1_2003 - Kielikello
null 1_2003
Kielikello 1/2003
-
Artikkeli 1/2003
Riitta Eronen
Kieliuutiset
Kielikelloa kiinnostaa, mitä ja miten kielestä puhutaan muissa tiedotusvälineissä. Vuoden 2003 alussa Helsingissä järjestetyillä Tieteen päivillä käyty väittely suomalaisten ja suomen kielen juurista sai...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2003
Auli Hakulinen
Vielä nykysuomesta ja sen huollosta. Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä (ks. Lue myös). Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2003
Tero Kivelä
Voiko lääkäriä ymmärtää?
Keväällä 2001 järjestettiin Helsingin yliopiston suomen kielen professuurin 150-vuotisjuhlan yhteydessä paneelikeskustelu suomen kielen nykyisestä asemasta tieteen eri aloilla. Osoittautui, että ääripäitä...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2003
Mirjami Kukko
Tekstiviestikeskustelu – kaaosta vai järjestystä?
Julkinen keskustelu tekstiviesteistä on keskittynyt siihen, tuhoavatko tekstiviestit suomen kieltä. Onko näin ja millaista tekstiviestikeskustelu on keskusteluntutkimuksen näkökulmasta?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2003
Marja Torikka
Karjala
Mistä puhutaan, kun puhutaan Karjalasta? Maantieteellisen Karjalan lisäksi myös kieltä tai murretta tarkoittava karjala aiheuttaa hämmennystä. Karjalan kielen sanakirjan toimittaja Marja Torikka selventää seuraavassa erityisesti kieliin ja murteisiin liittyviä käsitteitä, mutta ohessa selittynevät osittain myös paikannimet.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2003
Pirjo Mikkonen
Onko Tampere Eteläinen Etelä-Tampereella?
Miten pitäisi suhtautua viime aikoina yleistyneeseen nimityyppiin ”Hanko pohjoinen”? Suomen kielen lautakunta pohti kysymystä syksyllä 2002 nimistönhuoltaja Pirjo Mikkosen selvityksen pohjalta.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2003
Matti Räsänen
Kaltoin kohdeltu sanajäänne
Fraasissa kohdella kaltoin esiintyy suomen yleiskielessä muuten tuntematon sana kaltoin. Mistä se on peräisin? Kysymystä tarkastelee Matti Räsänen, joka jo aiemmin on selvitellyt fraaseja entistä ehompi, harva se päivä ja mennä mönkään.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2003
Johanna Ketola
Miten lakiteksti velvoittaa?
Laki on tarkoitettu noudatettavaksi, se velvoittaa. Mutta miten? Mitkä ovat tyypillisimpiä tapoja ilmaista velvoittavuutta lakiteksteissä? Kuka oikeastaan velvoittaa, kuka taas on velvollinen johonkin?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2003
Pirjo Hiidenmaa
Millaista on hyvä lakiteksti?
Suomalaisen lakikielen ymmärrettävyys on kevättalvella 2003 noussut jälleen puheenaiheeksi. Ei lienekään liikaa vaadittu, että esimerkiksi ajoneuvojen verotusta koskevan lain pitäisi olla sekä autokauppiaan...
Lue lisää
-
Kielen merkeissä 1/2003
Marjo Mela
Suomi toisena kielenä
Millaista on suomen kielen opetus maahanmuuttajakoulutuksessa? Millaiset vaatimukset ja tavoitteet sillä on, ja näkyvätkö ne opetuksessa riittävästi? On sitten kyse opintojen tai työpaikan vaatimuksista, suullinen kielitaito ei riitä, vaan on osattava myös kirjoittaa. Hyvä kielitaito ehkäisee syrjäytymistä.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2003
Taru Kolehmainen
Tavun rajat
Taru Kolehmainen on aikaisemmin käsitellyt tavuttamisen asemaa lukemaan opetuksessa (Tavaamisesta tavuttamiseen, Kielikello 3/2001, ks. Lue myös). Nyt hän jatkaa aiheesta tarkastelemalla erityisesti tavutukseen liittyviä käytännön ongelmia sekä sitä, mihin tavutusta tarvitaan.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2003
Erkki Sirkiä, Maila Vehmaskoski
Ruotsit ruoalla
Kysymys: Mitä tarkoittaa vanha sananparsi ”Ruotsit ruoalla, venäjät verolla”, joka on kuulemma tuttu varsinkin Itä-Suomessa, tuskin niinkään täällä lännessä. Mistä on kysymys ja miten se selitetään? Erkki...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2003
Pirjo Mikkonen
Serbia ja Montenegro
Entinen Jugoslavia on ollut 4.2.2003 alkaen nimeltään Serbia ja Montenegro. Nimeen kuuluu sana ja, koska maan omakielisessä nimessä on sana i, joka on suomeksi ja. Nimeä taivutetaan saman periaatteen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2003
Riitta Eronen
Kysymysmerkki
Kysymys: Kielikellon lukijat ovat ihmetelleet, ovatko oikeinkirjoitusohjeet muuttuneet, kun kokeneidenkin kirjoittajien teksteissä näkee usein käytettävän kysymysmerkkiä myös epäsuoran kysymyksen jälkeen. Entä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2003
Pirjo Mikkonen
Charles vai Kaarle?
Kokouksessaan 15.4.2002 suomen kielen lautakunta antoi suosituksen siitä, miten Euroopan tulevien monarkkien nimiä käytetään suomen kielessä. Vanha tapa on ollut, että eurooppalaisten hallitsijoiden nimet on...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2003
Jaakko Anhava
Lieneisikö mahdollista?
Kielikellon numerossa 4/02 Heikki Kangasniemi ja Tarja Heinonen käsittelivät suomen potentiaalimuodon (tunnus ‑ne-) yhdistelmiä muotojen kanssa, joihin sitä ei ole ollut tapana yhdistää. Heinonen kirjoittaa: ”Eräät...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2003
Tarja Riitta Heinonen
Kommentti
Vastauksessani Heikki Kangasniemen kysymykseen Kielikellossa 4/2002 tulin ottaneeksi esille eventiivi-muodon. Kuten Jaakko Anhava huomauttaa, kovin perusteellista selvitystä en kuitenkaan tuosta muodosta tehnyt....
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2003
Pekka Lammivaara
Vielä jäsennyksestä
Jaakko Anhavan vastineessa Kielikellossa 4/2002 kirjoitukseeni ”Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme” (Kielikello 2/2002, ks. Lue myös) esittämäni lauseenjäsennyksen perusteet vääristyivät. ...
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/2003
-
Kieliuutiset
Artikkeli -
Vielä nykysuomesta ja sen huollosta. Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?
Artikkeli -
Voiko lääkäriä ymmärtää?
Artikkeli -
Tekstiviestikeskustelu – kaaosta vai järjestystä?
Artikkeli -
Karjala
Artikkeli -
Onko Tampere Eteläinen Etelä-Tampereella?
Artikkeli -
Kaltoin kohdeltu sanajäänne
Artikkeli -
Miten lakiteksti velvoittaa?
Artikkeli -
Millaista on hyvä lakiteksti?
Artikkeli -
Suomi toisena kielenä
Kielen merkeissä -
Tavun rajat
Artikkeli -
Ruotsit ruoalla
Kysyttyä -
Serbia ja Montenegro
Kysyttyä -
Kysymysmerkki
Kysyttyä -
Charles vai Kaarle?
Kysyttyä -
Lieneisikö mahdollista?
Keskustelua -
Kommentti
Keskustelua -
Vielä jäsennyksestä
Keskustelua