1_1998 - Kielikello
null 1_1998
Kielikello 1/1998
-
Artikkeli 1/1998
Sari Maamies, Anneli Räikkälä
Vahdinvaihto
Tämän numeron kansilehden nimiluettelon tarkkaan lukeneet huomasivat, että Kielikellon päätoimittaja on vaihtunut. Anneli Räikkälän aikana – 18 vuotta toimitussihteerinä ja neljä vuotta päätoimittajana –...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1998
Sari Maamies
Kielioppia kirjoitetaan – mutta minkälaista?
Tieto siitä, että parhaillaan ollaan kirjoittamassa uutta suomen kielen kielioppia, on vähitellen levinnyt erilaisina uutisina ja kuulopuheina. Moni on kuullut sellaistakin, että vanhat opit aiotaan romuttaa ja...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1998
Tarja Riitta Heinonen, Vesa Koivisto
Suomen kieliopin koko kuva
Sanalla kielioppi on monen korvissa kunnioitusta herättävä, jopa pelottava kaiku. Kouluajoilta ovat mieleen iskostuneet kielioppisäännöt ja niiden hallitsemattomuudesta johtuvat kielioppivirheet. Toisenlaista...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1998
Riitta Eronen
Kielenhuollon kasvot
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello täyttää syksyllä 30 vuotta. On aika esitellä kielenhuollon kasvot. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen työntekijöistä ”virallisia kielenhuoltajia” eli kielenhuolto-osastossa...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1998
Leena Sarvas
Kierrä kirjakielen mutkat, jos käännät murteelle
Viime syksynä tuli markkinoille kokonaan savon murteella kirjoitettu Asterix-sarjakuvavihko. Se on Suomessa uusi aluevaltaus, mutta esimerkiksi Saksassa murteella kirjoitettuja sarjakuvavihkoja on julkaistu jo useampia. Kaikkinaiseen murteella kirjoittamiseen mutta erityisesti tällaiseen murteelle ”kääntämiseen” sisältyy omat ongelmansa, joiden ratkaisemiseksi joudutaan pohtimaan kahden kielimuodon, murteen ja yleiskielen, ominaispiirteitä ja suhdetta toisiinsa. – Leena Sarvas työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa; hän osallistui taannoisen Asterixin savonnoskilpailun arviointiin.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1998
Annastiina Viertiö
Mitä lymyääkään urheilu-uutisten määritteissä?
Urheilu-uutisten kielelle ovat hyvin tyypillisiä sellaiset määritteet kuin Italiassakin nykyään hyvin suosittu laji tai ei aivan parhaaseensa yltänyt huippuvirettään vielä etsivä hyppääjä. Päällisin puolin...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1998
Jaakko Anhava
Kielellinen demokratia, kielelliset asenteet ja kielenhuolto
Englannin kielen vaikutus suomeen ei rajoitu vain sanastoon, vaan yhä tavallisempia ovat myös fraasien ja lauseopillisien rakenteiden kirjaimelliset käännökset, joiden ymmärtäminen edellyttää usein lähtökielen tuntemusta. ”Miten kehittää sellaista kielellistä valveutuneisuutta, että edes haluttaisiin, saati osattaisiin pohtia, ilmaiseeko suomi asiat kenties toisin kuin englanti?” kysyy Jaakko Anhava. Valveutuneisuuden puutteen lisäksi ongelmana ovat omaa kieltä väheksyvät asenteet.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1998
Vesa Jarva
Grapehedelmä vai kreippi? – b, d ja g suomen kielessä
Kielikellon palstoilla käytiin pari vuotta sitten vilkasta keskustelua b:n, d:n ja g:n ääntämisestä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen tutkija Vesa Jarva sai siitä kipinän tutkimukseen, jossa hän selvitti, kuinka joukko eri-ikäisiä ja ‑taustaisia suomalaisia ääntää nämä äänteet vapaamuotoisessa puhetilanteessa. Seuraavassa kirjoituksessa hän selostaa tutkimuksensa keskeisiä tuloksia ja esittää oman näkemyksensä tästä tunteitakin herättävästä aiheesta.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1998
Marja Kantonen
Suomen kieli bittien pyörteissä
Tietotekniikan äidinkieli on englanti, mutta laitteiden käyttäjäkunta koostuu pääosin tavallisista kansalaisista, jotka käyttävät mieluummin omaa äidinkieltään. Sen vuoksi suomenkielisillä ohjelmistoilla on kysyntää ja käyttäjän omaan kulttuuriin sopeutetut ohjelmat ovat kilpailuetu. Tietotekniikan kielen suomentamiseksi tehdäänkin määrätietoista termityötä monella taholla.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1998
Mari Tuukkanen, Joanna Vihtonen
Internetiin vai Internettiin? – kielineuvontaa sähköisesti
Tietotekniikka on muuttanut monin tavoin myös kielitoimiston arkipäivää. Yksi yleisön havaittavissa olevista muutoksista on kielineuvontapalvelumme sähköistyminen. Tutun ja tunnetun — ja ruuhkaisen — puhelinpalvelun rinnalla on nykyisin mahdollista kysyä kieliasioista myös sähköpostitse. Välineen vaihtuminen ei näytä kovin paljon vaikuttavan kysymysten luonteeseen; ongelmanaiheet tuntuvat olevan aika samat niin sähköpostikysymyksissä kuin puhelimessakin. Kielitoimistossa kesällä 1997 työskennelleet suomen kielen opiskelijat Mari Tuukkanen ja Joanna Vihtonen tarkastelevat seuraavassa sähköisestä kielineuvonnasta saatuja kokemuksia.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
julkinen osakeyhtiö, oyj
Uuden osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiöt ovat joko yksityisiä tai julkisia. Julkisia ovat ne osakeyhtiöt, joiden osakkeita saa tarjota yleisölle ja joiden arvopapereilla saa käydä julkisesti kauppaa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
en osaa sanoa, eos.
Etenkin mielipidekyselyissä saatetaan tarvita lyhennettä ilmaukselle en osaa sanoa. Lyhenteeksi käy eos., mutta on muistettava, että sen merkitys ei kuitenkaan ole aivan itsestään selvä, joten se kannattaa selittää.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
sarjanumero, snro
Lyhenne noudattaa samaa mallia kuin dnro (diaarinumero) ja krnro (kaupparekisterinumero).
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
sotatieteiden tohtori, sotat. toht., ST
Sotatieteiden tohtori on uusi tutkintonimike, joka voidaan lyhentää sotatiet. toht. tai sotatiet. tri. Suositettu isokirjainlyhenne on ST.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
TE-keskus eli työvoima- ja elinkeinokeskus
Lääninjakouudistuksen yhteydessä Suomeen perustettiin 15 työvoima- ja elinkeinokeskusta eli TE-keskusta. Ne ovat kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työministeriön hallinnonalojen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
Kolmen rotkon pato
Kiinassa Jangtsejokeen rakenteilla olevan padon nimestä on esiintynyt lehdistössä eri versioita: Kolmen solan / kanjonin / rotkon pato. Näistä lähimpänä kiinalaisen nimen sisältöä on Kolmen rotkon pato.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
Akmola, Alma-Ata ja Almaty
Kazakstanin pääkaupunki on vaihtunut; päätös vaihtamisesta tehtiin jo syksyllä 1995, ja nyt tuo päätös on uutisten mukaan toteutettu. Uusi pääkaupunki on nimeltään Akmola. Maan entinen pääkaupunki oli ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
Tartosta Riikaan ja Riiasta Tarttoon
Kahden kaupungin nimen taivutus kyselyttää usein. Tartto sijaitsee Virossa ja Riika Latviassa, ja läheisistä suhteistamme näihin maihin ja kaupunkeihin kertoo se, että Suomessa kyseisiä nimiä taivutetaan...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
Kysymyksiä? Huudahduksia!
Kysymys- ja huutomerkin sekä prosenttimerkin oikea paikka aiheuttaa sekaannusta. Ilmeisesti joidenkin vieraiden kielten mallin mukaan on levinnyt tapa kirjoittaa kysymys- ja huutomerkki irti edeltävästä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
mestaruus ja mestari
Jatkuvia oikeinkirjoitusongelmia aiheuttavat rakenteet erisnimi + mestari sekä erisnimi + mestaruus(kilpailu), esimerkiksi Euroopan mestari, Suomen mestaruus(kilpailu). Suomen kielen perussanakirja antaa ohjeet...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
paparazzi
Prinsessa Dianan auto-onnettomuudesta syytettiin paparazzeja, ja sen myötä sana nousi syyskuun 1997 kuumaksi aiheeksi myös kielitoimiston neuvonnassa. Suomen kielen perussanakirja selittää, että paparazzi on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
globaalistaa eli maailmanlaajuistaa
Adjektiivin globaali tai globaalinen merkitys on ’yleismaailmallinen, maailmanlaajuine’. Tästä voidaan johtaa myös verbi maailmanlaajuistaa vierassanan globaalistaa vastineeksi.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
brandi
Brandi on mainosalan sanastoa ja tarkoittaa suunnilleen tavaramerkkiä, tuotenimeä (< engl. brand ’(tavara)merkki; polttomerkki, poltinrauta’). Kirjoitusasuksi on suositettu takavokaalista asua brandi; sana on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
halloween
Pyhäinpäivän aattona vietettävä amerikkalainen juhla on levinnyt Suomeenkin. Kirjoitusasuksi suositetaan muiden juhlapäivien tapaan pientä alkukirjainta. Suomalaiseksi vastineeksi voisivat käydä vaikka ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
hot spot
Hot spot on ympäristönsuojelusanastoa ja tarkoittaa eri lähteissä joko saastumisen aiheuttajaa eli huomattavaa saastuttajaa tai kuormittajaa tai saastuneinta aluetta. Nämä käyvät myös suomalaisiksi...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1998
Sari Maamies
edutainment ja infotainment
Termeillä tarkoitetaan multimediasovelluksia, joiden sisältämä tieto tai opetussisältö on esitetty viihteellisessä muodossa. Suomenkielisiksi vastineiksi voisivat käydä opetusviihde ja tietoviihde.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1998
Saara Welin
Burma ja Myanmar
Kaakkois-Aasiasta tulevissa uutisissa näemme vastedes yhä yleisemmin Burman sijasta nimen Myanmar. Sitä muistuttavia nimiä on kirjallisuudessa vanhastaankin näkynyt Burman omakielisenä nimenä, yleisimpänä niistä Myanm...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1998
Marjatta Palander
Testataanko omaisuus?
Verbi testata merkitsee yleiskielessä testin tai testien avulla tutkimista tai soveltuvuuden kokeilemista. Voidaan esimerkiksi testata urheilijan tai auton kunto mutta myös tietokoneohjelman tai vaikkapa...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/1998
Kalevi Hölttä
Kielitoimisto on hukannut roolinsa
Suomen kielen tuntijat, jotka on valittu arvokkaaseen tehtävään kielitoimistossa ja suomen kielen lautakunnassa, ovat jo pitkään laiminlyöneet velvollisuutensa. Tavaksi on tullut hokea sanomalehdissä, että...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/1998
Anneli Räikkälä
Kielitoimiston roolista
Kielitoimistolle esitetään usein aivan vastakkaisia syytöksiä ja vaatimuksia: olette liian ankaria, pitäisi olla enemmän vapautta tai olette liian löyhiä, ”joku raja luopumisessa ja alistumisessakin pitää olla”....
Lue lisää
-
Keskustelua 1/1998
Arvo Salo
Pars pro toto
Ylen ykkösessä 20. tammikuuta 1998 kysyttiin Kielikorvalta, mistä tulee sana fiude. Maija Länsimäki arveli Heikki Paunosen arvelevan, että siinä olisi johdin ‑de, mutta siten rakennettuna, että ensin tuli aude ja...
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/1998
-
Vahdinvaihto
Artikkeli -
Kielioppia kirjoitetaan – mutta minkälaista?
Artikkeli -
Suomen kieliopin koko kuva
Artikkeli -
Kielenhuollon kasvot
Artikkeli -
Kierrä kirjakielen mutkat, jos käännät murteelle
Artikkeli -
Mitä lymyääkään urheilu-uutisten määritteissä?
Artikkeli -
Kielellinen demokratia, kielelliset asenteet ja kielenhuolto
Artikkeli -
Grapehedelmä vai kreippi? – b, d ja g suomen kielessä
Artikkeli -
Suomen kieli bittien pyörteissä
Artikkeli -
Internetiin vai Internettiin? – kielineuvontaa sähköisesti
Artikkeli -
julkinen osakeyhtiö, oyj
Kysyttyä -
en osaa sanoa, eos.
Kysyttyä -
sarjanumero, snro
Kysyttyä -
sotatieteiden tohtori, sotat. toht., ST
Kysyttyä -
TE-keskus eli työvoima- ja elinkeinokeskus
Kysyttyä -
Kolmen rotkon pato
Kysyttyä -
Akmola, Alma-Ata ja Almaty
Kysyttyä -
Tartosta Riikaan ja Riiasta Tarttoon
Kysyttyä -
Kysymyksiä? Huudahduksia!
Kysyttyä -
mestaruus ja mestari
Kysyttyä -
paparazzi
Kysyttyä -
globaalistaa eli maailmanlaajuistaa
Kysyttyä -
brandi
Kysyttyä -
halloween
Kysyttyä -
hot spot
Kysyttyä -
edutainment ja infotainment
Kysyttyä -
Burma ja Myanmar
Artikkeli -
Testataanko omaisuus?
Artikkeli -
Kielitoimisto on hukannut roolinsa
Keskustelua -
Kielitoimiston roolista
Keskustelua -
Pars pro toto
Keskustelua