajakaudella esillä tekstien selkeyttä, totesi opetusministeri Antti Kalliomäen puheessaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 30-vuotisjuhlassa 3.3.2006....
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2006
Taru Kolehmainen
Mitä kielilautakunnille kuuluu?
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa toimii viisi kielilautakuntaa. Niiden tehtävät ovat teoriassa samoja (päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista kysymyksistä), mutta käytännössä hyvinkin vaihtelevia.
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 1/2006
Pirjo Mikkonen
Suomen kielen lautakunnan suositus yhdistyvien kuntien nimistä
Suomen kielen lautakunta käsitteli yhdistettävien kuntien nimiä kokouksessaan 13.2.2006 ja antoi seuraavat suositukset: 1. Tavoite on, että tuttu nimistö säilyisi käytössä mahdollisimman laajasti, mm. niin,...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2006
Pirjo Hiidenmaa
Suomi tieteen kielenä
Suomen kielen lautakunta järjesti joulukuussa 2005 kielipoliittisen seminaarin, jonka aiheena oli suomen kielen asema yliopistoissa ja tutkimusorganisaatioissa. Lyhyistä puheenvuoroista kävi ilmi, että mitään...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 1/2006
Riitta Eronen
Uusia ohjeita lyhenteiden käyttöön
Suomen kielen lautakunta käsitteli vuoden 2006 ensimmäisessä kokouksessaan lyhenteitä Aino Piehlin alustuksen ja ehdotusten pohjalta. Todettiin, että lyhenteiden käyttö on kirjavaa. Esimerkiksi alkuaan...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 1/2006
Selkeiden alkutekstien merkitys esille Suomen EU-puheenjohtajakaudella
Suomen kielen lautakunta katsoi 1.12.2006 esittämässään kannanotossa, että Suomen tulisi ottaa Euroopan unionin puheenjohtajakauden tavoitteisiinsa EU:n alkuperäisten tekstien kielellinen selkeyttäminen....
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2006
Inkaliisa Vihonen
Ikkunat auki EU:hun
Suomen liittymisestä Euroopan unioniin on ehtinyt vierähtää jo runsas vuosikymmen. EU-kielen parissa työskennelleet kertovat, millaisia vaikutuksia jäsenyys on tuonut mukanaan.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2006
Aino Piehl
Näkyvätkö laissa direktiivien jäljet?
EU-direktiivien vaikutuksesta suomalaisten säädösten kieleen on keskusteltu EU-jäsenyyden alkuajoista lähtien. Monet ovat epäilleet, että suomalaiset lait ovat nyt direktiivien vuoksi ottaneet taka-askelia. Onko aihetta epäilyyn?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2006
Salli Kankaanpää
Selkeyden ja ymmärrettävyyden puolustaja – haastateltavana Esko Koivusalo
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustamisen jälkeen ensimmäinen Kielitoimiston johtaja ja Kielikellon päätoimittaja oli Esko Koivusalo, joka jatkoi näissä tehtävissä vuoteen 1990. Esko Koivusalo kertoo tuon ajan kielenhuollosta. Haastattelijana on Kielitoimiston tutkija Salli Kankaanpää.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2006
Onnitteluja Kotukselle
Kieli on lakien valmistelijoille, säätäjille ja käyttäjille tärkein työväline. Työskentelemme kielellä ja kielessä. Siksi kiitän Kotusta avusta ja yhteistyöstä kolmen vuosikymmenen ajalta. Kuusi...
Lue lisää
-
Kieli työssä 1/2006
Riitta Hyvärinen
Kurssiopettajasta konsultiksi
Kielitoimiston koulutusjaos järjestää monimuotoista kielenkäytön koulutusta niin virastojen kuin yksityisten yritystenkin työntekijöille. Millaista on kouluttajien työ, ja miten se on muuttunut vuosien myötä? Siitä kertoo yksi kouluttajista, Riitta Hyvärinen.
Lue lisää
-
Kieli työssä 1/2006
Elina Heikkilä
Kielenhuoltajana vakuutusyhtiön projektissa
Kielitoimiston koulutusjaoksen kielikoulutus voi olla myös opastusta yrityksen oman kirjallisen viestinnän yhtenäistämiseksi. Elina Heikkilä kertoo, millaista oli olla mukana vahinkovakuutusyhtiö Ifin projektissa kirjoitusoppaan laatijana ja kouluttajana.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2006
Kaisu Aapala, Kirsti Aapala
Suosanojen jäljissä korvesta keitaalle
Suomea pidetään metsien ja järvien maana. Joukkoon voisi lisätä suot, sillä noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on suota. Myös soihin liittyvää sanastoa on paljon. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten suosanoja käytetään toisaalta murteissa ja yleiskielessä, toisaalta suotieteen termeinä.
Lue lisää
-
Näkökulma 1/2006
Heikki Hurtta
Kielenhuolto kunniaan
Kirjoituksessaan ”Sanontojen elämää” Kielikellossa 2/2002 Jaakko Anhava mainitsee eräiden sanontojen oikean merkityksen ja kysyy: ”Saako enää sanoakaan ’oikea merkitys’? Niin vanhanaikainen olen, että sanoilla...
Lue lisää
-
Julkaisuja 1/2006
Sami Suviranta
Kaupunkinimistöä monelta kulmalta
Paikannimiä tarvitaan paikkojen yksilöimiseen ihmisten kohdatessa. Kaupungeissa näitä kohtaamisia ja nimenkäyttötilanteita on paljon, joten nimistöntutkimuksella on kaupunkinimistössä kiinnostavia aiheita....
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2006
Jaakko Anhava
Taifuunit ja muutkin myrskyt
Salli Kankaanpää kirjoitti Kielikellossa 3/05 (ks. Lue myös) erilaisten pyörremyrskyjen nimityksistä: ”Sanalla hurrikaani on juurensa espanjassa, sanoilla taifuuni ja sykloni kreikassa.” Syklonista tämä pitää...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2006
Marjatta Palander
”Tippuuko” taso?
Kielikellossa 1/1999 (ks. Lue myös) Annastiina Viertiö kirjoitti tilastokielen vaikutuksista: kun ilmiöitä kuvataan matemaattisesti, luvuilla ja käyrillä, itse ilmiöistäkin on alettu puhua sellaisilla verbeillä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2006
Marjatta Palander
Asia ei ole ”eri”
Suomen kielen yleisimpiä taipumattomia adjektiiveja ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku ja viime. Ne esiintyvät adjektiiviattribuutteina substantiivin edellä ja muodostavat sen kanssa kiinteän,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2006
Pirjo Mikkonen, Taisto Taurén
Muhammad vai Muhammed?
Kautta aikojen olemme tottuneet siihen, että muslimien suuren profeetan nimi meillä on Muhammed. Nyt on ainakin Turun Sanomat systemaattisesti käyttänyt nimeä Muhammad käsitellessään ”pilakuvamellakoita”....
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2006
Liisa Nuutinen
Pikkuandiensirkku ja muut linnunnimet
Mihin perustuvat linnunnimet? Miksi linnunimen osana oleva adjektiivi (kuten iso, pieni, uusi) käyttäytyy eri nimissä eri tavoin, niin että sanotaan esimerkiksi pikkuandiensirkku mutta toisaalata...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2006
J. Pahikkala
”Forttumi-ilmiö”
Fortum-yhtiön nimi on melko uusi – otettu käyttöön, kun entinen Neste Oy yhdistyi tiettyjen sähköyhtiöiden kanssa Fortum-energiayhtiöksi (nyttemmin on Neste taas lohjennut itsenäiseksi öljy-yhtiöksi). Hiukan...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2006
Iloinen kieliuutinen
Suomalaisen talviurheilun uusi paraatilaji curling on saanut paljon huomiota viime aikoina. Kielikello on seurannut kiinnostuneena lajin nimestä virinnyttä keskustelua. Lukuisista suomennosehdotuksista osa on...
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/2006
-
Kielityötä juhlimassa
Alkusanat -
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus viettää syntymäpäivää
Artikkeli -
Selkeä kieli – perusoikeus
Artikkeli -
Mitä kielilautakunnille kuuluu?
Artikkeli -
Suomen kielen lautakunnan suositus yhdistyvien kuntien nimistä
Suomen kielen lautakunta -
Suomi tieteen kielenä
Artikkeli -
Uusia ohjeita lyhenteiden käyttöön
Suomen kielen lautakunta -
Selkeiden alkutekstien merkitys esille Suomen EU-puheenjohtajakaudella
Suomen kielen lautakunta -
Ikkunat auki EU:hun
Artikkeli -
Näkyvätkö laissa direktiivien jäljet?
Artikkeli -
Selkeyden ja ymmärrettävyyden puolustaja – haastateltavana Esko Koivusalo
Artikkeli -
Onnitteluja Kotukselle
Artikkeli -
Kurssiopettajasta konsultiksi
Kieli työssä -
Kielenhuoltajana vakuutusyhtiön projektissa
Kieli työssä -
Suosanojen jäljissä korvesta keitaalle
Artikkeli -
Kielenhuolto kunniaan
Näkökulma -
Kaupunkinimistöä monelta kulmalta
Julkaisuja -
Taifuunit ja muutkin myrskyt
Keskustelua -
”Tippuuko” taso?
Artikkeli -
Asia ei ole ”eri”
Kysyttyä -
Muhammad vai Muhammed?
Kysyttyä -
Pikkuandiensirkku ja muut linnunnimet
Kysyttyä -
”Forttumi-ilmiö”
Keskustelua -
Iloinen kieliuutinen
Artikkeli