1_2001 - Kielikello
null 1_2001
Kielikello 1/2001
-
Artikkeli 1/2001
Riitta Eronen
Kotus täyttää vuosia
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus täyttää maaliskuussa kaksikymmentäviisi vuotta. Useimmat sen toiminnoista ovat kuitenkin paljon vanhempia: kun keskus vuonna 1976 perustettiin opetusministeriön...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2001
Kimmo Granqvist
Suomen romanikieli
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on työskennellyt romanikielen parissa jo 1980-luvulta lähtien. Laajemmin romanikieltä alettiin kuitenkin tutkia ja huoltaa vasta 1997, jolloin tutkimuskeskukseen perustettiin...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2001
Taru Kolehmainen
Kielilautakuntien ensimmäinen yhteinen kokous
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii ja huoltaa viittä kieltä: suomea, ruotsia, saamea, Suomen romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Näillä kaikilla kielillä on myös oma kielilautakuntansa. Lautakunnat olivat vuoden 2000 lopussa ensi kertaa yhdessä koolla. Tapaamisesta kertoo kokouksessa kirjurina toiminut Taru Kolehmainen, joka on suomen kielen lautakunnan sihteeri.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2001
Satu Tervonen
Etnisten nimitysten eri sävyt
Suomalaisten kielitaju ei ole yhtenäinen, kun puhutaan kansallisuusnimityksistä. Se, mistä toinen loukkaantuu, saattaa toiselle olla tavallista puhekieltä. Erilaisten kansallisuuteen ym. etniseen alkuperään viittaavien nimitysten eli etnonyymien merkityksiä ja sivumerkityksiä on selvittänyt pro gradu ‑tutkielmassaan Satu Tervonen.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2001
Ari Lahdenmäki
Arkisen ja asiatyylin rajamailla
Toimittajan on kirjoitettava tekstiä, jonka suurin osa suomalaisista ymmärtää. Lehtikielessä arki- ja asiatyylin raja hämärtyy usein eikä suora lainauskaan ole aina suora.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2001
Riitta Eronen
Slangin pikkujättiläinen
Mitä slangi on? Mistä slangisanat tulevat? Millainen on slangin kielioppi? Seuraavassa tarkastellaan, miten vuonna 2000 ilmestynyt Heikki ja Marjatta Paunosen teos ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin suursanakirja” vastaa näihin kysymyksiin.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2001
Maija Länsimäki
Vinoviivamuotia
Vinoviiva on välimerkki, jota on ruvettu käyttämään niin laajasti, että sen merkitys on hämärtynyt. Muodossa ”kautta” se esiintyy jopa puheessa.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2001
Paavo Pulkkinen
Liipaisin ja laukoa
Kuvailmaukset kuuluvat kieleen, mutta niiden kanssa pitää olla tarkkana. Otetaanpa puheeksi kaksi ampumiseen liittyvää sanaa, joiden käyttö antaa aihetta kriittisiin huomautuksiin.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2001
Matti Räsänen
Entistä ehompi
Nyky-yleiskielessä sana ehompi tunnetaan vain fraasista entistä ehompi. Mikä on eho-adjektiivin historia? Mitä eho oikeastaan tarkoittaa? Miten eho-sanan komparatiivimuoto ehompi on tullut kirjakieleen fraasin osaksi?
Lue lisää
-
Näkökulma 1/2001
Jaakko Anhava
Omalta pohjalta ponnistaen
Suomessa kielipurismi, erityisesti omapohjaisten sanojen kehittely kansainvälisen yhteissanaston vastineiksi, on leimautunut porvarillisen kansallishenkisyyden jäänteeksi. Asiaan saa laajempaa näkökulmaa katsomalla maan rajoja kauemmas.
Lue lisää
-
Kieli työssä 1/2001
Riitta Hyvärinen
Sinut korkojen kanssa – kielenhuoltajana Suomen Pankissa
Suomen Pankin kielenhuoltaja Kaisa Paasovaara ei työkseen tutki seteleitä luupilla tai istu holvissa lukkojen takana. Kielentarkastajan työ Suomen Pankissa on aivan tavallista kielenhuoltajan työtä: päivittäin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2001
Anneli Hänninen, Sinikka Torkkola
Puhdas kaula
Kysymys: Olemme muutaman kerran sisareni kanssa pohtineet ja lähipiiristäkin kyselleet, mistä tulee sanonta ”siinä sitä ollaan puhtaan kaulan kanssa”. Yhtäältä olemme tulkinneet sen tarkoittavan...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2001
Riitta Eronen, Anja Juutilainen
Keisarin toimesta
Kysymys: Luin Kaija Kuirin kirjoittamaa juttua ”Kielellistä passiivisuutta: Miksi me mennään” Kielikellon nro 3/2000 sivulta 14. Ihmettelin kohtaa ”Toimesta-sanaa voi käyttää esimerkiksi lauseessa ’kirkko rakennettiin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2001
Riitta Eronen, Erkki Savolainen
Rulettaa
Kysymys: Mitä tarkoittaa verbi rulettaa? Tunsin itseni jotenkin tyhmäksi, kun en ollut kuullut siitä mitään. Nettihaulla löytyy useita sivuja, joissa tämä sana esiintyy ikään kuin luonnollisena ilmauksena....
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2001
Riitta Eronen
Hemaiseva huikaisee
Yleisradion Kielikorvassa kysyttiin syksyllä 2000, miten kielessä voi olla sana hemaiseva, vaikka siinä ei ole verbiä hemaista. Totta onkin, että nykyisessä yleiskielessä ja sitä kuvaavissa sanakirjoissa on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2001
Riitta Eronen
Portfoliosta kehityskansio
Lainasana portfolio tarkoittaa alun perin ’salkkua’ ja ’kansiota’. Sen erikoistuneita merkityksiä on vanhastaan ollut ’arvopaperisalkku’. Vuoden 1997 CD-Perussanakirja antaa portfoliolle lisäksi merkityksen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2001
Riitta Eronen, Tuula Puro
Henki vai henkilö?
Kysymys: Nykyisin kuulee paljon käytettävän määrien yhteydessä sanaa henkilö, vaikka olisi kai oikeakielisempää käyttää sanaa henki (esim. viiden hengen auto). Henkilö sopii paremmin käytettäväksi määreiden...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2001
Riitta Eronen, Arto L. Savolainen
Valtiotieteen vai valtiotieteiden kandidaatti?
Kysymys: Nykysuomen sanakirja, ainakin minun painokseni, sanoo, että valtiotieteilijät ovat valtiotieteen kandidaatteja ym., kauppatieteilijät taas kauppatieteiden. Samanlainen ohje annettiin Kielikellossa muutama...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2001
Korjauksia Kielikellon numerossa 4/2000 julkaistuun lyhenneluetteloon
LKH = ent. Lääkintöhallitus Oikeustieteen tutkintojen lyhenteiden oikeustiet. kand., oikeustiet. lis. ja oikeustiet. toht. rinnalla sulkeissa vaihtoehtoisina mainittujen isokirjainlyhenteiden oikeat muodot...
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/2001
-
Kotus täyttää vuosia
Artikkeli -
Suomen romanikieli
Artikkeli -
Kielilautakuntien ensimmäinen yhteinen kokous
Artikkeli -
Etnisten nimitysten eri sävyt
Artikkeli -
Arkisen ja asiatyylin rajamailla
Artikkeli -
Slangin pikkujättiläinen
Artikkeli -
Vinoviivamuotia
Artikkeli -
Liipaisin ja laukoa
Artikkeli -
Entistä ehompi
Artikkeli -
Omalta pohjalta ponnistaen
Näkökulma -
Sinut korkojen kanssa – kielenhuoltajana Suomen Pankissa
Kieli työssä -
Puhdas kaula
Kysyttyä -
Keisarin toimesta
Kysyttyä -
Rulettaa
Kysyttyä -
Hemaiseva huikaisee
Kysyttyä -
Portfoliosta kehityskansio
Kysyttyä -
Henki vai henkilö?
Kysyttyä -
Valtiotieteen vai valtiotieteiden kandidaatti?
Kysyttyä -
Korjauksia Kielikellon numerossa 4/2000 julkaistuun lyhenneluetteloon
Artikkeli