1_2005 - Kielikello
null 1_2005
Kielikello 1/2005
-
Alkusanat 1/2005
Riitta Eronen
60-vuotisjuhliin uudessa asussa
Kielitoimisto täytti äskettäin 60 vuotta. Miten se on mahdollista, vaikka Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ei ole vielä kolmeakymmentä? Selitys piilee siinä, että Kielitoimistolla oli takanaan jo pitkä...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2005
Pirjo Hiidenmaa
Alma mater, yliopisto ja University. Akateeminen maailma kielivalintojen edessä
Tanska, Ruotsi ja Viro ovat laatineet kieliohjelmat, joilla ne pyrkivät vahvistamaan omien kieltensä asemaa. Norjassa tällainen ohjelma on tekeillä. Suomessa on laadittu suomenruotsia koskeva toimintaohjelma; myös suomen kielen kehittämisohjelmaa suunnitellaan. Kielen asemaa tarkastellaan kaikkialla Euroopassa, ei vain ”pienissä” maissa ja ”pienten” kielten asemaa. – Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitykseen.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2005
Yliopistot ja Bolognan prosessi
Niin sanotun Bolognan prosessin tavoitteena on sovittaa yhteen eurooppalaisten korkeakoulututkintojen järjestelmät ja synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Suomessa...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 1/2005
Harri Mantila
Suomen kielen asemaa tieteen kielenä vahvistettava
Suomen kielen lautakunta on lukenut ilahtuneena opetusministeriön työryhmän mietintöä Tiede ja yhteiskunta, jossa puhutaan painokkaasti tutkijoiden viestintäkoulutuksesta ja suomen kielen käytöstä tieteen...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 1/2005
Pirjo Mikkonen
Oppilaitosten nimet luonteviksi
Uusien oppilaitosten nimiä annettaessa poiketaan yhä useammin suomen kielelle ominaisista rakenteista. Ajan ilmiö on, että varsinkin eritasoisten ammatillisten oppilaitosten organisaatiot muuttuvat, koulut ja opistot...
Lue lisää
-
Kieli työssä 1/2005
Riitta Eronen, Raija Lehtinen
Äidinkieltä yhteiskuntatieteilijöille
Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan äidinkielenlehtori Raija Lehtinen on Kielikellon lukijoille tuttu monista kielenhuoltoa käsittelevistä kirjoituksistaan, joista osa on saanut innoituksensa opiskelijoiden teksteissä vastaan tulleista kielen ilmiöistä. Mitä kaikkea monialaisen tiedekunnan äidinkielenopetukseen sisältyy? Entä mitä äidinkielenopetukselle tapahtuu syksyn 2005 tutkinnonuudistuksen yhteydessä? Raija Lehtinen vastaa Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2005
Marjatta Palander
Morfosyntaksi ja kielenhuolto – kirja- ja puhekielen rajankäyntiä
Miksi kirjakieleen on hyväksytty sellaisia rinnakkaismuotoja kuin tulla tehdyksi ja tulla tehtyä, mutta ei ainakaan vielä muotoa ”alkaa tekemään”? Tätä ja muita morfosyntaktisia ilmiöitä tarkastelee sekä kielenhuollon että aluemurteiden näkökulmasta professori Marjatta Palander. Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2005
Taru Kolehmainen
Uudissanoja eläkeiässä
Viime syksynä muisteltiin 60 vuotta sitten päättynyttä sotaa monin tavoin. Tämän kirjoituksen aihe liittyy samaan muisteluun – osittain myös tänä vuonna 60 vuotta täyttävän Kielitoimiston juhlintaan. Taru Kolehmainen tarkastelee sota-ajan ja sen jälkeisen jälleenrakennusvaiheen ilmiöitä heijastelevaa sanastoa.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2005
Matti Räsänen
Kritisoida vai kritikoida? Eräs vierassanaryväs
Eräät vierassanoihin perustuvat verbit muodostavat nykysuomessa kiintoisan ilmausrypään. Siihen kuuluvissa verbeissä on senkaltaista vaihtelua kuin sanoissa idealisoida ~ ideaalistaa, kritikoida ~ kritisoida ja standardisoida ~ standardoida. Mikä on näiden sanatyyppien historia ja vaihtelun tausta?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2005
Laura Parkkinen
”Kyllä kansa tietää” – Veikko Vennamon poliittinen retoriikka
Suomeen on jäänyt monta lentävää lausetta värikkään poliitikon Veikko Vennamon käyttämästä kielestä, jossa oli kaikuja niin uskonnollisesta kuin vasemmistolaisestakin puheesta. Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) retoriikka elää muutenkin yhä vahvana poliittisessa puhunnassa, vaikka puolue poistui virallisesti puoluerekisteristä vuonna 2003.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2005
Heikki Hurtta
Johtaako vähäinen liikunta lihomiseen?
Kun lehdessä kirjoitetaan, että ”peruttu lento ei estänyt avun perillemenoa”, ymmärrämme kyllä lauseen merkityksen. Lähemmin tarkastellen ilmaus on kuitenkin ajatukseltaan epäjohdonmukainen. Ongelmana tällaisen kaltaisissa tavallisissa rakenteissa on määritteen ja pääsanan suhde.
Lue lisää
-
Näkökulma 1/2005
Sirkka Paikkala
Muistonimien antamisesta
Helsingissä on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua kadunnimistä ja nimeämisen periaatteista. Keskustelua ovat herättäneet varsinkin kaupungin historiasta esiin nostettujen henkilöiden mukaan annetut ns. muistonimet. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta on laatinut muistonimien antamisesta toimintaohjeet avuksi paitsi itselleen myös muille nimeämiskysymyksiä käsitteleville.
Lue lisää
-
Julkaisuja 1/2005
Riitta Eronen
Kirjallisuuden sana- ja lukukirja
Vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja on meillä ensimmäinen laatuaan, sillä alan aiemmat suomenkieliset termistöt ovat olleet lähinnä suppeita sanastoja. Laajempi, käsikirjan tyyppinen Otavan kirjallisuustieto (1990) taas keskittyy pääasiassa kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa.
Lue lisää
-
Julkaisuja 1/2005
Sari Maamies
Ohjeita tekstin ulkoasun muotoiluun
Tietotekniikan yleistyminen ja taitto-ohjelmat ovat avanneet tavalliselle tekstintuottajalle aivan uudenlaiset mahdollisuudet tekstien ulkoasun muotoiluun ja julkaisujen tuottamiseen. Tekniikka tarjoaa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2005
Jaana Bister, Heikki Hurtta
Thaimaa taipuu Thaimaahan
Aasian katastrofin uutisoinnissa kuulee jatkuvasti toimittajien käyttävän muotoa ”Thaimaaseen”, joka kirveltää kielikorvaani. Kielikellon 2/1996 artikkelissa Lähdetäänkö Thaimaahan, matkustetaanko...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2005
Sari Maamies
Jalkautuva huoltokirja
Erästä kielineuvonnan kysyjää mietitytti verbin jalkauttaa käyttö. Hän oli törmännyt siihen tekstissä, jossa kirjoitettiin arvojen jalkauttamisesta. Tällainen ilmaus saa myös kielineuvojan mietteliääksi. ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2005
Sari Maamies
Vetinen kesä
Kesä 2004 oli sateinen. Oliko se siis runsasvetinen vai runsasvesinen? Johdosten muodostus ei ole aina itsestään selvää. Johtimella inen muodostetaan adjektiiveja, esim. aamuinen, kultainen, kiireinen. Nämä...
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/2005
-
60-vuotisjuhliin uudessa asussa
Alkusanat -
Alma mater, yliopisto ja University. Akateeminen maailma kielivalintojen edessä
Artikkeli -
Yliopistot ja Bolognan prosessi
Artikkeli -
Suomen kielen asemaa tieteen kielenä vahvistettava
Suomen kielen lautakunta -
Oppilaitosten nimet luonteviksi
Suomen kielen lautakunta -
Äidinkieltä yhteiskuntatieteilijöille
Kieli työssä -
Morfosyntaksi ja kielenhuolto – kirja- ja puhekielen rajankäyntiä
Artikkeli -
Uudissanoja eläkeiässä
Artikkeli -
Kritisoida vai kritikoida? Eräs vierassanaryväs
Artikkeli -
”Kyllä kansa tietää” – Veikko Vennamon poliittinen retoriikka
Artikkeli -
Johtaako vähäinen liikunta lihomiseen?
Artikkeli -
Muistonimien antamisesta
Näkökulma -
Kirjallisuuden sana- ja lukukirja
Julkaisuja -
Ohjeita tekstin ulkoasun muotoiluun
Julkaisuja -
Thaimaa taipuu Thaimaahan
Kysyttyä -
Jalkautuva huoltokirja
Kysyttyä -
Vetinen kesä
Kysyttyä