1_2004 - Kielikello
null 1_2004
Kielikello 1/2004
-
Artikkeli 1/2004
Riitta Eronen
Pilkulleen
Pilkku on vain pieni välimerkki, mutta se herättää suuria tunteita. Viime syksynä pilkku innosti lehtien yleisönosasto- ja kulttuurisivukeskusteluihin; radiossa filosofit pohtivat pilkun ja muidenkin...
Lue lisää
-
Aikamatka kieleen 1/2004
Sirkka Paikkala
Pahdatista Bagdadiin. Ulkomaiset nimet suomen kielessä
Ulkomaisten, ”muukalaisten” tai vieraskielisten nimien kirjoittamisesta suomen kielessä kiisteltiin jo 1800-luvulla ahkerasti, mutta asia ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan vieläkään. Keskustelu nimien kirjoitusasujen säilyttämisestä, niiden muokkaamisesta tai jopa kääntämisestä koskee myös maamme kaksikielisiä alueita sekä saamen kielen, romanikielen ja viittomakielen rakennustyötä.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2004
Terhi Ainiala
Pääkaupunkiseudun slanginimistöä. Ytimestä Kehärille
Aleksi, Espa, Ogeli ja Itis ovat liki kaikille helsinkiläisille tuttuja, mutta moniko on kuullut Allusta, Käpsästä, Muusimäestä, Possiksesta ja Sardiinipurkista? Nämä ja monet muut nimet saatiin talteen, kun pääkaupunkiseudun koululaiset keräsivät kilpaa alueen slangipaikannimiä.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2004
Marja Ylikulju
Helppoja ja vaikeita yhdyssanoja
Yhdyssanat aiheuttavat kirjoittajille päänvaivaa: Milloin kaksi läheisesti yhteen kuuluvaa sanaa muodostaa yhdyssanan, milloin erikseen kirjoitettavan sanaliiton? Millaisia yhdyssanoja on helppo, millaisia taas vaikea hahmottaa?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2004
Riitta Eronen
Yhteen vai erikseen?
Suomen kielen puhuja käyttää päivittäin lukemattomia sekä vakiintuneita että tilapäisiä yhdyssanoja, jotka ovat olennainen osa nykysanastomme rakennetta. Kuten edellä olevasta Marja Ylikuljun kirjoituksesta käy...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2004
Pauliina Isotalo
Sanastotyön juhlavuosi
Vuotta 2004 voi hyvällä syyllä kutsua suomalaisen sanastotyön juhlavuodeksi. Tänä vuonna monille kielten parissa työskenteleville tuttu sanastotyön asiantuntija Tekniikan Sanastokeskus juhlii 30-vuotista taivaltaan.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2004
Riitta Hyvärinen
Kielen elämää vuonna 1954
Kansaa on aina kiinnostanut kieli, myös puoli vuosisataa sitten. Mitä tuolloin kysyttiin Kielitoimiston puhelinneuvonnassa? Entä mikä kirvoitti kansalaisia kirjoittamaan kielestä lehteen?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2004
Heikki Hurtta
Suomalaisittain, venäläisittäin: johdostyypin pulmia
Miten pitäisi tulkita sellainen ilmaus kuin ”suomalaisittain hyvä tulos”? Tämän johdostyypin käyttöä ja merkitystä pohdiskelee seuraavassa Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Heikki Hurtta
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2004
Liisa Nuutinen
Nettipäiväkirjasta
Tekniikan Sanastokeskuksen Tietotekniikan termitalkoot ‑projekti aloitettiin vuonna 1999. Projektissa laaditaan suosituksia ajankohtaisista ja usein ongelmallisiksi koetuista tietotekniikan termeistä....
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2004
Annastiina Viertiö
Saanko eläkettä?
Edellisessä Kielikellon numerossa kerrottiin virkakielen selkeyttämistavoitteista ja mm. uudesta hallintolain kielipykälästä (ks. Lue myös). Tässä kirjoituksessa pohditaan yhden esimerkin avulla, mikä tekee lakitekstistä vaikeaa.
Lue lisää
-
Näkökulma 1/2004
Arja Lampinen
Löytää ja löytyä
Verbien löytää ja löytyä merkitys on englannin vaikutuksesta suomessakin laajentunut. Joskus niiden avulla luodaan tekstiin kohteliasta sävyä, mutta kaikkiin yhteyksiin ne eivät sovi. Miksi? Asiaa selvittää Turun yliopiston kielikeskuksen suomen kielen lehtori Arja Lampinen.
Lue lisää
-
Kieli työssä 1/2004
Hanna Aronen
Hallinnon sanastotyön haasteet
Miksi Suomen sanaa kunta ei aina voi kääntää englanniksi sanalla municipality? Tai miksi Suomen presidentti ei ole sama kuin USA:n presidentti? Muun muassa tällaisia kysymyksiä pohditaan valtioneuvoston kanslian kielipalvelussa. Erikoistutkija ja terminologi Tellervo Hyttinen valottaa haastattelussa hallinnon sanastotyön arkea ja kertoo työn erityispiirteistä.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2004
Pirjo Mikkonen
Elsassin vai Alsacen viiniä?
Kysymys: Miksi tutun Elsass-nimen tilalla nykyään käytetään Alcacea? Tätä on viime aikoina kysytty melko usein niin Kielikellon toimituksesta kuin Kielitoimiston puhelinneuvonnastakin. Vastaus: Monilla paikoilla on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2004
Pirjo Mikkonen
Burgund vai Bourgogne?
Viineistä puhuttaessa kysytään usein myös, kumpaa tarjoillaan, Burgundin vai Bourgognen viiniä. Tämä viini valmistuu Ranskassa Bourgognen maakunnassa, joten viiniä voi nimittää sen mukaan, se on siis bourgognelaista....
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2004
Pirjo Mikkonen
Strasbourg, Luxembourg ja Bryssel
EU:n aikakausi on tuonut päivittäiseen viestintään nimet Strasbourg, Luxembourg ja Bryssel, ranskaksi Bruxelles. Nimimuodon valinnan perusohjeesta seuraa, että käytetään ranskalaisia nimiä Strasbourg ja Luxembourg...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2004
Pirjo Mikkonen
Brugge vai Brügge?
Kahden vaiheilla ovat usein myös ne, jotka haluavat kertoa jotain Länsi-Belgiassa sijaitsevasta Bruggen kaupungista, rinnalla kun tunnetaan myös saksankielinen muoto Brügge. On syytä pyrkiä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2004
Pirjo Mikkonen
Miksi Nizza?
Nimineuvonnan kysyttyihin kuuluu myös Nizza. Suositukset tuntevia kielenkäyttäjiä on ihmetyttänyt, miksi suomessa ei käytetä ranskalaista nimeä Nice, onhan kaupunki nykyään Ranskaa. Nimi Nizza on alkuaan...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2004
Riitta Eronen, Sami Takala
Merenkulkusanasto kummastuttaa
Kysymys: Ruotsiin menevän laivan voi ilmaista joko proprilla Ruotsin-laiva tai appellatiivilla ruotsinlaiva. Ruotsin-laiva tarkoittanee mitä tahansa Ruotsiin ajavaa laivaa, mutta entä ruotsinlaiva?...
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/2004
-
Pilkulleen
Artikkeli -
Pahdatista Bagdadiin. Ulkomaiset nimet suomen kielessä
Aikamatka kieleen -
Pääkaupunkiseudun slanginimistöä. Ytimestä Kehärille
Artikkeli -
Helppoja ja vaikeita yhdyssanoja
Artikkeli -
Yhteen vai erikseen?
Artikkeli -
Sanastotyön juhlavuosi
Artikkeli -
Kielen elämää vuonna 1954
Artikkeli -
Suomalaisittain, venäläisittäin: johdostyypin pulmia
Artikkeli -
Nettipäiväkirjasta
Artikkeli -
Saanko eläkettä?
Artikkeli -
Löytää ja löytyä
Näkökulma -
Hallinnon sanastotyön haasteet
Kieli työssä -
Elsassin vai Alsacen viiniä?
Kysyttyä -
Burgund vai Bourgogne?
Kysyttyä -
Strasbourg, Luxembourg ja Bryssel
Kysyttyä -
Brugge vai Brügge?
Kysyttyä -
Miksi Nizza?
Kysyttyä -
Merenkulkusanasto kummastuttaa
Artikkeli