1_2018 - Kielikello
Kielikello 1/2018
Julkaisun muut jutut
-
1/2018
Tiina Onikki-Rantajääskö, Johanna Enqvist
Tieteen termipankki kehittää suomen kielen käyttöä tieteen kielenä
Tieteen termipankki tuo tieteen sanaston parissa tehtävän termityön digiaikaan ja kaikkien ulottuville. Termitietokannasta näkyy, miten digimaailmassa ollaan jatkuvassa rakentamisen ja muutoksen tilassa.
Lue lisää
-
1/2018
Harri Högmander
Papuanpenkoja ja naukukäpinkäinen – maailman linnuille suomenkieliset nimet
Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen ja BirdLife Suomen nimistötyöryhmän ansiosta maailman linnuilla on suomenkieliset nimet.
Lue lisää
-
1/2018
Liisa Nuutinen
Kielen asiantuntija linnunnimien parissa
Millaisiin asioihin suomen kielen asiantuntija kiinnittää huomiota, kun hän saa pyynnön tarkistaa uusia suomenkielisiä linnunnimiä?
Lue lisää
-
1/2018
Heikki Henttonen
Hiirut, jurumit ja muut nisäkkäät – mitä kuuluu nisäkäsnimistölle?
Suomenkielisten nisäkkäiden nimistöä laatinut ja uudistanut työryhmä julkaisi ehdotuksensa vuonna 2008. Uutta, päivitettyä listaa viimeistellään julkaisukuntoon.
Lue lisää
-
1/2018
Jukka Hildén
Geologinen nimistömme
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tuskin kuitenkaan minkään tieteenalan rakkaalla lapsella on yhtä paljon nimiä kuin graniiteilla suomen kielessä. Graniitti on meidän kansalliskivemme, rakas kivi. Se kattaa yli puolet kallioperämme pinta-alasta. Kiviemme nimet eivät kuitenkaan yleensä ole kotoista tavaraa.
Lue lisää
-
1/2018
Riina Kosunen, Mari Suhonen, Sirpa Suhonen
Sanastokeskus TSK – termien ja käsiteanalyysin asiantuntija
Terminologista sanastotyötä tarvitaan erikoisalojen viestinnän selkeyttämiseksi tai monikielisen viestinnän tueksi. Yhdessä sovittuja termejä ja määritelmiä tarvitaan yhä useammin myös sähköisen tiedonhallinnan tukemiseen. Paras lopputulos saavutetaan, kun sanastoa kehittävät yhdessä terminologit ja kohdealan asiantuntijat.
Lue lisää
-
1/2018
Riitta Koikkalainen
Kotoistushanke koodia kesyttämässä
Kun kirjoitan tätä tekstiä, käytän tekstinkäsittelyohjelmaa. Kun maksan laskuja, käytän verkkopankkisovellusta. Kun naputtelen sähköpostia kollegalle, käytän sähköpostiohjelmaa. Itsestään selvästi, kyselemättä.
Lue lisää
-
1/2018
Eeva Öörni
Organisaation äänensävy voi sitouttaa tai vieraannuttaa
Viime vuosina yrityksen äänensävyn käytön ja suunnittelun merkitys on nostettu esiin viestintä- ja markkinointitoimistojen verkkosivuilla. Millaisin kielellisin keinoin erilaiset sävyt ja vivahteet tekstissä rakennetaan, ja miten suomalaiset suhtautuvat esimerkiksi kepeänsävyisiin viesteihin?
Lue lisää
-
1/2018
Eeva Öörni
Yrityksiltä ja organisaatioilta toivotaan aitoa, asiallista ja inhimillistä sävyä
Kirjoittaessani artikkelia ”Organisaation äänensävy voi sitouttaa tai vieraannuttaa” (Kielikello 1/2018) kysyin netinkäyttäjiltä mielipiteitä muutamista kirjoitetun viestinnän äänensävyesimerkeistä. Kyselyssä oli myös...
Lue lisää
-
1/2018
Riitta Korhonen
Reklamoida, tiedottaa ja ohjeistaa – kieliopillisia siirtymiä
Yleiskielen seurantatalkoissa voi kuka tahansa lähettää havaintojaan sellaisista yleiskielen piirteistä, joissa jokin kiinnittää huomiota ja ehkä mietityttää.
Lue lisää
-
1/2018
Henni Pajunen
Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?
Hajottaa- ja kehottaa-tyyppisten verbien eli ns. otta-, oitta-verbien oikeinkirjoitussäännöt ovat aiheuttaneet ongelmia kohta vuosisadan ajan.
Lue lisää
-
1/2018
Henna Makkonen-Craig
Miten päivämäärä merkitään?
Päivämäärät ovat pieni yksityiskohta, mutta niitä tarvitaan monenlaisissa teksteissä, esimerkiksi kirjeissä, tiedotteissa ja päätöksissä. Viime aikoina Kielitoimiston neuvontapuhelimessa on kyselty, onko päivämäärän merkintätapaa koskeva suositus muuttunut.
Lue lisää
-
1/2018
Anna Ryödi
Lafka, mesta ja narikka – slangista tutut lainasanat murteissa
Lafka, mesta ja narikka ovat venäläislainoja, joiden tiedetään kuuluneen Helsingin slangiin jo 1900-luvun alussa. Yhtä laajasti ei ehkä tiedetä, että samat sanat ovat lainautuneet venäjästä myös suomen murteisiin.
Lue lisää
-
1/2018
Riitta Eronen
Juurisyy
Vuoden 2018 presidentinvaalien alla ehdokkaiden puheenvuoroissa kiinnitti huomiota sanan juurisyy käyttö. Haluttiin muun muassa kertoa, mistä johtuvat valtionvelan juurisyyt, ja yhteiskunnan turvattomuuden...
Lue lisää
-
1/2018
Petri Lauerma
Kvantumeita vai erkaleita? – Vanhoja yritelmiä kvanttiteorian suomalaiseksi sanastoksi
Kvanttifysiikan ydinkäsitteestä käytettiin alkuun latinalaista sanaa kvantumi. 1920-luvulla tälle vierasperäiselle sanalle esitettiin suomennosehdotus erkale. Erkaleoppi kuitenkin hävisi kvanttiteorialle.
Lue lisää
-
1/2018
Riitta Hyvärinen
Huikean ketterä ratkaisu pelittää jäätävästi
Mihin muotisanaan olet törmännyt viime aikoina? Onko jokin ilmaus mielestäsi yleistynyt – ehkä jopa häiritsevästi? Tätä kysyin tammikuun puolivälissä salilliselta toimittajia, aivan kielenhuoltoluennon aluksi....
Lue lisää
-
1/2018
Riina Klemettinen
Ansiolyhenteet
Lue lisää
-
1/2018
Henna Makkonen-Craig
Äiti-lapsikimppu vai äiti–lapsi-kimppu?
Lue lisää
-
1/2018
Tiina Manni-Lindqvist
Yli-Muonion kirjoitusasu
Lue lisää
-
1/2018
Henna Makkonen-Craig
Kirjaimittain luettavat nimet
Lue lisää
-
1/2018
Henna Makkonen-Craig
Lehtien, kirjojen, musiikkikappaleiden ym. nimien kursivointi tekstissä
Lue lisää
-
1/2018
Henna Makkonen-Craig
Pöpö-sanan merkitys
Lue lisää
-
1/2018
Henna Makkonen-Craig
Helpdesk, help desk vai HelpDesk?
Lue lisää
-
1/2018
Henna Makkonen-Craig
Äitienpäivä ja isänpäivä
Lue lisää