1_1999 - Kielikello
null 1_1999
Kielikello 1/1999
-
Artikkeli 1/1999
Sari Maamies
Nimiä ja ihmisiä
Yritykset ja yhteisöt ovat viime vuosina muuttaneet nimiään ahkerasti. Uudet nimet ovat tuskin jättäneet kylmäksi ketään, mutta olemme hiljaa sopeutuneet muuttuneeseen ympäristöömme: lehtien otsikoissa, katujen...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1999
Harri Mantila
Äidinkieli vai valtionkieli, kulutushyödyke vai suojelukohde? Kielipoliittisen ohjelman vastaanotosta
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus julkaisi kielipoliittisen ohjelman huhtikuussa 1998. Sen tarkoituksena on ollut herättää kieliyhteisön jäsenet keskustelemaan kielestä, niin yksittäisistä ilmiöistä kuin periaatteistakin. Oulun yliopiston suomen kielen professori Harri Mantila tarkastelee tässä kirjoituksessa, millaista keskustelua aiheesta on virinnyt lehdistössä. Miten ohjelma on otettu vastaan ja millaisia aiheita on nostettu esille?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1999
Sirkka Paikkala
Paikannimet – paikan muisti. Euroopan rakennusperintöpäivät Suomessa vuonna 1999
Tänä vuonna vietetään Suomessa Euroopan rakennusperintöpäiviä (European Heritage Days, Journées européennes du Patrimoine) paikannimien merkeissä. Rakennusperintöpäivät ovat kansainvälinen tapahtuma, joka järjestetään Euroopan neuvoston aloitteesta. Päivien päätapahtumat ajoittuvat neuvoston jäsenmaissa yleensä syyskuun toiseen viikonloppuun, mutta paikallisesti – esimerkiksi kouluissa – teemaa voidaan tarkastella pitkin vuotta.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1999
Marja Viljamaa-Laakso
Markkinavoimat, virtuaalitodellisuus ja paikannimet
Paikannimistön asema ja luonne muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla markkinavoimien pyörityksessä. Onko 2000-luvun nimistö pelkkiä markkinakoodeja virtuaaliavaruudessa? Uuden ajan – tai uuden ”keskiajan” – paikannimistökulttuurin kysymyksiä pohtii nimistönsuunnittelija Marja Viljamaa-Laakso, joka toimii Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Hänen esimerkkinsä ovat lähinnä pääkaupunkiseudulta, mutta ilmiö on tuttu muualtakin.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1999
Pirjo Hiidenmaa
Nimittelyä
Helia on, kuten varmasti kaikki tiedämme, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu. Virallinen nimi on niin pitkä ja vaivalloinen, ettei sitä kukaan jaksa kokonaan kirjoittaa ja sanoa. Omankin laitoksemme...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1999
Salli Kankaanpää
Omaatko hyvän kielitaidon ja paljon työkokemusta?
Kielikellossa 4/1998 (ks. Lue myös) käsiteltiin lyhyesti omata-verbiä ja todettiin, että sen käytöstä annettuja ohjeita ei pidä tulkita liian tiukasti. Omata-verbillekin voi joskus olla tarvetta. Sana on hyvin yleinen muun muassa työpaikkailmoituksissa. Seuraavassa pohditaan, mitä tehtävää se niissä täyttää ja kannattaisiko se korvata jollain muulla ilmauksella.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1999
Annastiina Viertiö
Tilastokieli ”alentaa” ilmaisukykyä
Parantua, heikentyä, lisääntyä, vähetä, tihetä, harveta – muutosta ilmaisevia verbejä on paljon. Kun kirjoitetaan tilastoista ja niiden osoittamista muutoksista, käytetään kuitenkin monesti vain verbejä nousta ja laskea. Tilastojen tulkitsijalta nimittäin unohtuu helposti, että arkipäivän maailmassa asioita tarkastellaan moniulotteisemmin eri näkökulmasta.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1999
Helena Rautala, Kimmo Tuomaala
Euroopan unionin sisällä on monta Euroopan yhteisöä
Kuka enää muistaa, että Suomessa pohdittiin aikoinaan ankarasti, liitytäänkö Euroopan unioniin vai Euroopan liittoon? Unioni eli helppo lainasana voitti lopulta suomalaisten oman termikiistan, mutta jäljellä on vielä kysymys siitä, mikä ero on sanoilla unioni ja yhteisö. Seuraavassa Kielikellon ”kirjeenvaihtajien” raportti suoraan Luxemburgista.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1999
Aino Piehl
Euroalueen eurooppayhtiöt
Uusi rahayksikkömme euro näyttää tuovan mukanaan muitakin ongelmia kuin lyhentämisen. Tarkoittaako euro yhdyssanan alussa enää muuta kuin valuuttaa? Pulmia riittää muidenkin sanojen kirjoittamisessa. Miten...
Lue lisää
-
Opetus 1/1999
Anita Julin
Kuudella kurssilla onneen?
Olen opettanut lukiossa äidinkieltä yli kaksikymmentä vuotta, mutta nyt alan todella hermostua: lähikunnissa houkutellaan oppilaita muodikkaalla vieraskielisellä opetuksella, ja oman kuntani koulujen yhteisessä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1999
Riitta Eronen, Sari Maamies
Heliborista euriboriin
Helibor siirtyy historiaan euroon siirryttäessä, ja tilalle tulee euribor. Lyhenne helibor tulee sanoista Helsinki Interbank Offered Rate ja euribor puolestaan sanoista Euro Interbank Offered Rate. Tuttu helibor...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1999
Riitta Eronen, Sari Maamies
Jokapäiväiset leipämme: panini ja ciabatta
Ruoka-alan sanastoa käsiteltiin laajasti Kielikellossa 4/1997. Siinä julkaistu sanasto ei tietenkään voinut olla kattava, joten täydennettävää ja täsmennettävää tulee jatkuvasti. Tässä muutama leivän nimitys. ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1999
Riitta Eronen, Sari Maamies
Globalisoidutaan maailmanlaajuisiksi
Vierassanat globalisoitua ja globalisaatio tulevat vastaan eri yhteyksissä, ja suomalaista vastinetta kysellään. Vanhastaan tutun adjektiivin globaali ~ globaalinen merkitys on ’yleismaailmallinen’,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1999
Riitta Eronen, Sari Maamies
Rakkaan lapsen nimet: kännykkä ja matkapuhelin
Monet soittajat kyselevät, onko kännykkä ”virallinen” sana ja jos ei, niin mitä sitten pitäisi käyttää. Tällä suomalaisten lemmikillä onkin paljon nimiä. Vuosikymmenen alussa puhuttiin autopuhelimista tai...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1999
Saara Welin, Harri Wetterstrand
Vilna ja Belgrad – Vilnius ja Beograd
Kysymys: Olen parin viime vuoden aikana käynyt useasti Vilniuksessa ja tavannut siellä paikallisia asukkaita. He eivät ilmiselvästi pidä nimestä Vilna, joka on heidän mukaansa puolalaisten kaupungista käyttämä nimi....
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1999
Riitta Eronen, Rauni Lindfors
Ruumis – elävä?
Kysymys: ”Montako ruumista?” kysytään dekkareissa, siis: ”Montako kuollutta?” Jo äänteellisesti sana ruumis tuo mieleen kuolemanläheiset sanat rutto, raato ja rotta. Ruumis-sanaa ja yhdyssanaa ruumiinkieli...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/1999
Osmo Ikola
Jouluevankeliumin Quirinius
Helsingin Sanomien ”Kieli-ikkunassa” oli joulun alla (22.12.98) Taru Kolehmaisen kirjoitus ”Jouluevankeliumin kompastus”, jossa hän ihmettelee uuden raamatunsuomennoksen kirjoitusasua Quirinius (edellisessä...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/1999
Jenni Saarilahti, Nana Viitaniemi
Tiedotekin kaipaa työstämistä
Kielikellossa 4/1998 julkaistiin Jenni Saarilahden kirjoitus Tiedotteesta uutiseksi (ks. Lue myös). Saarilahti oli vertaillut pro gradu ‑työssään tiedotteita ja sanomalehtikirjoituksia. Tutkimuslähtökohtana hänellä...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/1999
Matti Norri
Maa ja kiinteistö
Tuomari Pirjo Pyhäjärvi kirjoittaa Kielikellossa 4/1998 (Kiinteistö ja rakennus, ks. Lue myös) juridisen ja yleiskielen suhteesta tavalla, joka on lakimiehille tyypillistä. Hän tahtoo, että yleiskielessä...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/1999
Jyrki Hari
Jäällä kulkijan astalo?
Mihin on kadonnut suomen kielestä sana, joka vastaa ruotsin sanaa iskölva? Se tarkoittaa karkeatekoista sauvaa, jolla tunnustellaan jään kantavuutta. Kölva on suomeksi kolvi, ainakin mitä tulee juotoskolviin, joka...
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/1999
-
Nimiä ja ihmisiä
Artikkeli -
Äidinkieli vai valtionkieli, kulutushyödyke vai suojelukohde? Kielipoliittisen ohjelman vastaanotosta
Artikkeli -
Paikannimet – paikan muisti. Euroopan rakennusperintöpäivät Suomessa vuonna 1999
Artikkeli -
Markkinavoimat, virtuaalitodellisuus ja paikannimet
Artikkeli -
Nimittelyä
Artikkeli -
Omaatko hyvän kielitaidon ja paljon työkokemusta?
Artikkeli -
Tilastokieli ”alentaa” ilmaisukykyä
Artikkeli -
Euroopan unionin sisällä on monta Euroopan yhteisöä
Artikkeli -
Euroalueen eurooppayhtiöt
Artikkeli -
Kuudella kurssilla onneen?
Opetus -
Heliborista euriboriin
Kysyttyä -
Jokapäiväiset leipämme: panini ja ciabatta
Kysyttyä -
Globalisoidutaan maailmanlaajuisiksi
Kysyttyä -
Rakkaan lapsen nimet: kännykkä ja matkapuhelin
Kysyttyä -
Vilna ja Belgrad – Vilnius ja Beograd
Kysyttyä -
Ruumis – elävä?
Kysyttyä -
Jouluevankeliumin Quirinius
Keskustelua -
Tiedotekin kaipaa työstämistä
Keskustelua -
Maa ja kiinteistö
Keskustelua -
Jäällä kulkijan astalo?
Keskustelua