1_2002 - Kielikello
null 1_2002
Kielikello 1/2002
-
Alkusanat 1/2002
Sari Maamies
Normatiivista vapaamielisyyttä?
Lähes totuutena esitetään usein, että puhe- ja kirjakieli ovat Suomessa loitontuneet toisistaan liian kauas eikä kirjoitetun kielen normeja enää hallita. Todisteena luetellaan lehdistä löytyneitä yksittäisiä...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2002
Taru Kolehmainen
Jäähyväiset markalle
Kansallinen rahamme, Suomen markka, sai väistyä EU-maiden yhteisen rahan euron tieltä. Taru Kolehmainen valottaa hieman rahaolojemme historiaa etenkin kielen näkökulmasta. Pääosassa on kuitenkin markka: sen...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2002
Riitta Eronen
Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?
Äidinkielinenkään suomen kielen käyttäjä ei aina ole ihan varma vertailuasteiden oikeasta muodosta: onko jäätelö sulempaa vai sulampaa ja pitääkö sanoa tanakka, tanakampi, tanakin, vai olisiko superlatiivi sittenkin tanakoin? Vertailuasteiden käyttöä on Kielikellossa aikaisemmin käsitellyt Matti Punttila vuonna 1988 (Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta, ks. Lue myös). On siis jo aika palata asiaan, varsinkin, kun jotkin ohjeista ovat hiukan muuttuneet ja väljentyneet.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2002
Suomen kielen lautakunnan suosituksia
Suomen kielen lautakunta on viime vuosina käsitellyt lukuisia adjektiiveja koskevia normeja. Tässä kootusti uusimmat.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2002
Marjatta Palander
Yhdysadjektiivit – muuttuvia muoti-ilmauksia
Kielenhuoltajat ovat 1900-luvun alkupuolelta lähtien kiinnittäneet huomiota sellaisiin yhdysadjektiiveihin kuin ravinneköyhä, verovapaa, happirikas ja tyylipuhdas. Näitä adjektiiveja on neuvottu välttämään niiden vierasvaikutteisen syntytavan vuoksi.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2002
Johanna Suomalainen
Erikoiskielistä yleiskieleen – termeistä sanoiksi
Suurin osa ihmisten jokapäiväisestä viestinnästä perustuu kaikille tuttuun yleiskieleen. Erikoistiedon alueille mentäessä tarvitaan kuitenkin yleiskielen lisäksi myös erikoiskieliä. Erikoiskielet pohjautuvat rakenteellisesti kirjakielen normeihin, mutta poikkeavat yleiskielestä ennen kaikkea yleiskielestä eriytyneen erikoissanastonsa vuoksi. Erikoissanaston muodostavat termit ovat erikoisalalla tärkeitä viestinnän välineitä.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2002
Kaisa Karppinen
Onko kielellinen tasa-arvo utopiaa?
Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo on yhteiskunnassa lisääntynyt, median kielessä se ei juuri näy. Suomen kieltä on pidetty tasa-arvoisena moneen muuhun kieleen verrattuna. Sanomalehtien välittämä mies- ja naiskuva kertoo kuitenkin muuta.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2002
Jussi Kallio
Miessuku ja kielenhuolto
Uuden perustuslain luonnoksessa käytettiin tasavallan presidentin toimenkuvaa määriteltäessä presidentistä ilmaisua valtion päämies. Kielenhuoltajat halusivat vaihtaa sen sukupuoleen viittaamattomaan ilmaukseen...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2002
Heidi Gröhn
Ihmiset iltapäivälehden otsikoissa
Otsikot kertovat tiivistetysti lehtijutun keskeisen sisällön, ja tavallisesti juuri niiden perusteella lukijat valitsevat, mihin juttuihin he haluavat perehtyä tarkemmin. Otsikot ovat lehtien luetuinta ainesta, eikä ole ollenkaan yhdentekevää, miten otsikot rakennetaan, mitä niissä painotetaan ja millainen näkökulma valitaan.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2002
Jaakko Anhava
Ongelmakirjain q
Q-kirjainta käytetään eri kielissä eri tehtäviin. Se aiheuttaa joskus ääntämisongelmia ja väärinkäsityksiä. Taru Kolehmainen kirjoitti Helsingin Sanomien Kieli-ikkuna-palstalla 22.12.1998 ongelmasta, joka on alkanut...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2002
Heikki Hurtta
Ongelmakirjainten ääntäminen: kuu ja set
Jaakko Anhava kirjoittaa q-kirjaimen ääntymisestä eri kielissä (ks. Lue myös). Tässä kirjoituksessa Heikki Hurtta jatkaa aiheen käsittelyä suomen näkökulmasta. Q-kirjaimen lisäksi aakkostoomme sisältyy...
Lue lisää
-
Kielen merkeissä 1/2002
Riitta Eronen
Pistekirjoituksesta mustakirjoituksella
Ranskalaisen Louis Braillen 16-vuotiaana vuonna 1825 kehittämä pistekirjoitus on edelleen käytössä ympäri maailmaa. Millaista se on ja miten se on mukautunut ajan vaatimuksiin ja uuteen tekniikkaan?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2002
Matti Räsänen
Harva se viikko
Suomen kielen ilmaustyypin ”harva se x” merkitystä ei voi ymmärtää pelkkien sanojen perusteella, vaan muiden fraasien ja idiomien tapaan se on vain opeteltava. Silti on myös kiinnostavaa tietää, miten kieleen on syntynyt juuri tällainen rakenne.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2002
Aino Piehl
Euron tunnus numeron jäljessä
Euron tunnus € merkitään suomen kielessä numeron jälkeen, kuten markan lyhenne mk ja muutkin mittayksikön lyhenteet. Kielitoimisto on aiemminkin neuvonut merkitsemään myös muut valuuttojen tunnukset $, £ ja ¥ numeron...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2002
Aino Piehl
Sentin lyhentäminen
Sentti voidaan lyhentää kahdella tavalla. Suomen kielen sanasta sentti on muodostettu lyhenne snt. Se erottuu selvästi euron lyhenteistä € ja e myös käsin kirjoitettuna. Tämä lyhenne on käytössä oppikirjoissa,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2002
Aino Piehl
Tasasumman merkkinä ,–
Pilkkua ja yhdysmerkkiä on käytetty merkitsemään, että summa koostuu kokonaisista markoista ja pennien määrä on nolla. Esimerkiksi kymmenen vuoden passi maksoi vuoden 2001 joulukuussa markkoina 240,–. Merkintä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2002
Aino Piehl
Konventti on EU:n kehittämisen valmistelukunta
Maaliskuun alussa 2002 aloittaa työnsä valmisteluelin, jonka EU:n valtionpäämiehet asettivat suunnittelemaan EU:n perussopimusten ja päätöksentekotapojen uudistamista. Tiedotusvälineissä elintä nimitetään...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2002
Pirjo Mikkonen
Uusitalon vai Uudentalon?
Miten taipuvat sellaiset sukunimet, joissa alkuosana on adjektiivi? Onko oikein sanoa ”Liisa Uusitalon auto suistui tieltä” vai ”Liisa Uudentalon auto suistui tieltä”? Valppaat kielenkäyttäjät muistavat...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2002
Pirjo Mikkonen
Volgajoki on yksinkertaisesti Volga
Varsinkin ikivanhat suurten jokien ja järvien sekä vuorten nimet ovat usein yksiosaisia, niihin ei kuulu paikanlajia ilmaisevaa perusosaa. Yleensä ihmiset tietävät, mistä puhutaan, kun mainitaan Volga, Tonava,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2002
Raija Moilanen
Alumni
Viime aikoina Kielitoimiston neuvonnasta on kysytty, mitä tarkoittavat alumni ja siitä muodostetut yhdyssanat, esim. alumniprofessori, alumnitoiminta, alumniedustusto. Mistä tällainen sana on tullut ja mitä se...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2002
Taru Kolehmainen
Speltti, vehnää historian hämärästä
Kielitoimiston neuvontapuhelimessa voi seurata aitiopaikalta myös erilaisten muoti-ilmiöiden tuloa ja leviämistä. Muodit liittyvät usein ruokaan, kuten viljalajike speltti, joka on vähitellen siirtynyt suuren...
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/2002
-
Normatiivista vapaamielisyyttä?
Alkusanat -
Jäähyväiset markalle
Artikkeli -
Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?
Artikkeli -
Suomen kielen lautakunnan suosituksia
Artikkeli -
Yhdysadjektiivit – muuttuvia muoti-ilmauksia
Artikkeli -
Erikoiskielistä yleiskieleen – termeistä sanoiksi
Artikkeli -
Onko kielellinen tasa-arvo utopiaa?
Artikkeli -
Miessuku ja kielenhuolto
Artikkeli -
Ihmiset iltapäivälehden otsikoissa
Artikkeli -
Ongelmakirjain q
Artikkeli -
Ongelmakirjainten ääntäminen: kuu ja set
Artikkeli -
Pistekirjoituksesta mustakirjoituksella
Kielen merkeissä -
Harva se viikko
Artikkeli -
Euron tunnus numeron jäljessä
Kysyttyä -
Sentin lyhentäminen
Kysyttyä -
Tasasumman merkkinä ,–
Kysyttyä -
Konventti on EU:n kehittämisen valmistelukunta
Kysyttyä -
Uusitalon vai Uudentalon?
Kysyttyä -
Volgajoki on yksinkertaisesti Volga
Kysyttyä -
Alumni
Kysyttyä -
Speltti, vehnää historian hämärästä
Kysyttyä